Kokeile kuukausi maksutta

Puu menestyi, kun puu- ja betonikerrostaloja vertailtiin – tosin kustannustiedot jätettiin kertomatta

Kiinnostavassa vertailussa ei kerrottu hankkeiden kustannustietoja. Hankkeen osapuolet arvioivat kuitenkin hintoja Rakennuslehdelle.

Kuva: Anders Portman

Puukerrostalo oli betonikerrostaloa vähäpäästöisempi Helsingin Kuninkaan tammen vertailukohteissa.

Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa toteutettiin vuosien 2018–2020 aikana lähes identtiset asuintalokokonaisuudet – toinen betonirunkoisena ja toinen puurunkoisena.

Tavoitteena oli toteuttaa hanke, jossa pystytään aidosti vertaamaan betoni- ja puurunkoisen kerrostalon eroja suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa sekä käyttöönoton jälkeen.

Kaikissa vertailuissa puurakenteisen rakennuksen hiilijalanjälki oli betonirakenteista pienempi.

Kun elinkaaripäästöjä tarkasteltiin sadan vuoden aikajänteellä, kolme neljäsosaa kaikista rakennushankkeen päästöistä aiheutui asumisen aikaisesta energiankulutuksesta ja puurakenteisen talon elinkaaripäästöt olivat kuusi prosenttia betonirakenteista pienemmät.

Kun taas tarkasteltiin vain rakennusmateriaalien elinkaaripäästöjä, eli materiaalien valmistusta, kuljetusta, niiden uusimista rakennuksen elinkaaren aikana ja loppukäsittelyä, olivat puurakenteisen rakennuksen päästöt noin 20 prosenttia betonirakenteista pienemmät.

Päästöjen suhteellinen ero riippuu siis siitä, mille aikajänteelle päästöt lasketaan ja huomioidaanko käytönaikainen energia ja materiaalien kuljetus, uusiminen ja loppukäsittely elinkaaripäästöissä.

Vertailuhankkeen laskelmissa ei otettu huomioon rakennuksien hiilikädenjälkeä, eli paljonko käytetyt materiaalit sitovat hiiltä. Arvioiden mukaan puutuotteisiin varastoituu 50 vuoden ajaksi hiilivarasto, joka vastaa noin puolta rakennusmateriaalin ilmastopäästöistä.

Helsingin kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Betoni nopeampi suunnitella, puu nopeampi rakentaa

Hankkeessa vertailtiin myös puu- ja betonirakenteisten talojen suunnitteluun ja rakentamiseen kulunutta aikaa, kuivumista sekä asumisviihtyvyyttä.  Suunnitteluaika oli betonissa 30 prosenttia nopeampi.

Ero selittyy pääosin sillä, että betonielementtien suunnittelusta ja käytöstä on kertynyt viidenkymmenen vuoden kokemus, kun taas puukerrostalot elementteineen täytyy mallintaa rakentamista varten.

Rakentamiseen käytetty henkilötuntimäärä oli molemmissa kohteissa sama, vaikka puurakentaminen oli ajassa 33 prosenttia nopeampaa, kun rakenteiden kuivumista ei tarvitse odottaa. Betonin täydellinen kuivuminen kestikin vielä yli kaksi vuotta asukkaiden sisään muuton jälkeen.

Asukastyytyväisyydessä ei eri materiaaleista rakennettujen talojen välillä ollut merkittäviä eroja, vaan asukkaat molemmissa kohteissa olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä asuntoihinsa.

Ongelmia koettiin lähinnä lämpötilansäätelyn ja ilmanvaihdon osalta samalla tavalla, mutta kesällä sisälämpötila koettiin liian korkeaksi puutalossa hieman betonitaloa useammin.

Lähes identtiset kohteet Kuninkaantammessa

Helsingin kaupunki varasi kehittämishanketta varten Kuninkaantammen alueelta tontit, joille toteutettiin lähes identtiset betoni- ja puurunkoiset passiivienergiakerrostalot vuosien 2017-2018 aikana. Asuntojen määrä ja huoneistotyyppijakauma taloissa on miltei sama ja kummankin lämmitetty nettopinta-ala on noin 4500 neliömetriä.

Kumpaankin kohteeseen sisältyy kaksi asuintaloa, oma piharakennus sekä yhteinen autohalli ja sen päällä oleva pihakansi.

Kohteiden välillä pystyttiin vertailemaan suunnittelussa ja rakentamisessa käytettävää aikaa, työmaalla käytettäviä työntekijätunteja, rakennuksien aiheuttamaa hiilijalanjälkeä ja käyttöönoton jälkeistä rakenteiden kosteuksien muutoksia, sekä asukastyytyväisyyttä. Käytönaikaista hiilijalanjälkeä seurattiin kaksi vuotta.

