Kokeile kuukausi maksutta

Rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä voidaan selvästi kutistaa, mutta se vaatii kaikkia

Rakennusteollisuus RT:n vähähiilisyyden tiekarttatyössä on selvitetty keinoja päästöjen tehokkaaseen vähentämiseen rakentamisessa ja koko rakennetussa ympäristössä.

Kevytyrittäjyys on tuonut ongelmia rakennusalalle. Kuvan työmaa ei liity aiheeseen. Kuva: Aku Isotalo / HS

Tuloksia esiteltiin webinaarissa tiistaina.

Tiekartan mukaan rakennetussa ympäristössä ja rakentamisessa ollaan vähentämässä päästöjä noin 66 prosentilla seuraavien viidentoista vuoden aikana. Vuoteen 2050 mennessä vähennys olisi noin 80 prosenttia.

Vertailuvuotena on nykytilan kartoituksessa käytetty vuosi 2017.

Tämä skenaario pohjaa tilanteeseen, johon nykyisenlainen sääntely, muut toimintaympäristön asettamat vaatimukset ja tekninen kehitys ovat viemässä. Vieläkin kunnianhimoisemmin teknologisin harppauksin päästöt voivat vähentyä enemmänkin.

Tiekartan toteutuksesta vastasi Gaia Consulting. Liiketoimintajohtaja Tuomas Raivion mukaan vähäpäästöisyyden saavuttaminen edellyttää toimia yhteiskunnan eri sektoreilta.

Esimerkiksi rakennusalan yritysten tulee itse suunnitella ja toteuttaa vähähiilisyytensä. Se tarkoittaa muun muassa resurssitehokkaita työmaaprosesseja ja parempaa rakennus- ja purkujätteen hyödyntämistä.

Raivio muistutti seminaarissa, että kuntien maankäyttöpäätökset lukitsevat erittäin suuren osan yhteiskunnan hiilidioksidipäästöistä. Siksi kuntien tulee huomioida maankäyttöratkaisuissaan muun muassa rakennusten ja rakenteiden sijoittelusta syntyvät liikenteen päästövaikutukset.

Hän painotti myös sitä, että julkisen sektorin johdonmukaiset vähäpäästöisyyttä korostavat toimet ovat isossa roolissa. Tällä hetkellä vaatimukset ajoittain horjuvat.

”Ennustettavuus on tärkeää. Toimijoiden pitää pystyä luottamaan siihen, että pitkällä tähtäyksellä vähähiilisyysinvestoinnit kannattavat.”

Raivio uskoo, että vähähiilisyyden markkinakysyntä kasvaa. Rahoituksessa hän nosti esiin EU:n vihreän kehityksen investointiohjelman, josta todennäköisesti tulee ”suuri ruiske” myös suomalaiselle rakentamiselle.

Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartan laatiminen käynnistyi viime vuoden lopulla. Työ on laadittu Rakennusteollisuus RT:n, ympäristöministeriön ja eri sidosryhmien yhteistyönä. Rahoittajana on TT-säätiö.

Korjaamisella iso merkitys

Rakentamisen ja rakennetun ympäristön osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin kolmannes. Siksi niihin liittyvät päästövähennystoimet ovat välttämättömiä Suomen hiilineutraaliustavoitteen 2035 kannalta.

Päästöjen vähentämisessä isoin vaikutus on nykyisen rakennuskannan energiankulutuksen vähentämisellä ja lämmitysenergiamuotojen kehittämisellä. Päästölukuihin vaikuttaa myös sähkön ja kaukolämmön päästökertoimien pienentyminen.

Rakentamisessa rakennustuotteiden valmistuksen teknologiakehityksellä on suuri merkitys.

Raivio näkee joitain haasteita vähähiilisyyden tiellä. Esimerkiksi päästökertoimia ei ole alalla yhteisesti määritelty ja tilastoinnissa on puutteita. ”Mitä ei ole mitattu, et voi johtaa”, hän muistutti.

Lisäksi Raivio nosti esiin kysymyksen, vastaako suomalainen koulutuspohja tarvetta.

Työ osa laajempaa kokonaisuutta

Rakennusteollisuuden hanke on osa työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaa eri toimialaliittojen tiekarttatyötä.

Sen pohjalta parhaillaan käynnistetään keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa sekä uutta ilmasto- ja energiastrategiaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö tarkastelee eri sektoreiden tiekarttojen yhteisarvioinnin perusteella, kuinka Suomi on saavuttamassa hiilineutraaliustavoitteensa vuonna 2035.

Työ jatkuu

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell korosti, että alan osalta työ ei pääty tähän, vaan rakennusalan tiekartta oli lähtölaukaus jatkoselvityksille ja keskustelulle.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistustyössä vähähiilisyyttä kaavaillaan yhdeksi tekniseksi vaatimukseksi samalla tavalla kuin energiakin on, kertoi ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osaston ylijohtaja Teppo Lehtinen.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä voidaan selvästi kutistaa, mutta se vaatii kaikkia”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat