Jo muutaman vuoden ajan rakennusalan yhteistoiminnallisten hankkeiden etenemistä esimerkiksi Skanskassa, Swecossa, A-Insinööreillä ja Kalliorakennus-Yhtiöissä on edistetty espoolaisen ohjelmistotalo Inforgloben kehittämillä työkalu-ohjelmistoilla, joita käytetään myös maailman kriisipesäkkeiden rauhoittamisessa.
Työkalujen ideana on parantaa ja helpottaa päätöksentekoa erilaisissa hankkeissa, joissa on paljon osapuolia ja osallistujien taustoista johtuen hyvinkin erilaisia, jopa ristiriitaisia tavoitteita.
Ohjelmisto syntyi presidentti Martti Ahtisaaren rauhanvälitystoimiston CMI:n töissä. Inforgloben perustajat, toimitusjohtaja Mikaeli Langinvainio ja teknologiajohtaja Juha Törmänen työskentelivät CMI:llä ja kehittivät matemaattisiin analyysimenetelmiin perustuvia apuvälineitä konfliktien osapuolille. Kumpikin perustaja on osallistunut rauhanneuvotteluihin yli kymmenessä maassa.
Esimerkiksi Jemenin kapinallisten ja hallituksen on ollut ajoittain vaikea keskustella vaikeista asioista suoraan nokikkain, mutta kun osapuolet käyttävät ongelmia, ratkaisuvaihtoehtoja ja riskejä arvioivaa digitaalista työkalua, asiat voidaan nähdä asioina ja enemmän yhteisinä haasteina. Eri osapuolten on sen ansiosta helpompi palata yhteiseen prosessiin ja dialogiin.
”Vedin CMI:llä menetelmä- ja analyysiyksikköä, ja Törmänen tuli tiimiini Aalto-yliopiston systeemianalyysin laboratoriosta. Kehitys lähti liikkeelle siitä, miten voisimme tuoda konfliktien osapuolien eri näkemykset isoon kuvaan ja auttaa heitä löytämään win–win-tilanteita eli identifioida asioita, jotka toimisivat kaikkien hyväksi. Toisaalta myös nähdä ja välttää niitä asioita, jotka rauhanneuvotteluissa vievät rauhanprosessia taaksepäin ja ovat enemmän lose–lose-tilanteita”, Langinvainio kertoo.
Jo kolmas allianssi
Noin kolme vuotta sitten Langinvainio oli yhteydessä Skanskaan ja tarjosi yhtiölle työkalua riskienhallintaan. Sitä kokeiltiin ensin Valtari-allianssissa, joka on Liikenneviraston, Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan sekä Skanska Infran ja Pöyry Finlandin muodostama allianssi, joka suunnittelee ja rakentaa valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie -kokonaisuuden yhden suuren osan.
Hyvien kokemusten vuoksi seuraavaksi ohjelmisto otettiin käyttöön suunnitteluvaiheessa olevassa Ahveniston sairaalan Assi-allianssissa ja nyt myös Tulevaisuuden sairaala -hankkeessa Oulussa.
Riskienhallinnasta ohjelmiston käyttö laajentui päätöksentekopuolelle, ja parhaillaan menossa on yhteistoiminnan mittaaminen.
”Assissa yhteistoiminnan mittaaminen on suoritettu nyt neljännesvuosittain viime vuoden toiselta neljännekseltä alkaen, ja tämän osion käyttö on laajinta. Yhteistoiminnan mittaamisen taustalla on benchmarking-käynti länsimetro-hankkeessa”, Skanskan Annika Halkosaari kertoo.
Halkosaari on aiemmin työskennellyt eri yhtiössä raideliikenteen liikenteenohjauksen parissa, jossa yksi osa työstä oli riskienhallinta.
”Yhteistoiminnan mittaaminen ja tulokset ovat todella hyviä, ja minusta tuntuu, että niissä piilee se suuri potentiaali, joka voi viedä hankkeita ja koko rakennusalaa eteenpäin.”
Langinvainion mukaan työkalua on käytetty myös rakennusyhtiöiden johtoryhmien työskentelyn tukena, esimerkiksi strategian työstämisessä.
Visualisointi helpottaa hahmottamista
Ohjelman visualisoinnin avulla esimerkiksi kiistanalaiset asiat nousevat ”helpommin” esille. Tuloksia voidaan kerätä esimerkiksi kännykkäkyselyn avulla. Visualisoinnin avulla voidaan arvioida asioita, joista ei esimerkiksi rauhanneuvotteluissa olla edes vielä valmiita keskustelemaan, mutta ne voidaan näyttää ohjelmiston neutraalilla alustalla.
”Näiden tietojen avulla voidaan ohjata dialogia ja luoda neuvotteluagendaa sen perusteella, mitkä asiat ovat eri osapuolille tärkeitä ja mitkä eivät”, Langinvainio kertoo.
”Esille voi nousta esimerkiksi 20 yhdessä määriteltyä tavoitetta, ja keskinäisvaikutusanalyysityökalumme avulla esille saadaan ne, joiden asioiden ratkaisu auttaisi eniten muiden asioiden ratkaisua. Syntyvän selkeän systeemikuvaajan avulla osallistujat näkevät, mistä kannattaa yhdessä aloittaa.”
Miksi sitten kannattaa osallistaa?
Jos Langinvainiolta tai Halkosaarelta kysytään, miten visuaalinen ohjelmisto voi tuoda lisäarvoa esimerkiksi allianssityyppisissä hankkeissa olevien alan kokeneiden ammattilaisten toimintaan, vastaukset tulevat nopeasti.
”Minusta joukkoistamalla saadaan aikaan yksinkertaisesti parempia päätöksiä, jos kyseessä ovat juuri ne ihmiset, jotka vaikuttavat esimerkiksi riskien toteutumiseen. Sitoutuminen paranee, ja mitä aiemmin ihmiset osallistetaan päätöksentekoon, sitä paremmin he sitoutuvat tehtyihin päätöksiin, ja se taas johtaa laadukkaampaan tekemiseen”, Halkosaari luettelee.
Langinvainion mukaan päätöksentekotilanteessa voi tulla paljon väärinkäsityksiä siitä, mitä eri osapuolet painottavat päätöksissään. Kun tulokset näkyvät esimerkiksi muualla kuin vain excel-taulukossa, kokonaisuuden näkeminen helpottuu, eri näkökulmat erottuvat paremmin ja toisten näkökulmista kiinnostutaan helpommin keskustelemaan.
”Psykologista puolta ei kannata unohtaa, sillä päätöksentekotilanteet voivat olla jännitteisiä, koska osapuolilla voi olla alun perin erilaiset intressit, osaaminen ja ymmärrys. Kun eri näkökulmat tuodaan samaan kuvaan, voidaan keskustella helpommin, eikä kenenkään tarvitse jännittää, tuleeko oma näkökulma huomioiduksi keskusteluissa vai ei.”
Ammattitaito edellä
Skanskan liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Puttonen muistuttaa, että ykkösasia on kuitenkin osallistuvien ihmisten ammattitaito.
”Aikatauluhyötyä saadaan siinä, että voidaan esimerkiksi työpajasession aikana muodostaa parempi yhteinen käsitys, sillä moni saattaa ajatella samasta asiasta vähän eri kantilta. Projekteissa on esimerkiksi valtava määrä riskisyötettä, ja työkalu on yksi työkalu muiden joukossa. Ihmiset joutuvat kuitenkin tekemään sen raa’an työn ja käärimään hihansa”, Puttonen sanoo.
Puttosen mukaan olennaista esimerkiksi allianssien työpajoissa on se, että valmistelutyö tehdään huolella, koska muuten hukataan ihmisten aikaa ja tärkeitä päiviä projektinhallinnasta.
”Ohjelma toi hyötyjä esimerkiksi siihen, miten me teemme työpajat. Ajatuksena niihin valmistautumisessa on se, että jokainen tekniikkaryhmä tunnistaa omaan alaansa kuuluvia riskejä ja niiden ominaisuuksia. Ennen varsinaista työpajaa jokainen ryhmä on arvioinut sekä omat että muiden ’riskisyötteet’. Työpajassa kyseessä olevan osa-alueen riskisyydestä muodostetaan yhdessä iso kuva. On näin osattu tehdä tietysti aiemminkin, mutta nyt ehkä tuli asiat tehtyä uudenlaisella tavalla, prosessiin tuli sujuvuutta.”
Halkosaarenkin mukaan työkalu luo uutta johdonmukaisuutta ja dynaamisuutta riskien arviointiin koko projektin aikana.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Rauhanneuvotteluista löytyi keino edistää yhteistyötä rakennusalalla”