Kokeile kuukausi maksutta

Jos vielä 16. koulu aiheuttaa opettajalle oireita, ei ehkä kannata rynnätä tutkimaan sen mikrobeja, sanoo professori Kari Reijula

”Piiloutuisin pupuna pensaaseen jos väittäisin että ylilyöntejä ei olisi tapahtunut”, Reijula sanoi Senaatti-kiinteistöjen järjestämässä sisäilmakeskustelussa. Mikrobien ja altisteiden raapiminen rakennuksista ei ole ratkaissut ongelmia. Siksi syitä on haettava muualta.

1990-luvulla professori Kari Reijula kiirehti korjaamaan kosteusvauriot. Tänään hän myöntää, että jollekin se voi antaa mielenrauhaa, mutta tehokkain keino on hoitaa potilaiden oireita eikä raapia mikrobeja rakenteista.

Helsingin yliopiston professori Kari Reijula on Suomen arvostetuin sisäilmaongelmien asiantuntija. Ura on kestänyt jo 30 vuotta ja hänet on pyydetty  neljä kertaa aiheesta selvitysmieheksi. Viimeisimmän raportin hän laati 2010-luvun alussa eduskunnan tarkastusvaliokunnalle.

Ensimmäisen Sisäilmasto-ohjelmansa hän veti vuosina 1994-98.

”Rakentamiseen liittyvä tehotalous puree meitä voimakkaasti nilkkaan, hän sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa vuonna 1997.

Homeelle oli ainakin median kertoman mukaan altistunut puoli miljoonaa ihmistä. ”Heistä viitisenkymmentä tuhatta oireilee ja ehkä 20 000 – 30 000 sairastuu”, Reijula arvioi.

Koulujen homeongelma alkoi jo 1990-luvulla. Liiallisen lattiapesun ja desinfiointiaineiden käytön on todettu lisäävän riskejä.

Työterveyslaitoksen ylilääkärinä hänellä oli varmat reseptit: ”Ainoa oikea hoito on rakennuksen korjaaminen.”

Selvityksen toinen tekijä, Hyksin iho- ja allergiasairaalan ylilääkäri Tari Haahtela oli varovaisempi. Hänen mielestään miljardiremontteihin ei kannattaisi rynnätä – ei ainakaan terveyssyihin vedoten. Edes se, että ihmiseltä löytyy verikokeessa vasta-ainetta ei Haahtelan mukaan tarkoittanut sitä, että ihminen on sairas.

1990-luvun puolivälissä Reijula oli toiveikas. ”Tiedon lisääntyessä, korjaustöiden käynnistyessä ja homeisten rakenteiden saneerauksen jälkeen olemme varmasti pääsemässä voiton puolelle ennen vuosituhannen vaihtumista.”

Vuosikymmentä myöhemmin Reijula joutui toteamaan, että homeongelma oli kaikkea muuta kuin ratkaistu.

Tänään hän myöntää, että vuosikymmenten tutkimustyöstä huolimatta avainta lukkoon ei ole löytynyt.

Hänen oma ajattelunsakin on muuttunut 30-vuotisen uran aikana.

”Piiloutuisin pupuna pensaaseen jos väittäisin että ylilyöntejä ei olisi tapahtunut”, hän sanoi.

Home ei selitä kaikkea

Reijulan mukaan home tai huono sisäilma voi aiheuttaa ohimenevää oireilua, mutta harvoin vakavaa sairastumista. Kun 1990-luvulla moni oirehtinut sai ammattitautidiagnoosin, ei sitä nykyisin tahdo saada näytön puuttumisen vuoksi

Jos vastaanotolle tullut potilas kertoo, että hän saa oireita jo kuudennessatoista koulussa, ei Reijulan mukaan ratkaisu ole se, että mennään tutkimaan vielä senkin koulun molekyyleja.

”Siinä on kuitenkin erilainen ympäristö kuin siinä ensimmäisessä koulussa, josta oire lähti liikkeelle. Sitäkin pitää pohtia selittääkö kuudennentoista koulun ympäristö tilannetta vai joku muu tekijä, kuten väsyminen siihen ralliin, kun on haettu sitä oireita aiheuttanutta molekyylia koulu koululta.”

Reijulan vastaanotolle tulee viikoittain ihmisiä, jotka ovat rikki ja jotka kertovat, että syy on home- tai sisäilmaongelma. Reijula sanoo, että oireet ovat aitoja mutta usein on epäselvää, mikä on oireiden syy ja mikä on oikea ratkaisu: rakennuksen korjaaminen vai joku muu keino.

Ongelma on hänen mukaansa harvoin niin yksinkertainen, että se ratkeaisi molekyylin poistamisella.

”Jos tilanne on se, että ei löydy mitään järjellä ajateltua yhteyttä johonkin molekyyliin, en näe ratkaisusuunnitelmaksi sitä, että otetaan kiinni siitä molekyylista ja uskotaan molemmat siihen. Se johtaa vain siihen, että siitä molekyylista on sitten päästävä eroon eikä meillä ole näyttöä, että joidenkin molekyylien, ovat ne sitten haihtuvia yhdisteitä tai toksiineja, raapiminen rakennuksista auttaisi. Näillä virkavuosilla lääkärinä voi jo todeta, että ei tämä ole näin yksinkertainen juttu.

Jos tämä tie ei johda toivottuun ratkaisuun, silloin pitää Reijulan mukaan katsoa muita keinoja kuten kuntoutusta.

”Tällöin on kyse luottamuksesta eli luottaako potilas tähän vaihtoehtoon vai jatketaanko molekyylin metsästämistä.”

Luottamuksen saaaminen on nykyisessä ilmapiirissä joskus vaikeaa.

Kahvipöydässä kasataan huolia

Reijulan mukaan ihminen on itse aika huono arvioimaan mikä tekijä milloinkin oireita aiheuttaa. Työpaikan kahvipöytäkeskusteluissa saatetaan tuodaan esiin huoli, että meidän työpaikka on kunnan surkein ja täällä on sisäilmaongelmia. Seuraava vaihe on rynnätä nettiin, jonka avaa todellisen Pandoran lippaan kokemusasiantuntijoineen ja homepakolaisryhmineen.

Tällainen kvasitieto ei helpota vaan lisää Reijulan mukaan potilaan huolestumista ja jaksamista.

Sosiaaliset tekijät, kuten työyhteisön tuki, työilmapiiri, sosiaalinen tilanne ja sisäilmaan kohdistuvat riskikäsitykset vaikuttavat siihen miten ihmiset suhtautuvat omiin oireisiinsa.

”Huoli ja pelko näyttävät merkittävästi vaikuttavan tilanteeseen, haluttiin tai ei. Näillä asioilla on myös vaikutusta siihen, miten ongelmista päästään eroon. Stressin ollessa päällä sairastutaan helpommin jopa tavalliseen syysflunssaan.”

Kun ihminen tulee työterveyslääkärin vastaanotolle kertomaan, että työtila on vienyt hänen työkykynsä, lääkärin keinot on, että lähdetään yksilötasolla selvittämään oireet ja lähdetään sitten sen mukaisesti hoitamaan potilasta. Jos oireet viittaavat astmaan, hoidetaan astmaa, Reijula sanoi.

Samalla voi miettiä onko työympäristössä selittäviä tekijöitä, jotka voisivat myötävaikuttaa sairauden syntyyn tai pahenemiseen. Tämä on normaalia työperäisen sairauden tutkimista.

”Siitä on lähdettävä, että ihmisen tarina on totta, mutta se ei tarkoita sitä, että häntä lähdetään ohjaamaan suuntaan, joka on hänen kannaltaan kohtalokas.”

Media on lietsonut homehysteriaa

Sisäilma on Reijulan mukaan ollut meillä jo pitkään median ja monen tutkimuslaitoksenkin lempilapsi. Mitä kiinnostuneempia ihmiset ovat olleet siitä, sitä enemmän media luonnollisesti on aiheesta kirjoittanut. Kun päivälehdissä on vuosikymmenten ajan viikosta toiseen ollut otsikoita, joissa kerrotaan että sisäilma sairastuttaa vakavasti, ovat ihmiset huolestuneet.

Lääketieteen professori Kari Reijula tuuletti hometalokäsityksiä Senaatin tilaisuudessa. Hän puhui median vakavista ylilyönneistä ja turhan huolen lietsomisesta.

”Sisäilmaongelmien ruokkiminen terveysperusteilla ei ole kenenkään edun mukaista ellei siihen ole oikeasti aihetta”, hän sanoo. Päinvastoin turhan huolen lietsominen aiheuttaa ihmiselle stressitilan ja huolestumisen myötä kasvaa todellinen riski sairastua.

Vinoutuneiden uutiskriteerien seurauksista kertoo THL:n syksyllä julkaisema selvitys, joka kertoi, että lähes 60 prosenttia ihmisistä oli sitä mieltä että kosteus- ja homevaurio on niin vakava asia, että siihen täytyy puuttua välittömästi.

Sisäilmaolosuhteet ja ja ongelmat vaihtelevat

Sisäilmaongelmien määritelmä on Reijulan mukaan vaikea. Vaihteluväli on viihtyvyyshaitoista formaldehydin tuomaan astmaan ja radonin tai tupakan savun aiheuttamaan syöpävaaraa. Siksi on aluksi hyvä varmistaa mistä tapauksessa on kyse.

Jos kyse on sisäilmaolosuhteista, on ongelma usein ratkaistavissa kiinteistön teknisin toimenpitein eli puututaan olosuhdehaittoihin. Mutta jos henkilö kärsii vielä kuudennentoista koulunkin jälkeen sisäilmaongelmista, ehkä ensimmäinen ratkaisu ei ole rynnätä korjaamaan tätä kuudettatoista koulua.

Kosteus- ja homeongelmien terveysriskeistä on puhuttu jo 40 vuotta ja lähes yhtä pitkään niitä on myös tutkittu. Tutkimusnäytöt terveysvaarasta sen sijaan puuttuvat yhä, vaikka Suomessa tutkimusintoa on ollut enemmän kuin juuri missään muussa maassa.

Suomi on maailman johtavia maita sisäilmaongelmien tutkimisessa. Mitä enemmän on tutkittu sitä isommaksi ongelma on paisunut mediassa ja ihmisten mielikuvissa. Sipilän hallituksen aloittama Terveet Tilat 2028 -ohjelma tähtää siihen, että ongelma olisi ratkennut ensi vuosikymmenellä.

”Siksi on yhä vaikeampi tulla julkisuuteen ja sanoa jotain, joka korostaisi tämän ongelman terveydellistä vaaraa.”

Sisäilmaolosuhteissa on paljon tekijöitä jotka voivat aiheuttaa oireita. ”Uusia altisteitakin on ehdotettu oireiden aiheuttajiksi, koska oireet ovat varsin yleisiä, mutta näistä näyttö jää puuttumaan”, Reijula sanoi.

”Vuosikymmenten pitkän ja määrätietoisen tutkimuksen aikana ei ole löytynyt avainta lukkoon. Sisäilmaoireita koetaan yleisesti, mutta siihen liittyvät sairaudet näyttävät puuttuvan. Vaikka kuinka ammattitautia yritettäisiin vääntää hyviksi katsotuilla keinoilla, niitä ei tahdo löytyä.”

Kosteusvaurio ei merkitse aina sairastumista

Kosteusvaurion terveydellinen merkitys on Reijulan mukaan oletettua pienempi. Tämä kävi selvästi ilmi, kun alan parhaat lääkärit tekivät kosteus- ja homevaurioita kärsivien potilaiden Käypä hoito -suositukset vuonna 2016 ja kävivät sitä varten läpi aiheeseen liittyvät lääketieteelliset tutkimukset.

Mediassa, kuten aamu-TV:ssä, tällaista tieteellistä tietoa saatetaan käsitellä rinnan uskomusten ja kvasitiedon kanssa. Kun vastakkain on tunne ja kokemusasiantuntijuus ja toisella puolella tylsä tutkimus, voi asiallisen viestin välittäminen olla Reijulan mukaan vaikeaa.

Tilannetta vaikeuttaa Reijulan mukaan myös se, että sisäilmaongelmat ovat bisnes. Moni hyötyy ihmisen hädällä ja tuottoisilla toksisuusmittauksilla, vaikka niiden tueksi ei olisi näyttöä.

Homeongelma toi liiketoimintamahdollisuuksia monenlaisille yrittäjille, joiden ammattitaidosta ei ollut aina mitään takeita.

Sisäilmaolosuhteista valittavia ja oirehtivia on paljon.

Joka kolmas toimistotyöntekijä valittaa jatkuvana haittana kuivasta ilmasta, tunkkaisesta ilmasta, vedosta ja melusta. Sellaista työpaikkaa ei juuri ole, jossa ei olisi olosuhdevalituksia. Joka viides toimistotyöntekijä valittaa oireista nenän ja silmien alueella ja vain hieman pienempi määrä väsymystä ja kurkun kuivuutta ja käheyttä.

Näihin tuntemuksiin vaikuttaa Reijulan mukaan paitsi sisäilman ja sisäilmaolosuhteiden huono laatu myös monet yksilölliset tekijät, sairaudet, sukupuoli, persoonallisuuden piirteet ja osin tiedostamattomatkin tekijät.

Naiset oirehtivat miehiä useammin. Yksi syy on heidän työskentelynsä avokonttoreissa, kun miehet istuvat ilmastoiduissa toimistohuoneissaan. Toisaalta tanskalaisessa tutkimuksessa osoitettiin, että naiset todella reagoivat matalampiin altistemääriin kuin miehet.

Valituksia esiintyy kuntasektorilla ja erityisesti hoito- ja opetustyössä huomattavasti enemmän kuin yksityisellä puolella ja valtiolla. Silti useita Euroopan maita käsittävässä koulututkimuksessa Suomessa mitattu sisäilman laatu oli muihin maihin verrattuna keskimääräistä parempi. Sisäilmaolosuhteista valitettiin Suomessa kuitenkin yleisemmin kuin muualla ja myös sisäilmaan liittyvä oireilu oli yleisempää.

Asialle täytyy Reijulan mukaan tehdä jotain, vaikka syitä eroihin ei vielä tiedetäkään.

Hyvä sisäilmasto on Reijulan mukaan keskeinen hyvinvointitekijä työpaikalla. Hyvinvointia edistävät tilat ovat kaikkien yhteinen tavoite. Niitä voi edellyttää ilman ylilyöntejäkin.

”Rakennusten kunnosta huolehtiminen on ehdottomasti hyvä asia eikä ole keneltäkään pois.”

Yhdeksän väittämää sisäilmaongelmista

Kari Reijula on koonnut yhdeksän sisäilmaan liittyvää väittämää, joista ihmisillä on syntynyt usein väärä mielikuva.

1 Sisäilmaongelmat ovat aina vakavia terveyden kannalta.

Väärin. Se ei aina sitä ole, mutta se voi sitä olla jossakin tilanteessa. Sisäilmaolosuhteiden ongelmat vaihtelevat viihtyvyyshaitoista (lämpö, veto, kuivuus, tunkkaisuus) tupakan ja radon aiheuttamaan syöpäriskiin tai formaldehydin aiheuttamaan vakavaan astmaan.

2 Koettu ja mitattu sisäilmaolosuhde on eri asia.

Oikein. Sisäilmaolosuhteet koetaan yksilöllisesti. Sisäilmaongelman selvittämiseksi tarvitaan sekä lääkärin, rakennustekniikan että talotekniikan asiantuntemusta.

3 Kosteus- ja homevauriot selittävät suurimman osan rakennusten sisäilmaongelmiin liittyvistä oireista.

Väärin, vaikka tämä väite onkin median lempilapsi. Kosteus- ja homevauriot ovat yksi, mutta ei ainoa oireiden taustalla olevista asioista.

4 Kosteus- ja homevauriot aiheuttavat vakavan ja pysyvän sairastumisen.

Väärin. Tämä ei arjessa realisoidu näin. Oma huoleni on se, että ne jotka pelkäävät näin tapahtuvan, menettävät terveyden.

5 Kosteus- ja homevauriot ovat rakennuksissa yleisiä, mutta niihin liittyvä terveydellinen merkitys on osoittautunut oletettua vähäisemmäksi.

Oikein. Kosteus- ja homevauriot on kuitenkin hyvä korjata, sillä sisäilmaan liittyy oireilua, mistä ikinä se johtuukaan, esiintyy enemmän tällaisissa rakennuksissa, joten vauriot on hyvä korjata. Terveydellä korjauksia ei pidä kuitenkaan liikaa korostaa.

6  Kosteus- ja homevaurioiden oireiden aiheuttajat tiedetään. Ne ovat homesienet ja niiden myrkylliset yhdisteet.

Väärin. Mikrobien osuutta ei varmuudella osata sanoa puhumattakaan että myrkyillä olisi osuutta ihmisten oireiluun. Se on vähintäänkin ennakoitu ja yliampuva arvio ennen kuin sen on näytetty toteen.

