Helsinki palkkasi kesäksi katutöiden laaduntarkkailijoita – luvattomia työmaita löytyi paljon ja työmaakyltit puuttuivat yli puolelta työmaista

Helsingissä on iso määrä luvattomia rakennustyömaita ja vielä enemmän työmaita, joilta puuttuu työmaakyltti kokonaan. Muun muassa nämä asiat selvisivät kesätöihin palkattujen katutöiden laaduntarkkailijoiden ensimmäisten viikkojen kierroksilla.

Esteettömyydestä on usein huolehdittu "vähän sinne päin". Tätä luiskaa on hankala kulkea pyörätuolilla.

Helsinki on palkannut kymmenen opiskelijaa kesätöihin tarkkailemaan katutöiden laatua ja turvallisuutta tavallisen kadulla kulkijan näkökulmasta. Hanke on osa Helsingin tavoitetta olla maailman toimivin kaupunki. Tarkkailun kohteena ovat niin katutyömaat kuin pienemmät kaivannotkin sekä katujen varsilla olevat julkisivu- ja kattotyömaat.

Otso Koiso-Kanttila on yhdessä Mikko Hyökyrannan, Axel Keitelin ja Rebekka Sihvolan osa kymmenen hengen laaduntarkkailijaporukkaa, jotka Helsingin kaupunki on palkannut kesäksi kirjaamaan ylös katu- ja julkisivutöiden puutteita. Koiso-Kanttila on raportoinnista vastaava tiiminvetäjä. Tarkkailijat työskentelevät pareittain.

Apuna havaintojen teossa on kännykkään ladattu arviointilomake ja karttatiedot, josta löytyvät kaikki luvalliset työmaat. Kännykällä saa otettua havainnoista myös kuvia.

Havainnot kirjataan valmiiseen lomakepohjaan kännykällä. Siinä on valmiiksi työmaiden sijaintiedot kartalla ja työmaatiedot, mikäli kohteelle on haettu lupa. Luvattomia työmaita paljastui paljon.

Opiskelijat saivat aluksi tiiviin koulutuksen siitä mitkä ovat kaupungin vaatimukset katutöille. Aalto-yliopistossa rakennettua ympäristöä opiskeleva Rebekka Sihvola sanoo, että tämä opetti kiinnittämään huomiota hyvinkin pieniin detaljeihin, jotka vaikuttavat kävelijöiden tai pyöräilijöiden turvallisuuteen ja kulkemisen sujuvuuteen.

Tällä viikolla teemana oli pyöräliikenteen turvallisuus, mihin opiskelijat saivat perehdytystä pyöräilyjärjestöiltä ja kaupungin pyöräilyasiantuntijoilta. Se opetti kiinnittämään huomiota muun muassa siihen kuinka liian kapeita useimmat väliaikaiset pyörätiekaistat ovat. Myös hyvin hoidettuja opastuksia kuitenkin löytyi, vaikka usein pyöräilijät ovat kovimpia palautteen antajia.

Toinen tärkeä ryhmä on näkö- ja liikuntavammaiset, joille esteettömyys ja looginen opastus ovat tärkeitä. Läheskään aina näkövammaiset eivät tiedä mistä mennä ja toisinaan väliaikaiset luiskat saattavat olla liian jyrkkiä pyörätuoleille. Joillakin työmailla puuttuivat kaiteet työmaan ja kadun tai jalkakäytävän väliltä tai sitten rajaus oli hoidettu vain muovinauhalla, mitä kepin kanssa kulkevan näkövammaisen voi olla mahdotonta huomata.

Pelkkä varoitusnauha ei ole oikea tapa rajata työmaata. Se voi aiheuttaa havaitsemisongelmia näkövammaisille tällä Aito Peltikatto MT oy:n alkavalla työmaalla. Kuva: Seppo Mölsä.

”Kun hoidetaan hyvin eritysryhmät, on tavallisilla kulkijoillakin helpompaa”, laatutiimin vetäjä, Aallossa informaatioverkostoja opiskeleva Otso Koiso-Kanttila sanoo.

Työmaat pisteytetään ja mokat kuvataan

Opiskelijoilla on lista tarkkailtavista asioista, muun muassa liikennejärjestelyt, opastus, siisteys ja pölyisyys, liikenneturvallisuus jne. Työmaiden sisäistä työturvallisuutta ei kuitenkaan raportoida, koska tarkkailu ei ulotu työmaa-aidan sisälle.

Tarkkailijat pisteyttävät havaintonsa asteikolla 1-5. ”Pisteytys oli opiskelijoiden oma idea”, projektinjohtaja Jyrki Paavilainen Helsingin kaupungilta sanoo. Pisteiden kalibroiminen yhtenäiseksi vaati aluksi keskustelua ja koulutusta.

Katutöiden turvallisuus erityisesti kadullakulkijoiden kannalta on yksi seurannan kohteista. Työturvallisuutta ei kuitenkaan vahdita.

Tämän hetken keskiarvo on 3,55 mikä kertoo, että myös hyviä työmaita löytyy. Parhaan vaikutuksen ovat tehneet Helenin työmaat.
”Heillä on tasaisen hyvää jälkeä ja he ovat luoneet selvästi oman brändin, josta tunnistaa Helenin työmaan”, Tampereen yliopistossa tietojohtamista opiskeleva Mikko Hyökyranta kertoo.

Pysäköinti tien reunaan oli kyltillä kielletty. Työmaan ajoneuvoja se ei näytä koskevan. Työmaatavaroita oli varastoitu ainakin väliaikaisesti kadulle ilman aitausta.

Luvattomia työmaita paljon

Paavilaista  yllätti eniten luvattomien työmaiden runsaus. Niitä paljastui 15 ensimmäisen 120 työmaan joukosta. Kaupunki antaa vuodessa noin 3000 kaivuulupaa sekä 6500 alueiden käyttölupaa.

Myös työmaataulujen puuttumisen yleisyys hämmästytti Paavilaista.

Metropoliassa tuotantotaloutta opiskeleva Axel Keil sanoo, että kesäkuussa jo kierretyistä 200 työmaasta yli puolesta puuttui työmaataulu, vaikka se on pakollinen. Joissakin taloyhtiöissä oli kyltti, jossa kerrottiin huoltotöistä, mutta se ei vastaa informaatioarvoltaan työmaakylttiä. Monella työmaalla tekijöistä ja työmaan kestosta ei ole mitään tietoa.

Jos työmaakyltti puuttuu, ohikulkijat tai naapurit eivät tiedä mikä työmaa on kyseessä, kuinka kauan työt kestävät ja kehen ottaa yhteyttä, jos esimerkiksi työmaa-aita on kaatunut. Yhdellä suurella työmaalla koko aita oli kaatunut monttuun.

Hyvä työmaakyltti on informatiivinen, kuten tämä Helenin urakoitsijoilleen antama kylttipohja.

Tarkkailijoilla ei ole katutarkastajien valtuuksia puuttua havaitsemiinsa puutteisiin, mutta tällaisista vakavista, välittömiä toimenpiteitä vaativista turvallisuutta vaarantavista puutteista he voivat ilmoittaa heti eteenpäin esimerkiksi katutarkastajalle.

Paavilaisen tavoitteena on työmaat saisivat käyttöönsä niistä tehdyt raportit. Kaupungin on tarkoitus katsoa, miten havaintoihin reagoidaan eli tapahtuuko parannusta. Tiedotuksen suhteen hän kannattaa täyttä avoimuutta ja sanoo heti, että myös kaupungin omilla työmailla on havaittu puutteita.

Alun perin ideana oli valita tarkkailijoiden havaintojen pohjalta Helsingin paras katutyömaa, mutta siihen ei ollut nyt mahdollisuutta. Pisteytys ajaa osin samaa asiaa.

Työmaiden omaan laadunvalvontaan Paavilainen suosittelee kaupungin opasta Kaupunkilaislähtöinen työmaa (tyomaaopas.fi). Siinä muun muassa todetaan, että jalankulkijat eivät missään vaiheessa saa joutua ohittamaan työmaata liikenteen seassa ajoradan kautta. Vaihtoehtoina ovat opastettu yhtenäinen reitti, joka on erotettu ajoradasta sulkulaitteilla tai jalankulkijoiden opastus suojatien kautta tien toiselle puolelle.

Rakennuslehti seuraa laaduntarkkailijoiden työtä koko kesän ja raportoi nettisivustolle viikoittain havainnoista. Elokuussa valmistuu hankkeen loppuraportti.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Helsinki palkkasi kesäksi katutöiden laaduntarkkailijoita – luvattomia työmaita löytyi paljon ja työmaakyltit puuttuivat yli puolelta työmaista”

Jätä kommentti