Kupari- ja messinkipinnat suojaavat parhaiten koronalta – Rakennustiedolta ohjeet hygieenisiin sisätiloihin

Julkisten tilojen perinteiset hygieniaratkaisut eivät ole riittäviä, haitallisten infektioiden leviämisen estämiseen.

Muoviset valokatkaisimet keräävät "sormenjälkiä" monista ihmisistä ja jäämät pysyvät monta vuorokautta.

Rakennustietosäätiön toimikunta on laatinut Hygienia sisätiloissa -ohjekorttisarjan, jota voi hyödyntää myös korona-pandemian torjunnassa.

Vuonna 2017 laaditut ohjeet päivitettiin vuonna 2020 vastaamaan Sisäilmastoluokitus 2018:aa. Samalla lisättiin esimerkiksi puun antimikrobisuutta koskeva kappale.

Koronan vuoksi ohjeet ovat ilmaisia

Yksi käsikirjoittajista, erikoistutkija Riika Mäkinen Satakunnan ammattikorkeakoulun Vesi-instituutti WANDERista kannustaa hyödyntämään ohjeita jo korona-pandemiana aikana. Rakennustieto tukee koronaviruksen ehkäisyä tarjoamalla ohjeiston maksutta kaikkien käyttöön.

Nyt heti voi hyödyntää erityisesti ohjekorttisarjan osaa, joka käsittelee olemassa olevan kiinteistön siivousta ja huoltoa. Kortiston yleisosakin antaa apua nykytilanteeseen, koska siinä on perustietoa mikrobeista ja esimerkiksi siitä, miten mikrobit ja infektiot leviävät sekä tarttuvat.

”Ongelmahan tällä hetkellä on se, että COVID-19 -taudin aiheuttavasta koronaviruksesta ei tiedetä kovinkaan paljon. Mutta periaatteessa mikrobit leviävät pääosin muutamalla tavalla, jotka on kirjoitettu auki ensimmäisessä ohjeessa. Jos nämä tavat pystyy huomioimaan, on jo vahvoilla”, Mäkinen sanoo.

Virus leviää yskimisen ja aivaustuksen seurauksena lähialueelle ja tarttuu myös pintoihin. Koronavirus selviää aerosoleissa (ilmassa) kolmen tunnin ajan. Toki jo reilun tunnin jälkeen se on menettänyt suurimman osan kyvystään tarttua.

Laadunvalvonnan rajatapaukset erityishuomioon

Ohjekorttien päivitystyössä mukana ollut arkkitehti Mervi Savolainen WSP Finlandilta kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota laadunvalvonnan rajatapauksiin muun muassa eri käyttäjien siivous- tai ylläpitosopimusten välillä.

”Helpointa on, jos tilat sekä toiminnot voidaan jo lähtökohtaisesti sijoittaa hygieenisten periaatteiden mukaisesti. Antimikrobisesta ovenkahvasta ei ole paljon hyötyä, jos valokatkaisijaan tarttuu helposti mikrobeja. Hankkeen suunnitteluvaiheessa pitäisi olla koko hankkeen tasoa tarkasteleva asiantuntija mukana.”

Sisätilaa on tarkasteltava kokonaisuutena

Yksittäisiä antimikrobisia tuotteita, kuten messinkisiä ja kuparisia ovenkahvoja sekä käsijohteita on käytetty jo pitkään estämään mikrobeja leviämästä. Hopeayhdisteisiin perustuvia antimikrobisia pintojakin käytetään. Lisäksi hygieenisyyttä parannetaan yleisesti automaattisilla ratkaisuilla, kuten elektronisilla hanoilla, joihin ei tarvitse koskea.

Hanoissa ovat yleistyneet mallit, joihin ei tarvitse koskea käsin.

Mäkinen arvioi, että sairaaloissa käytetään jo jonkin verran esimerkiksi hygieniaturvallisia kylpyhuonekokonaisuuksia. Antimikrobisen pinnan omaavia kalusteita ja sairaalasänkyjäkin on käytössä.

”Ohjeet antavat vastauksia siihen, miten hygieniaa voidaan parantaa kokonaisuutena sisätilassa – niin että huomioidaan sekä ilmanvaihto, pinnat, vesipisteet, siivous, huollot että ihmisten liikkuminen.”

Antimikrobisia pintoja testataan

Lahden pääterveysasema oli yksi ohjekorttisarjan esimerkkikohteista. Sen hygieniakonseptiin kuuluivat muun muassa aulatilojen kalusteiden antimikrobiset kankaat, puuosien antibakteerinen käsittely ja palvelupisteiden tiskien kuparipinnoitteet. Messinkiset ovenkahvatkin sisälsivät kuparia. Lisäksi mikrobeja estettiin leviämästä ilmastoinnin kautta Sairaalaliiton ohjeiden mukaisesti.

”Yhdistettynä hyvään käsihygieniaan ja siivoukseen antibakteeriset pinnat saattavat vähentää kosketuksen kautta tulevien tartuntojen määrää, mutta meillä ei ole asiasta tutkittua tietoa”, Sirpa Kosonen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymästä kertoo.

Iskun kehityspäällikkö Kari Soljamo arvioi, että antimikrobisista pinnoista on tehty noin 4 000 tieteellistä tutkimusta maailmalla. Vaikuttavuustutkimuksia on toistakymmentä, ja niissä on osoitettu, että antimikrobiset pinnat vähentävät sairastavuutta.

Ovenkahvat ovat otollisia tartunnan lähteitä. Messingillä ja kuparilla on suojaavia ominaisuuksia toisin kuin teräskahvoilla.

”Yhdysvalloissa tutkittiin kuparia sisältäviä kosketuspintoja. Infektiot vähenivät 60 prosenttia antimikrobisissa tehohoitoyksikön huoneissa. Sairastuvuudella oli suora yhteys siihen, miten paljon bakteereja oli pinnalla”, hän sanoo.

Soljamon mukaan riski resistenttien kantojen muodostumisesta antimikrobisille pinnoille on pieni.

Virusten testaamiseen antimikrobisilla pinnoille on tullut vuonna 2019 standardisoitu menetelmä, mutta COVID-19 koronaviruksella ei ole vielä kyetty tekemään sen mukaisia testejä.

Maaliskuun 2020 alkupuolella New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistu tutkimus paljastaa, että koronavirus voi tarttua jopa kolmen vuorokauden ajan, jos se on varastoitunut ruostumattomalle teräspinnalle tai muovin päälle.

Vastaavasti pahvin päällä se ei selviä hengissä vuorokauttakaan. Kaikkein turvallisin pintamateriaali on kuitenkin kupari. Sen päällä virus menettää kykynsä tarttua uuteen kantajaan jo neljässä tunnissa.

Reutersin välittämän uutisen mukaan koronavirus selviää aerosoleissa kolmen tunnin ajan. Toki jo reilun tunnin jälkeen se on menettänyt suurimman osan kyvystään tarttua.

Puullakin hyviä ominaisuuksia

Puullakin vaikuttaisi olevan antimikrobisia ominaisuuksia. Aalto-yliopistolle tehty väitöskirja ”Männyn ja kuusen antibakteeriset ominaisuudet” vuodelta 2017 osoittaa, että esimerkiksi puusta haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä (VOC) on antibakteerisia ominaisuuksia useita tautia aiheuttavia bakteerikantoja kohtaan. Ne voisivat myös vähentää pintojen kautta tapahtuvan tartunnan todennäköisyyttä.

Hygienista liiketoimintaa

Sisätilojen hygieenisyyttä koskevat ohjekortit kirjoitettiin osana Hygieniasta liiketoimintaa (HygLi) -nimistä hanketta, jonka rahoitti Satakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahoituksella (EAKR).
HygLi-hankkeessa oli mukana yrityksiä, joilla oli valmiita tuotteita ja ratkaisuja parempaan sisätilan hygieniaan. Osa näistä yrityksistä muodosti HygTech Allianssin, jonka tavoitteena on edistää hygieenisten tuotekokonaisuuksien vientiä kansainvälisille markkinoille. HygLi-hankkeen seuraaja IHMEC edistää myös tätä tavoitetta.

Asiantuntijoina hankkeessa olivat WSP, HYKS Tulehduskeskus, Saircon, Lahden Tilakeskus, Granlund ja Taegen Arkkitehdit.

Lähteet ja lisätietoa:

RT-ohjekorttisarja Hygienia sisätiloissa: https://www.rakennustieto.fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/uutiset/artikkelit/hygienia-sisatiloissa-rt-ohjeet.html.stx

Human Coronavirus 229E Remains Infectious on Common Touch Surface Materials:

https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.03.09.20033217v2

Aerosol and surface stability of HCoV-19 (SARS-CoV-2) compared to SARS-CoV-1:

https://mbio.asm.org/content/6/6/e01697-15?sid=9036d2f7-47d6-408b-ab65-130918c05ff7

IHMEC Indoor Hygiene Solutions
https://www.youtube.com/watch?v=YCdmQDSj6HM

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Kupari- ja messinkipinnat suojaavat parhaiten koronalta – Rakennustiedolta ohjeet hygieenisiin sisätiloihin”

  1. Tämä kommentti on ehkä mielipiteellinen:

    Olen aina ihmetellyt työmailla sitä, että rakennusaikainen ilmanvaihto voi usein olla hyvinkin puutteellinen.

    Järki sanoo, että kun 100 ukkoa painaa duunia pää hiessä tappituntumalla, ja tasoitteita sekä maaleja levitetään, kosteus ei poistu mihinkään, eikä ilma vaihdu, ellei joku laita sitä ilmaa vaihtumaan.

    Em. tilanteessa mm. tasoitteet eivät oikein tahdo kuivaa. Ukot eivät meinaa saada happeakaan, kun kaikki ilmareitit on suljettu työmaan ajaksi.

    Hellejaksoilla ja sateisella ilmalla tämä on harvinaisen selvää. Ilmankosteus voi olla käsittämätön. Kuka kiinnittää tähän asiaan huomiota, ellei työnjohto? No itse kyllä kiinnitän, ja yritän toimia sen mukaan, vaikka en ole mikään mestari.

    Tästä on varmasti mielipiteitä, ja joskus kompromisseja täytyy tehdä.

    Itselläni on sellainen uskomus, että on parempi avata tuuletusikkunat, ja pari palopeltiä tulopuolelta. Täytyy vaan avata tarpeeksi tuuletusikkunoita, ettei se tuloilma työnnä niitä kiinni tai aukipäin. Kun se ei enää työnnä tai vedä, ilma kulkee hyvin. Tällöin tietysti tuloilman patterin pitää olla lämmitetty, jotta se patteri ei jäädy pakkasessa. Samalla se tuloilma lämmittää koko työmaata ja happi riittää, kosteus poistuu jne.

Vastaa