Sisäilmaoireiluun liittyy myös psykososiaalisia tekijöitä. Esimerkiksi työpaikalla tai koulussa koettu kuormittuneisuus on yhdistetty kohonneeseen riskiin raportoida sisäilma laadultaan huonoksi myös ilman objektiivisesti todettuja sisäilmaongelmia.
Asiaa selvitettiin kahden kyselyn pohjalta.
THL:n ja Helsingin yliopiston toteuttamien kyselytutkimusaineiston (HEKS) kyselyssä selvitettiin sekä lapsen että vanhemman kokemia oireita että vanhemman sisäilmaa huonontaviin tekijöihin liittämiä terveyshuolia. Lisäksi vanhemmat raportoivat oman lapsensa oireita koulun sisäilmasta.
Vanhemmat, jotka saavat itse oireita sisäilmatekijöistä, raportoivat myös lapsellaan olevan oireita koulun sisäilmasta. Viidennes niistä vanhemmista, jotka raportoivat itse saavansa oireita kosteus- ja homevaurioista, raportoivat myös lapsellaan olevan oireita koulun sisäilmasta. Niistä vanhemmista, jotka eivät saaneet oireita kosteus- ja homevaurioista, alle kymmenes raportoi lapsellaan olevan oireita koulun sisäilmasta.
Kansallisessa sisäilmakartoituksessa vuonna 2018 selvitettiin kansalaisten käsityksiä ympäristöterveystekijöitä mukaan lukien altisteiden terveysriskit ja niihin liittyvät terveyshuolet. Muuttujina käytetään vastaajien raportoimia sisäilmaoireita työpaikalla sekä vastaajien välillisesti raportoimia omien lastensa kokemia oireita koulun sisäilmasta. Lisäksi selvitettiin, pitävätkö vastaajat sisäilmaa riskitekijänä terveydelle.
Lähes kolmannes vanhemmista, jotka raportoivat saavansa oireita työpaikkansa sisäilmasta, raportoivat myös lapsellaan olevan oireita koulun sisäilmasta kuluneen 12 kuukauden aikana. Niistä vanhemmista, jotka eivät ole saaneet oireita työpaikan sisäilmasta, alle kymmenes raportoi lapsellaan olevan koulun sisäilmaan liittyviä oireita
Vanhemmista, jotka kokivat kosteus- ja homevauriot kohtalaisena tai suurena riskinä terveydelle, lähes neljännes raportoi lapsellaan olevan oireita koulun sisäilmasta. Vanhemmista, jotka eivät kokeneet kosteus- ja homevaurioita riskinä terveydelle tai kokivat riskin olevan pieni, vain joka kymmenes raportoi lapsellaan olevan oireita.
Vanhemmista, jotka kokivat kodin kosteusvauriot kohtalaisena tai suurena riskinä terveydelle, 22 prosenttia raportoi lapsella olevan sisäilmaan liittyviä oireita koulussa, kun taas vanhemmista, jotka eivät kokeneet vaurioita riskinä terveydelle, vain 12 prosenttia raportoi lapsella olevan oireita koulun sisäilmasta.
Huoli lisää oireita ja oiretulkintoja
Johtopäätöksinä tutkimuksista todettiin, että vanhemmat, jotka kokevat oireita liittyen sisäilman haittatekijöihin ovat taipuvaisia raportoimaan myös lapsillaan enemmän sisäilmaan liittyviä oireita verrattuna vanhempiin, jotka eivät koe oireita sisäilmasta. Terveyshuolet kuten uhkakäsitykset jonkin tietyn tekijän haitallisuudesta voivat aiheuttaa oireita tai saada yksilön tulkitsemaan normaalit kehon reaktiot virheellisesti merkiksi sairaudesta.
Terveysahdistuksen on havaittu lisäävän oman kehon ja sen tuntemusten tarkkailua sekä muokkaavan kehotuntemuksiin liittyviä tulkintoja sairautta korostaviksi. On myös osoitettu, että vanhemmat, jotka kokevat terveyteen liittyvää ahdistuneisuutta, kokevat lastensa olevan sairaampia kuin vanhemmat, jotka eivät koe terveysahdistuneisuutta.
Vanhempien terveyskäsityksiin liittyvät tekijät tulisikin ottaa mukaan lasten terveyttä koskevaan tutkimukseen ja päätöksentekoon myös sisäilma-asioissa.
Tutkimus Vanhempien sisäilmasta kokemien oireiden ja sisäilmaan liittyvien riskikäsitysten vaikutus lapsen oireiluun sisäilmasta (Sanna Selinheimo Työterveyslaitos, Jussi Lampi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Juha Pekkanen Helsingin yliopisto) esiteltiin Sisäilmastoseminaarissa maaliskuussa 2020.
Sisäilmahuolet ovat suhteettomat
Samassa tilaisuudessa Helsingin yliopiston professori Juha Pekkanen kertoi, että ihmisten pelot ovat suhteettomat sisäilman tutkittuihin lääketieteellisiin riskeihin nähden.
Noin 60 prosenttia kansallisen sisäilmakartoituksen vastaajista oli sitä mieltä, että on vaikeaa arvioida, johtuvatko henkilön hengitystieoireet rakennuksen sisäilmasta vai jostain muusta. Silti vain 44 prosenttia oli sitä mieltä, että sisäilman epäpuhtauksien arvioinnin tulee perustua ensisijaisesti rakennuksen tutkimiseen eikä oirekyselyihin.
Juha Pekkasen mukaan tutkimustiedon perusteella on selvää, että pelkät pelot jonkin tietyn tekijän haitallisuudesta voivat aiheuttaa oireita ja synnyttää mitattavia fysiologisia vasteita. Tämän takia sisäilmaan liitettyä oireilua ei hänen mukaansa voi käyttää suoraan sisäilman haitallisuuden mittarina, vaan ensisijainen keino selvittää rakennuksessa vallitsevia olosuhteita on rakennuksen tekniset selvitykset.
Kaksi kolmesta vastaajista arvioi, että vähäinenkin kosteusvaurio on niin haitallinen terveydelle, että asiaan on puututtava välittömästi. Pekkanen kertoi, että jonkinasteisia kosteusvaurioita on lähes kaikissa rakennuksissa niiden elinkaaren aikana, mutta vain pieni osa on vakavia tai pitkäaikaisia.
Tutkimuksissa on Pekkasen mukaan havaittu, että rakennuksia ei voida jakaa ”terveisiin” ja ”sairaisiin” oireilun perusteella, vaan kaikissa rakennuksissa saadaan enemmän tai vähemmän oireita.
Sisäilmaan liittyvä oireilu on naisilla yleisempää kuin miehillä. SisäNyt-hankkeen mukaan joka viides nainen ja joka kymmenes mies oli saanut oireita työpaikkansa sisäilmasta viimeisen vuoden aikana. Oireilu oli huomattavasti yleisempää kuntien tiloissa kuin valtion ja yksityisten tiloissa tai omassa kodissa.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Sisäilmaoireiset aikuiset liioittelevat ehkä tahattomastikin lastensa sisäilmaoireita koulussa”
Ihan varmasti liioittelevat, kun rakentajat ja viranomaiset vähättelevät niitä oireita. Tuskinpa homekoulussa jokainen lapsi pahasti sairastuu, mutta muutamakin sairastuva on liikaa. Panoksena on jopa lapsen loppuelämä. Ja lapsi on koulussa lakivelvotteisesti.