Rakennusteollisuudelta vetoomus kuntien johdolle: Jatketaan julkista rakentamista mahdollisimman normaalisti

Koronarajoitukset hiljensivät monia aloja, mutta rakentamista on pystytty jatkamaan suhteellisen normaalisti. Alan työllistävä merkitys on entisestään korostunut ja korostuu edelleen epidemian jälkeisessä jälleenrakentamisessa.

Rakennusteollisuus RT on tiistaina vedonnut kuntien johtoon, jotta julkista rakentamista jatkettaisiin mahdollisimman normaalisti ja uusia hankkeita käynnistettäisiin ennen kriisiä laadittujen investointisuunnitelmien mukaisesti. Hankkeita toivotaan mahdollisuuksien mukaan myös aikaistettavan elvytystarkoituksessa.

”Jos suunnitelmiin perustuvia investointeja ja tilauksia nyt nopeasti jarrutetaan tai perutaan, niin nopeilla koronarajoitustoimilla saavutetut edellytykset jatkaa työntekoa jäävät hyödyntämättä, ja heikennämme yhteiskunnan kykyä toipua nopeasti kriisistä”, vetoomuksessa sanotaan.

Infratyön teettäminen on juuri nyt kannattavaa. Öljyn hinnan putoaminen laskee hintoja ja hiljentynyt liikenne helpottaa töiden tekemistä.

Tekemättä jäävät työt taas lisäävät korjausvelkaa: vauriot pahenevat ja niiden korjaaminen on parin vuoden päästä kallista.

”Meillä on kuntia, joissa tilanne tajutaan ja jopa lisätään rakentamista nyt. Sitten on niitä, joissa pohditaan leikkauksia. Ilmiö, jossa tarpeellisia ja suunniteltuja infratöitä lykätään varmuuden vuoksi koronan varjossa, on vaarallinen ja pitäisi pysäyttää. Silloin leikataan yhteiskunnan siitä osasta, joka kykenee vielä tuottamaan verotuloja ja hyvinvointia”, RT:n varatoimitusjohtaja Paavo Syrjö perustelee kuntajohtajille lähtenyttä vetoomusta.

Kannattava infrasijoitus

RT:n vetoomuksen mukaan miljoona euroa infraan sijoitettuna tuo 13–15 uutta työpaikkaa. Infraan sijoitetusta julkisesta rahasta 40–45 prosenttia palautuu heti yhteiskunnalle verojen ja veroluontoisten maksujen muodossa, ja vielä enemmän ajan kanssa, jos investointi parantaa esimerkiksi työvoiman ja rahdin liikkuvuutta tulevaisuudessa.

Esimerkiksi kasvukeskusten joukkoliikennehankkeet generoivat ympärilleen paljon rakentamista ja palveluita.

Infra ry vetosi jo aiemmin, että valtio tukisi kuntia yhteensä 100 miljoonan euron investointiavustuksella.

”Kymmenen prosentin takautuva, kuntainfran rakentamiseen ja korjaamiseen kohdistuva avustus varmistaisi jopa miljardin investoinnit. Samalla valtiolle kertyisi 200 miljoonaa euroa verotuloja ja eri puolille Suomea syntyisi 13 000–15 000:tta työpaikkaa”, Syrjö laskee.

Infratöiden lykkäyksille ei ole koronaepidemiasta johtuvia perusteita. Työvoimasta tai materiaaleista ei ole alalla olennaista pulaa. Lisäksi työtä tehdään yksin tai pienryhmissä lähinnä ulkona, joten sitä on turvallista ja luvallista jatkaa epidemia-aikana.