Turun seudun puhdistamon rakennuttama uusi jäteveden poistoputki toteutettiin Suomessa uudella tunnelointimenetelmällä, tunkkaustekniikalla, jossa maa aukaistiin vain putken aloitus- ja lopetuskaivannoissa.
”Hanke etenee aikataulussaan ja budjetissaan. Tunkkausvaihe onnistui erinomaisesti. Harvemmin näin suuria infrahankkeita toteutetaan kaupunkialueella näin pienillä haitoilla. Myös talouden kannalta tärkeän Turun sataman toiminnot olisivat häiriintyneet paljon enemmän muilla tekniikoilla”, Turun seudun puhdistamo oy:n toimitusjohtaja Mirva Levomäki kertoo.
”Sukellusveneellä” 25 metriä päivässä
Tunnelitunkkaus alkoi kesäkuun lopussa, ja perille lopetuskaivantoon päästiin elokuun alussa. Yhteensä 800 metrin tunkkaus eteni yli 25 metrin päivävauhdilla. Hankkeen suunnittelusta vastasi Afry Finland ja tunkkausurakoitsijana toimi irlantilainen Ward and Burke Group.
”Lähellä merenpintaa tunnelointiolot ovat hyvin haastavat. Esimerkiksi alueen savi oli hyvin epästabiilia, ja kun siihen kajoaa, se voi muuttua kuin nestemäiseksi. Suurin riski oli se, että maaperä ei kestäisi 130000 kilon tunnelointikoneen painoa 16,5 metrin kokoisella alueella ja se alkaisi vajota suunnitellulta reitiltään”, tunnelointiurakoitsijan projektipäällikkö Niall Flood kertoo.
Floodin mukaan tarkalla suunnittelulla ja insinööritaidoilla ongelma ratkaistiin.
”Tarkasti asian kertomiseen menisi kolme tuntia, mutta tiivistettynä voin paljastaa, että teimme tunnelointikoneesta sukellusveneen. Käytimme hyväksemme nosteen ja painojen yhdistelmää. Teimme koneesta vielä painavamman ja ikään kuin annoimme sen kellua saven läpi.”
Porakoneen kärki painaa noin 70 tonnia. Laitetta tasapainotettiin kahdella ”lisäkannulla”. Takimmaiseen kannuun laitettiin lisäohjaussylintereitä, joilla saatiin lisää ohjattavuutta. Lisäksi kevyempään ohjausyksikköön laitettiin lisäpainoa, jotta laitteen kokonaispaino jakautui pidemmälle matkalle ja teki porauksesta ja sen suunnasta vakaamman.
Osa irlantilaisten kehittämää ratkaisua oli asentaa tunneliin väliaikaisia betonilaattoja. Niitä asennettiin yhteensä 800 kappaletta eli yhteensä 1 600 tonnia. Ne poistetaan, kun kaikki tunnelin viimeistelytyöt on saatu valmiiksi ja tunneliputken ympärillä oleva tyhjiö on täyttynyt erityisellä sinne asennetulla tunneligeelillä. Sen jälkeen tunneliputki ”kelluu” saven päällä vakaana.
Satama helpotti logistiikkaa
Avauskaivanto tehtiin satama-altaan viereen, joten tunkkausvälineistö ja putket saatiin kuljetettua paikalle meriteitse. Esimerkiksi pelkästään tunneliputkea tuotiin 6000 tonnia, joten sen ansiosta säästettiin 1 500 kuorma-autolastillista. Määrän kuljettamiseen tarvittiin kaksi alusta ja satamasta putkia jouduttiin siirtämään vain muutama sata metriä asennuskaivannolle.
”Tähän hankkeeseen materiaalit ja putket piti tuoda Irlannista, Yhdysvalloista, Kanadasta ja Britanniasta sekä Saksasta, sillä Suomesta ei ymmärrettävistä syistä vielä löydy tarvittavaa tuotantoa”, Flood sanoo.
Hänen mukaansa koronavirus aiheutti oman logistiikkaongelmansa, sillä vaikka satamat eri maissa olivat avoinna, kaikkien materiaalien järjestäminen ajoissa satamiin lähtövalmiiksi vaati kovia ponnisteluja.
”Onneksi toimimme meriteitse, voin nyt sanoa, sillä muutoin hanke olisi voinut myöhästyä rajusti, ja sitä emme halunneet. Kaikki saatiin sujumaan hyvän viranomais- ja tilaajayhteistyön ansiosta.”
60 millimetrin toleranssi
Hankkeen jännittävimmät hetket koettiin tunnelointiurakan loppuvaiheessa, kun tunnelointikone lähestyi loppukaivantoa ja valmiina olevaa teräsraamia. Toleranssi oli 60 millimetriä 800 metrin matkalla. Laite osui keskelle.
”Koneen sijaintia mitattiin ja laskettiin kaiken kaikkiaan usean tunnin ajan edellisenä päivänä, jotta laitteen tarkka sijainti saatiin selville. Laitteen kuljettaja istui koko ajan omassa kopissaan aloituskaivannon vieressä ja ajoi laitetta automaatiojärjestelmän avulla. Hänelle näkyi koko ajan tunkkausvoima, missä laite kulkee suunniteltuun linjaan nähden, korkeusasema ja niin edelleen”, hankevastaava Jarno Arfman Turun seudun puhdistamolta kertoo.
”Tunnelitunkkaus soveltuu hyvin rakennettuun ympäristöön, jossa kalliopinta on syvällä, lähellä on tärinäherkkiä toimintoja tai kohteessa on erityisen vaativat pohjaolosuhteet. Menetelmä sopii myös kallio-oloihin”, hankkeen suunnittelusta vastannut Afryn Guido Nuijten kertoo.
Puhdistamohanke on jaettu useisiin urakoihin ja erillishankintoihin. Seuraavat kilpailutukset alkavat syksyllä 2020, ja niistä merkittävin on UV-desinfiointilaitoksen rakennusurakka. Rakentaminen aloitetaan keväällä 2021. Koko projekti on valmis keväällä 2023.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Irlantilaisurakoitsija teki tunkkauskoneesta ”sukellusveneen” – Turun erikoinen tunkkausurakka onnistui”