7 Kosteus- ja homevaurioita epäiltäessä ensimmäinen tutkimus on rakennuksessa oireilevien määrän selvittäminen.

Väärin. Rakennustekninen tutkimus ja merkittävän kosteusvaurion tunnistaminen on ensimmäinen tehtävä ennen kuin lähdetään tutkimaan oireilua, sillä ei lääkäri voi sanoa mistä oireet johtuvat ellei ole olemassa rakennusta koskevaa tietoa, sisäilman laatua koskevaa tietoa ja ilmanvaihdon ajanmukaisuutta koskevaa tietoa. Sen jälkeen lääkäri vasta ottaa kantaa, onko tämä oireilu rakennukseen liittyvää vai ei.

8  Kosteus- ja homevauriota epäiltäessä ensimmäinen tutkimus on rakennusteknisen asiantuntijan tekemä arvio rakennuksen kunnosta ja mahdollisista kosteusvaurioista.

Oikein. Rakennuksen viat ja puutteet on korjattava.

9 Kosteus- ja homevaurioita epäiltäessä on aina tutkittava mikrobinäytteitä ja erityisesti mikrobien toksisuutta.

Väärin. Käytetään Käypä hoito suosituksessa suositeltuja hyväksyttyjä menetelmiä.

Erilaisilla toksisuus- ja myrkkymittauksilla tehdään kunnissa jo kovaa bisnestä. Taloon saatetaan niiden perusteella julistaa jopa myrkkyvaara. Työterveyslääkäreille sisäilma-asioista on tullut jo niin ahdistavia, että nuoret lääkärit ovat paenneet muihin töihin.

Helsingin Sanomat ja YLE julkaisivat kritiikittä tämän tutkijapiireissä varsin kiistellyn emerita Mirja Salkinoja-Salosen tutkimuksen.

Reijula on huolestunut esimerkiksi Helsingin Sanomien vuonna 2017 julkaisemasta ”tutkimuksesta”, jossa kerrottiin todistetun homevaurioiden ja myrkkyjen yhteydestä opettajien oireiluun. Jutussa väitettiin, että menetelmän avulla sisäilman ongelmat voidaan havaita jo ennen oireita. Reijulan mukaan tutkimusraportissa ei löytynyt assosiaatiota jonkin myrkyn ja ihmisten oireiden välillä. Pikemminkin päinvastoin.

Reijula ihmettelee, ketä tällainen uutisointi palvelee.

Lisätietoa: Helsingin Sanomat käsitteli tutkijoiden kiistoja ja muuttuneita käsityksiä viime toukokuussa artikkelissa nimeltään Homesota.  Rakennuslehti laati jo vuonna 2016 laajan katsauksen nimeltään ”Näin Suomi homehtui – hyvä rakentamistapa  sai aikaan pahaa jälkeä” siitä, miten, milloin ja miksi home nousi ongelmaksi Suomessa. Siinä on esillä myös nämä tutkijoiden erilaiset kannat.

Taulukossa Duodecimin Käypä hoito -suosituksen arvio kosteusvaurioihin liitetyistä taudeista ja oireista nykyisen tutkimustiedon valossa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 26 kertaa

26 vastausta artikkeliin “Jos vielä 16. koulu aiheuttaa opettajalle oireita, ei ehkä kannata rynnätä tutkimaan sen mikrobeja, sanoo professori Kari Reijula”

  1. Vuonna 2007 alan lääkärit kokoontuivat Kirkkonummen Majvikiin laatimaan suositusta kosteusvaurioden selvittelyyn. Konsensuslausumassa esitettiin mm:

    ”Tutkittava lähetetään erikoissairaanhoitoon vain epäiltäessä kosteusvauriomikrobien aiheuttaneen sairautta tai olemassa olevan perussairauden, esim. astman, työperäistä
    pahenemista. Kosteusvauriomikrobien tiedetään aiheuttavan allergista nuhaa ja silmän sidekalvotulehdusta, astmaa, allergista alveoliittia ja orgaanisen pölyn aiheuttamaa toksista oireyhtymää (ODTS). Kosteusvauriomikrobien astmaa pahentavasta vaikutuksesta on runsaasti näyttöä.”

    Nyt kuitenkin lääkäriliitto ry:n oma käypähoitosuositustyöryhmä on tutkiskellut asioita uudestaa ja tutkimusnäyttö on hävinnyt johonkin. Vuonna 2007 tiedettiin kosteusvauriomikrobien aiheuttavan allergista nuhaa ja silmän sidekalvotulehdusta, astmaa, allergista alveoliittia ja orgaanisen pölyn aiheuttamaa toksista oireyhtymää (ODTS). Nyt taulukossa lukee, että allergiseen alveoliittiin ja toksiseen oireyhtymään (ODTS) ei ole näyttöä (työryhmän arvio). Lääkäriliiton työryhmän arvio on mennyt ohi viimeisimmästä konsensuslausumasta ja tutkimustiedosta. On outoa, että rekisteröidyn yhdistyksen työryhmä päättää, miten Suomessa suhtaudutaan tutkimustietoon ja miten ihmisiä ohjataan hoitoon.

  2. Kommentoin tilaisuuden viestiseinälle seuraavasti:
    ”Ilmanvaihtojärjestelmää ei vieläkään osata epäillä tai tutkia oikein, kun vallitseva paradigma on kosteus- ja homevaurio.
    https://www.rakennuslehti.fi/2017/04/ilmakanavien-ja-akustoinnin-polisevat-villaeristeet-aiheuttavat-homeen-kaltaisia-oireita/
    Uusikin ilmanvaihtojärjestelmä voi tuoda likaista ilmaa, jos ilmanvaihdon äänenvaimennusmateriaalina on käytetty mineraalivillaa. Tuloilmassa voi haista mineraalivillan sideaineen VOC-päästöt (”tunkkaista ilmaa”) ja lisäksi sisälle voi tulla mineraalivillakuituja (”pistelevää, kuivaa ilmaa” ja pölyä).
    Mineraalivillaärsytyksen oirekuva on samanlainen kuin TTL:n vertailuaineistossa: nenän ärsytys, käheys tai kurkun kuivuus, silmien kutina, kirvely tai ärsytys, käsien ihon kuivuus, väsymys ja kasvojen ihon kuivuus tai punoitus.

    Ilmanvaihtojärjestelmä vaihtaa sisäilman ainakin kerran kahdessa tunnissa, joten kannattaa varmistua sisäänpuhallettavan ilman puhtaudesta ja raikkaudesta. Ilmanvaihtojärjestelmän tulisi olla ensimmäinen tarkastettava ja korjattava kohde sisäilmaongelmaisissa kohteissa. VTT:n kuntotutkimusohjeet tulisi päivittää tunnistamaan IV:n mineraalivillaongelmat (VOC ja kuidut). Sisäilmastoseminaarissa 2019 VTT jo suosittelikin tuloilman VOC-pitoisuuden mittaamista suoraan sisäänpuhallusilmasta.

    Mineraalivillakuidut ovat yleinen syy sisäilmaoireiluun. Työterveyslaitos (TTL) Heidi Salonen tutki vuosina 2006-09, että tutkituista yli 100 toimistokiinteistöistä vain alle 10 %:ssa oli vähän kuituja ilmanvaihtojärjestelmän tuloilmaputkissa. Kuitukohteissa oireiltiin.
    https://www.researchgate.net/publication/26689869_Man-Made_Vitreous_Fibers_in_Office_Buildings_in_the_Helsinki_Area
    TTL.n koulutus Lapin AVI:lle: Miten poistaa mineraalikuituongelma?
    https://www.avi.fi/documents/10191/2977882/09122014lapin+AVI__.pdf/0ac25011-1f9e-49d8-be2f-51ed4c0c1511

    THL:n HITEA-koulututkimuksessa ei tutkittu kouluista mineraalikuituja.

    Reijula on kirjoittanut ilmanvaihdosta 2005 ja 2016. Mikä merkitys on puhtaalla ja raikkaalla sisäänpuhallusilmalla?

    Milloin STM ja YM antaisivat määräyksiä ilmanvaihtotuotteiden puhtausvaatimuksista, jotta valvontaviranomaisella (Tukes) olisi keinoja valvoa kyseisiä tuotteita?”
    ——-
    Työterveyslaitos (TTL) vastasi: He julkaisevat alkuvuodesta (2020) uuden raportin mineraalivillakuiduista osana Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa.
    ========
    Mineraalivillan hajua löytyy uusista (!) kauppakeskuksista, kouluista ja asuinkerrostaloista. IV:n mineraalivillan sideaineen VOC-päästöt kannattaa haistaa ja mitata suoraan tuloilmasta (VTT 2019 Sisäilmastoseminaari). Eri VOC-aineiden pitoisuudet vaihtelevat ilmankosteuden mukaan, ja yleensä kosteammalla kelillä päästöjä on reilusti enemmän (5 – 60 x). Myös TVOC-alueen ulkopuolella voi olla merkittäviä pitoisuuksia.

    Mineraalivillan hajua tuottavia IV-tuotteita tuntuu tulevan markkinoille edelleenkin ja haisevampina kuin aiemmin! Toki myös väliseinävilloista löytyy haisevia tuotteita. Haju yleensä indikoi, että ilman eri VOC-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät TTL:n viitearvot (P50 tai P90).
    TTL: Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen http://www.julkari.fi/handle/10024/131872
    S.6: Viitearvo ”Viitearvo P50 kuvaa tavanomaista sisäilman laatutasoa ja viitearvo P90 kuvaa tasoa, jonka ylitys viittaa selvästi epätavanomaisen epäpuhtauslähteen olemassaoloon.”
    S. 35: Rakennuksesta peräisin olevat epäpuhtaudet: ”Sisäilman epäpuhtauspitoisuuden ollessa välillä 50 – 99 % sisäilman viitearvosta tulos voi viitata rakennukseen liittyvään sisäilmasto-ongelmaan, jolloin on erityisen tarkkaan arvioitava muiden teknisten selvitysten tuloksia ja tilannetta kokonaisuutena (ABC-osa-alueet) sekä lisäselvitys-, seuranta- tai toimenpidetarpeita.”

    Myös kuitupäästöt mineraalivillasta uutena ja 10 – 20 vuoden kuluttua ovat ongelma.

    1. Sisäilmaongelmia selvitettäessä kannattaa ehdottomasti tutkia tuloilmakanavien mineraalivillakuitukertymät kuten TTL yllä viitatussa artikkelissa (2009) esittää. Eräs toimistokohde peruskorjattiin (”purettiin betonille”), tiivistettiin, käytettiin M1-luokan rakennusmateriaaleja ja tuuletettiin ensimmäinen vuosi. Kuitenkin Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan käyttäjien oireilu oli jopa hieman lisäntynyt vuosi muuton jälkeen. Sisäilmaan liitettyä oireilua oli 20 -30 %:lla tilojen käyttäjistä. Oirekuva oli samanlainen kuin TTL:n verrokkiaineistossa. Myöhemmin lähes kaikista uusituista tuloilmakanavista löytyi mineraalivillakuituja suuria määriä, vaikka pölykertymää ei ollut. Tilojen pinnoille laskeutuneita kuituja ei löytynyt, mutta siinä käytetty näytteenotto oli erittäin harvaa (14 cm2 / n. 400 m2).

      Sisäilman VOC-mittauksessa löytyi TTL:n viitearvot ylittäviä pitoisuuksia yksittäisistä yhdisteistä. Pitoisuudet ovat vaihdelleet ilmankosteuden mukaan, eli mitä kosteampaa ulkoilmaa, niin sitä suuremmat pitoisuudet sisäilmassa. Vantaan mittauksissa (2016 Sweco Materiaalipäästötutkimus Puhakka, Kärkkäinen) lyhytaikaisesti kostutetusta mineraalivillasta löytyi mm. seuraavia yhdisteitä: 2-etyyli-1-heksanoli, butanoli, bentseeni, 2-butoksietanoli, heksanaali, bentsaldehydi, nonanaali, etikkahappo ja syklopentasiloksaani, dekametyyli. https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/125735_Sweco_Oy_Lausunto_ja_liitteet_sisailmaselvitysten_kehittaminen_Hameenkylan_koulu_10.6.2016.pdf

      Koulukohteissa ei ole tutkittu ilmakanavien mineraalivillakuituja: https://helsinki.emmi.fi/l/JCr8NnFVmtNQ/f/-VDs
      https://www.rakennuslehti.fi/2019/02/helsinki-remontoi-koulua-vuosien-ajan-lopputulos-laajoja-mikrobivaurioita-edelleen/

      https://docplayer.fi/11435314-Sisailmatutkimus-ja-paine-eromittaus-latupuiston-paivakoti-latukuja-2-01280-vantaa.html
      16.11.2013 ”3 Aistinvaraiset havainnot päiväkodista, vesikatosta ja laustatilasta
      Käyttäjät ovat kärsineet erityisesti kuivasta kurkusta, punaisista silmistä ja janon tunteesta. Oireet viittaavat siihen, että ilmassa olisi mineraalivillakuituja.
      Ensikäynnillä myös tutkijat alkoivat kärsiä samoista oireista, ja epäilys sisäilmassa olevista kuiduista syntyi. Kuituja voi kulkeutua ilmanvaihdon mukana tai ilmavuotojen mukana eristeistä, tai lähteet voivat olla myös paikallisia.”

  3. Tämä artikkeli on täynnä suoranaisia valheita, vääristelyä, syrjintää, seksismiä ja vanhan sielunsa myyneen, läpeensä korruptoituneen ”tieteilijän” höpinää. TTL on nyt ristiretkellä sisäilmasta sairastuneita vastaan, ja aikoo varmistaa ettemme ikinä pääse siitä kuopasta ylös. Häpeäisit, Reijula, olet kääntänyt selkäsi tällä hetkellä heikoimmassa asemassa olevalle potilasryhmälle, pönkittääksesi omaa asemaasi ja uraasi. Eikö tästä maasta löydy enää yhtään kunniallista lääkäriä, jota kiinnostaisi potilaiden asema enemmän kuin oma menestys tai hyvävelikerhot? Puhut ironisesti kovasta bisneksestä, vaikka olet itse sillä tiellä ja syvällä oletkin. Sinusta on tullut vakuutus-, lääke- ja rakennusbisneksen torvensoittaja. Toivottavasti nukut yösi yhtä huonosti kuin me sisäilmasta sairastuneet.

    1. Hei kokemusasiantuntija. On epäselvää mitä vaadit tai haluat kirjoituksellasi luoda. Mielestäni Reijulan kirjoitus oli erittäin tervetullut tuulahdus tähän ylimitoitettuun paniikkiin ja kohuun. Totuus on kuitenkin se että edelleenkään ei tiedetä varmasti mitkä mekanismit aiheuttavat oireita tietyille ihmisille. Lisäksi on lähes mahdotonta erottaa psykosomaattisesti oireileivia todellisesti oireilevista. Ikävä kyllä tilanne on sairastuneille vaikea, niin kuin se aina on tuntemattomiin sairauksiin sairastuville.

      Tuo järjetön kokemuksiin perustuva jankkaus ei kuitenkaan aja tätä keskustelua eteenpäin. Nyt tarvitaan kunnon lääketieteellistä tutkimustyötä, jonka pohjalta laaditaan toimintamalleja eri tilanteisiin, että saadaan tämä tolkuton rahan ja resurssien tuhlaus luulojen ja mutujen perusteella loppumaan.

  4. Oulun poliisitalon joukkosairastumisen syistä valmistui tutkimus: kaikkien sairastuneiden työtiloista löytyi vahvoja myrkyntuottajia:

    https://yle.fi/uutiset/3-11103551?utm_source=facebook-share&utm_medium=social

    Kelpaakohan tämä tutkimus nyt käypähoitotyöryhmälle tuomaan vahvaa näyttöä astman puhkeamisesta? Kun nyt on vain kohtalaista näyttöä astman kehittymisestä ja valmiiksi astmaa sairastavien oireista.

  5. Talousohjatun rakentamisen suunnittelunohjaus on myrkkyä, ei anna mitään mahdollisuutta kohdetason nostoon, sillä vaikka se koheniskin, toteutuskulttuuri on jo sellainen, että työmaa prakaa lähes aina. Lääkärit ovat oikeassa.

    1. Rakennusfysiikaltaan tuhoisimpia ratkaisuja syntyy eniten niissä kohteissa, joihin kunnat ja kaupungit ovat palkanneet taidearkkitehteja. Syntyy kalliita ja toimimattomia ratkaisuja. Monesti yksinkertaiset rakennustekniset ratkaisut ovat sekä terveellisiä että taloudellisia.

  6. Projektinjohtajina toimivien yritysten konkurssit ovat osoitus siitä, että ne ovat yrittäneet tuottaa sopimuksen vastaista alilaatua tilaajalle, sopimus on purettu ja työmaa otettu haltuun. Hankkeet ovat viivästyneet kuukausia uutta rakentajaa kilpailutettaessa, mutta näin on meneteltävä, mikäli ei haluta epäkuranttia sutta pystyttää jälkipolvien murheeksi..

  7. Edelleenkin ongelmana on että lääketiede ei tunne sairastumismekanismeja eikä pysty kertomaan mitkä lajikkeet miljoonista eri homelajeista aiveuttavat oireita osalle ihmisiä.

    Tutkittaessa laadukkasti rakennuksia, löytyy jokaisesta rakennuksesta varmasti jonkinasteisia home kasvustoja. Näin ollen olisi oleellista tuntea mitkä lajikkeet aiheuttavat oireita ja miksi. Muulloin jatkamme nykyisen kaltaista panikointia, jossa heitetään miljardeja euroja epävarmoihin remontteihin ilman takuita onnistumisesta.

    Toisten rahoilla on tietysti aina mukava rakentaa ja vaatia kaikenlaisia toimenpiteitä, mutta käsittääkseni avoimessa hyvinvointiyhteiskunassa toimenpiteiden ja päätösten tulisi perustua tutkittuun ja kritisoinnin kestävään tietoon.

    1. Potilas ei todellakaan ole paras asiantuntija omassa sairaudessaan. Yleensä potilas ei osaa tarkastella omaa tilannettaan obkektiivisesti.

      On ilmeistä että kokemuksesi ovat ajaneet sinun siihen pisteeseen ettei kanssasi voi käydä asiasta objektiivisia keskusteluita.

      Haluaisin silti haastaa sinua ajattelemaan sitä suuren enemmistön joukkoa, joka ei sairastu pysyvästi vaikka he työskentelevät ja elävät samoissa olosihteissa. Onko heissä jotain vikaa? Tulisiko heidän maksaa ylimääräistä veroa, koska eivät sairastu? Miksi asiat eivät olekaan yksiselitteisiä ja yksinkertaistettavissa?

    2. Olipa taas aivan järjetön kommentti, millä kompetenssilla.

  8. Menkää johonkin parikymmentä henkeä työllistävälle konepajalle houruamaan sisäilma-asioista. Siellä on varmaan rahaa vuokrata väistötiloja konepajan porukalle kun joku vähän aivastelee maanantai aamuisin ja töissä on kurjaa.

    Ihme ja kumma nämä ”sisäilma”-asiat keskittyvät niihin rakennuksiin joissa kellään ei ole penniäkään omaa rahaa kiinni.

  9. Itse huomioisin tässä sisäilmakeskustelussa yhden unohdetun tekijän – Tämän päivän rakennukset ja niissä aikaa viettävät ihmiset ovat melkein kuin potilas hengityskoneessa. Rakennuksen suljettu vaipparakenne on kuin umpipullo, jossa hengitysilma vaihdetaan koneellisesti. Voidaan tietysti väittää, että koneellinen ilmanvaihto on puhtausteknisesti ok. Mutta onko ihmistä ”suunniteltu” toimimaan koneilman varassa, jossa mahdolliset luontaiset altistukset ovat minimoitu. Näkisin, että nämä ”hengityskonemaisesti” toimivat uudet ja saneeratut rakennukset, ovat mahdollisten hengitys- ja allergiasairauksien pahimmat aiheuttajat. Nyt meillä on sukupolvi, joka työskentelee näissä ”umpipulloissa” ja elää koneellisen ilmanvaihdon varassa, niin toimisto- kuin koulurakennuksissakin, joten tulokset saamme pöytään vasta tulevaisuudessa. Tämän päivän rakentamiseen liittyvät energiavaatimukset ovat pahimpia ylilyöntejä, joille ei löydy riittäviä perusteita.

    1. Olisiko sinunkin jo aika luopua tästä pullo vouhotuksesta. Mikä tahansa käsittelemätön sisäilma on 100% samaa ilmaa kuin ulkona. Erona että sitä ei imetä sen homeisen villakerroksen läpi, vaan yleensä likaisesta suodattimesta, kun idiootit ovat laiminlyöneet huoltotoimet.

  10. SY ja EK hyvin mielellään ottavat vastaan ajatuksen intialaisten koodarien avotelttakonttorista.

  11. Tätä keskustelua lukiessa poimin siitä sanat ”Ilmanvaihto” ja ”mineraalivilla”.
    Kun koneellinen ilmanvaihto on päällä 5 päivän viikossa ja silloinkin vain 8 tuntia päivässä, niin miten se toimii muuna aikana? Painovoimaisesti. Eli ilma poistuu ylhäältä ja korvausilma otetaan sieltä mistä saadaan – rakenteiden läpi niiden epäjatkuvuuskohdista. Mikrobeja, pölyä ja ilmaa, jonka pitäisi mennä likaisen poiston kautta ulos.

    Jos kiinteistönhoito on tingitty luilleen eikä suodattimia ja kanavistoja hoideta ohjeistuksen mukaisesti vaan harvemmin, niin ei tarvita edes rakennusvirheitä tai vuotokohtia, joihin syntyy kosteutta ja sen mukana keskenään toksisesti kilpailevia homelajeja, jotka käyvät kemiallista sotaa keskenään olemassaolostaan rajatuissa olosuhteissa. Samoissa olosuhteissa, joissa se työntekijäkin päivänsä viettää.
    Ihminen itse on rakentanut ne mekanismit, joista sisäilmaongelmaiset rakennukset kärsivät. Työmaiden kiristetyt aikataulut, lisääntynyt energiansäästövelvoite, karsittu ylläpito ja karsittu siivous. Mikään ei tule niin kalliiksi kuin suuret säästöt

  12. Mikroilmastointia ei kannata kehittää, laitteet eivät mene tarkastuksista läpi, olisi tyhmää kannibalisoida omaa bisnestään, kun samat pänikät on menneet 40 vuotta ilman muuta markkinointia kuin tarkastajan leima paperissa.

    1. Mitä mikroilmasto hourijoita täällä palstalla on 🙄

  13. Suomen kelit ja sääolosuhteet ovat vaihtelevat. Samankin päivän aikana voi olla hyvin kylmää, koleaa, kuin tosi lämmintä. Kun lähdet kouluun, töihin, ulos kotoa, voi aurinko paistaa ja näyttää, että ulkona on lämmin keli. Mutta jo hetken siellä oltuasi havaitset, että on hyvin kylmä koska tuulee valtavasti. Seuraavassa hetkessä alkaa myös sade, jokä kastelee vaatteet. Sadevaatteet ja – varjot jäivät kotiin, koska oli kaunis päivä. Näillä samoilla kostuneilla vaatteilla koululainen on koko päivän koulussa. Useimmiten vielä ne ovat College housut ja huppari, jotka hyvin imevät kosteuden. Nilkat on paljaana, samoin polvet laajalta alueelta. Eikä vain lapset pukeudu näin, vaan myös lapsien vanhemmat usein. Pienten koululaisten vanhemmilla on kova työ saada lapset pukeutumaan säiden mukaisesti. On saatava olla samanlainen kuin isommat koululaiset ja
    sukatkin vielä kotioven jälkeen otetaan pois, vaikka pakkasilla.Takit hulmuavat auki. Pipokin on kadonnut jonnekin, eikä sitä nyt ainakaan voi päähän laittaa, se on noloa.
    Näin alkaa flunssakausi, kurkkua karhentaa, nenä vuotaa, korvista sattuu, on kuumettakin. Myös flunssapöpöt vaanii ja tarttuu ja tartuttaa muita.
    Vanhempia ahdistaa monet elämän alueet ja nyt vielä lapsetkin sairastaa. Tämä toistuu monta kertaa vuodessa. useimmissa perheissä ja kierre on valmis.
    On luettu lehdistä ja somesta homekouluista sivutolkulla. Tämähän selvä, koulussa on vikaa, kirjoitetaan sivustoille. Tästä seuraa vyöry joka kasvaa kasvamistaan.
    Kunnan päättäjät ovat ristipaineessa. Rahat eivät riittäisi koulujen purkamiseen ja uusien rakentamiseen. Kuitenkin vanhemmat, opettajat vaativat asioille tehtäväksi jotain.
    Ennen kuin kouluja puretaan, kannattaisi kiinnittää huomiota , että pukeuduttaisiin Suomen oloja vastaavalla tavalla ennakoiden sääolojen muutokset päivän aikana.
    Tällä voisi olla edes pientä vaikutusta asiaan, tämä ei poista koko monitahoisen asian kaikkia ongelmia, mutta osaa ehkä. Onhan asiaa tutkittu ja asiantuntijoillakin tuntuu olevan hyvin vastakkaisia mielipiteitä asiasta. En halua väittää, että kaikki ongelmat ja sairaudet saadaan miloinkaan poistettua, vaikka mitä tehtäisiin.
    Isovanhempana tiedän että tuo pukeutumisongelma on käytännössä arjessa vaikea valvoa ja myös utopiaa ja myös toisaalta totta seurattuani läheisten monilapsisten perheiden elämää. Samoin ei tarvitse kuin kaupungilla seurata ihmisten pukeutumista kylmällä säällä, samoin koulujen pihoilla , joilla jopa valvojat ovat paljain päin esimerkkiä antamassa.
    Kun homekoulu tai muu rakennus on purettu, uusi rakennettu tai väistötila saatu, ehdotan että samat tutkimukset tehdään useana vuotena senjälkeen, jolloin voitaisiin vertailla, kuinka paljon ongelmat ovat vähentyneet ja onko ne vähentyneet. Nyt koronan aikana on huomattu että jokaisen/ monien omalla toiminnalla on kenties saatu hyviä tuloksia. Tätä samaa toimintaa voisi siirtää myös jokaisen pukeutumiseen. Pitääkö elää näin vanhaksi 74 v, jolloin jo oman kokemuksen kautta on oppinut tämän jutun, eikä mielellään päästä itseään vilustuttamaan, siitä huolimatta että karaistuminenkin on hyvä asia?

    1. Hyvä näkökulma asiaan.

      Toisaalta tämän aiheen käsittely on kuin pieleen menneen rakennusprojektin käsittely oikeussalissa. Puolustus tilaa sen ”pähkähullun professorin ” maksusta kertomaan, että kyllä talo saa vettä sisälle vuotaa, se kuuluu ominaisuuteen tai talo romahti sen takia kun tilaaja ei osannut tilata pystyssä pysyvää taloa, aina rakennusalalla on ollut tapana tilata romahtamaton talo.

      Tarkoittaa sanoa, että liian usein saamme lukea tilattuja/ostettuja lausuntoja näiltä meidän lukeneilta ja kaiken oppineilta professoreilta.

      1. Hauskaa sinänsä että sama ”professori” toimii ulkopuolisena tarkastajana todella monessa erittäin vaativassa hankkeessa. Suomessa tosin kokemukseni perusteella se ei ole hullu joka pyytää vaan se joka maksaa.

    2. Haluaisin huomauttaa, että pipon pitäminen tai pitämättä jättäminen ei ole ikinä aiheuttanut kenellekään virus – tai bakteeriperäistä infektiota.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat