Laaduntarkkailijat: Helsingin huonosti rajatuilla työmailla vaeltelee sivullisia

Katutöiden laaduntarkkailijoiden osalta kuuma kesäkuu oli kiireistä aikaa. Satojen raportoitujen työmaiden joukosta löytyy sekä hyviä että hieman kehnompiakin suorituksia. Työmaiden joukosta on noussut myös yleisesti kehitystä vaativia asioita, jotka näkyvät Helsingin työmailla varsin laajalti ja vaikuttavat kaupunkilaisen mielikuvaan tehtävistä töistä.

Keskeisimpänä puutteena työmailla näkyy työmaataulun puuttuminen tai puutteellisuus. Helsingissä työmaataulu vaaditaan kaikissa yli päivän kestävissä työmaissa, ja siitä on käytävä ilmi ainakin työn kesto ja arvioitu loppumispäivä, työn tarkoitus ja lupatunnus sekä vastuuhenkilöiden yhteystiedot.

Läpikäydyistä työmaista 50 % työmaataulu puuttuu kokonaan, riittäviä työmaatauluja on vain 32 % työmaista, joskin lupatunnusta ei hyvissäkään työmaatauluissa juurikaan näy.

Laaduntarkkailijoiden näkökulmasta työmaataulu on työmaan tärkein viestinnällinen työkalu. Kun tiedetään, kuka työmaasta on vastuussa ja kuinka kauan se kestää, kaupunkilaisten tietoisuus työmaan läpimenoajasta lisääntyy samalla, kun työmaaprosessin läpinäkyvyys kasvaa.

Työmaataulun puute herättää runsaasti erilaisia kysymyksiä; ”Kenelle soitan, jos loukkaannun työmaan takia?”, ”Miten kauan työmaa oikein tulee kestämään?”, ”Mitä tässä oikein rakennetaan ja minkä takia?”

Työmaataulu on myös urakoitsijalle oiva tapa markkinoida omia hyvin järjestettyjä työmaitaan ohikulkijoille ja asukkaille.

Huolellisuus korostuu

Työmaan aikaisissa järjestelyissä keskeisin ongelma laaduntarkkailijoiden kokemuksen perusteella on työmaan rajauksen huolellisuus. Hyvin rajattu työmaa ehkäisee monta keskeistä ongelmaa. Se lisää niin työntekijöiden kuin ohikulkijoiden turvallisuutta, parantaa esteettömyyttä sekä luo yleisesti hyvin hoidetun ja siistin kuvan työmaasta.

Puutteellisia ja huolimattomia työmaarajauksia näkyy Helsingin katukuvassa runsaasti, eikä niiden korjaaminen vaatisi työmailta suuria lisäponnistuksia ottaen huomioon kuinka suuren ja moniulotteisen hyödyn pienillä korjauksilla voisi saavuttaa.

Työmaataulujen ja rajauksen lisäksi tarkkailtavia asioita on useita, kuten esteettömyys, opasteet, pyörä – ja kävelyliikenteen toimivuus sekä koettu turvallisuus.

Kaikista havainnoista ja aineistosta työstetään projektin lopuksi elokuussa raportti kehitysehdotuksineen työmaiden parantamiseksi, kertoo opiskelijaporukan vetäjä Otso Koiso-Kanttila.