Hankkeen toteutti Rakennusliike Arkta Reponen oy ja rakennuttajina olivat Yrjö ja Hanna -säätiö betonikerrostalojen ja A-Kruunu oy puukerrostalojen osalta. Hankkeessa rakennettiin yhteensä 118 asuntoa.

Hiilijalanjälkilaskelmat teki Bionova. Kosteudenhallintatutkimuksen sekä asiakastyytyväisyysmittaukset toteutti VTT.

Puurakentaminen on kalliimpaa

Arkta Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela sanoo, että rakennuskustannukset ovat yrityssalaisuus. Kellään muulla ei ole hänen mukaansa tällaista tietoa.

Airaksela sanoo, että kustanustieto ei olisi puulle myönteinen.

”Olen jo aikaisemmin julkisesti sanonut eron olevan 5-10 prosenttia betonin eduksi.  Yritämme kuroa ero kiinni, mutta vielä emme siihen ole pystyneet.”

A-Kuunun toimitusjohtaja Jari Mäkimattila kertoo, että tässä tutkimuksessa kustannusvertailu ei kuulunut varsinaisiin tutkimusaiheisiin.

Kumpikin hanke toteutettiin neuvottelu-urakkana, jolloin varmuutta todellisesta hintatasosta ei Mäkimattilan mukaan ole.

Hänen mukaansa Ara hyväksyi kuitenkin puukerrostaloille jonkin verran korkeammat rakennuskustannukset. Ero oli 253 euroa asuntoneliöltä.

Betonikerrostalon rakennuskustannukset olivat 3123 euroa asuntoneliöltä ja puukerrostalon 3376 euroa asuntoneliöltä.

Rakennuskustannuksiin sisältyy tässä urakoiden lisäksi suunnittelu-, rahoitus- ja rakennuttamiskustannukset.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Puu menestyi, kun puu- ja betonikerrostaloja vertailtiin – tosin kustannustiedot jätettiin kertomatta”

  1. Parinkymmenen prosentin ero hiilijalanjäljessä kuulostaa raflaavalta, mutta onko se sitä. Määränä se on noin 100 kg-CO2/m2.

    ARAn mukaan betoni- ja puuversioiden kustannusero oli noin 250 €/m2. Tämä tekee säästetyn hiilidioksiditonnin hinnaksi n. 2500 €.

    EU:n päästökaupassa päästetystä hiilidioksiditonnista pitää maksaa noin sadasosan tästä, eli luokkaa 25 €. Arvioiden mukaan noin 100 € tonnikustannuksella pystytään ottamaan esimerkiksi sementtitehtaan kaikki hiilidioksidi talteen ja varastoimaan pysyvästi niin, että se myös pysyy pois ilmakehästä. Muitakin vaihtoehtoja toki on.

    Eli voinee todeta, että betonin vaihtaminen puuhun kerrostalossa on varsin kallista ilmastonmuutoksen torjuntaa.

    Jussi Mattila, Betoniteollisuus ry

  2. Tuosta vertailusta taisi puuttua myös elinkaaren aikana tarvittavat huoltomaalaukset yms toimenpiteet molemmista taloista, Lisäksi ei huomioitu betonin neutralisoitumisesta aiheutuvaa hiilinieluvaikutusta ja varmasti on jäänyt monia muitakin asioita huomioimatta. Jälleen kerran voidaan todeta vain, että vajaa tutkimus, joka tehdään toivottu lopputulos mielessä on käytännössä käyttökelvoton.

  3. Mielestäin hyviä kommentteja tuossa yllä..

    Hmm.. tätä nyt on vähän vaikea kommentoida, jos ei tutustu aiheeseen syvemmin. Yleisesti nykyään betonielementtitaloja tehdään myös aika kalliilla ratkaisulla, kun tehdään sisäkuorielementillä, paikan päällä muuraamalla ja siihen vielä joku rappinki päälle (että oliko vertailu kohde juuri tällainen). Sitten mietityttää mitä tarkalleen tarkoittaa tuo että on 33 % nopeampi rakentaa. Varmaan pitää paikkansa, jos kyseessä yllämainitsemani julkisivuratkaisu. Lisäksi puhutaanko ajansäästössä nyt sitten koko rakennushankeesta vai joistain tietyistä rakentamisen vaiheista. Siis onko ajansäästö tuollaisessa suht. normaalissa 18 kk hankkeessa 5-6 kk!? Haen tällä takaa sitä, että asiaan saisi siis oikean kuvan ajansäästöstä.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat