Kokeile kuukausi maksutta

Hovioikeus kiristi vuokranantajan vastuuta lopputarkastuksesta

Astianpesukoneen tulppaamaton poistoputki aiheutti taloyhtiöön huomattavan vesivahingon. Vuokranantaja tuomittiin korvaamaan vahingot taloyhtiölle, koska hän ei ollut hovioikeuden mukaan toiminut riittävän huolellisesti vuokralaisen vaihtuessa.

Vuokranantajan vastuu kiristyi Vaasan hovioikeuden antamassa päätöksessä. Kuva: Suomen Vuokranantajat / Shutterstock
Kuuntele juttu

Käytännössä hovioikeuden ratkaisu ankaroittaa vuokranantajan vastuuta asunnon lopputarkastuksesta, sanoo Suomen Vuokranantajien päälakimies Tarik Ahsanullah.

Vaasan hovioikeus on kesäkuussa 2020 antanut nyt lainvoimaisen ratkaisun asiassa, joka koski vuokranantajaosakkaan vahingonkorvausvastuuta asunto-osakeyhtiölle aiheutuneesta vahingosta. Vuokrahuoneistossa olleen astianpesukoneen tulppaamaton poistoputki aiheutti huomattavan suuren vesivahingon, jonka korjauskustannukset vuokranantajaosakas velvoitettiin korvaamaan taloyhtiölle.

Hovioikeuden antamassa ratkaisussa oli kysymys siitä, oliko osakas laiminlyönyt asunto-osakeyhtiölain mukaan hänelle kuuluvan kunnossapitovastuun jättäessään huoneiston kunnon tarkastamatta vuokralaisten vaihtuessa. Tapauksessa huoneisto oli vaurioitunut vuotovahingon takia ja osakas velvoitettiin korvaamaan taloyhtiölle noin 12 000 euron korjauskustannukset.

Hovioikeuden ratkaisussa linjattiin, että huolellisesti toimiva osakas tarkistaa huoneiston kunnon viimeistään vuokralaisen vaihtuessa.

”Aikaisemman oikeuskäytännön perusteella vuokranantajan ei ilman erityistä syytä tarvitse tarkastaa huoneiston kuntoa määrävälein, jos huoneistossa asuu vuokralainen. Hovioikeuden tuore linjaus vaikuttaa ankaroittavan vuokranantajaosakkaan vastuuta”, toteaa Suomen Vuokranantajat ry:n päälakimies Tarik Ahsanullah.

Ahsanullah ihmettelee, ettei asiaan ole haettu korkeimman oikeuden kantaa, vaikka kyseessä on periaatteellinen muutos vuokranantajan vastuun osalta:

”Kun kyse on jonkinasteisesta linjanmuutoksesta oikeuskäytännössä, olisi ollut toivottavaa saada asiaan korkeimman oikeuden kannanotto.”

Huolellinen muuttotarkastus ehkäisee vahinkoja

Ratkaisu osoittaa, että vuokranantajan on vahingonkorvausvastuun välttääkseen syytä tarkastaa huoneiston kunto ja dokumentoida tarkastuksen suorittaminen huolellisesti aina vuokralaisen vaihtuessa.

Erityisesti pesukoneiden liitäntöjen ja irrotettujen liitosten tulppauksen asianmukainen kunto on tarkastettava vuotovahinkojen välttämiseksi ja havaitsemiseksi.

Tapauksessa vuokranantaja oli saanut uudelta vuokralaiselta viestin parin päivän asumisen jälkeen, jossa hän ilmoitti, että ”kaikki on ok”.

Hovioikeus totesi, että vuokranantaja ei ollut menetellyt asiassa riittävän huolellisesti tyytyessään uuden vuokralaisen lähettämään tekstiviestiin ja jättämällä toimittamatta huoneiston perustarkastuksen vuokralaisen vaihtumisen yhteydessä.

”Usein vuokranantaja voi asua hyvinkin kaukana vuokrattavasta huoneistosta. Vuokranantaja voi nähdäksemme edelleen antaa lopputarkastuksen suorittamisen jonkun ulkopuolisen, esimerkiksi uuden vuokralaisen tai sukulaisen tehtäväksi. Tällöin on kuitenkin syytä varmistua siitä, että tarkastus suoritetaan sekä dokumentoidaan huolellisesti. Asunto olisi myös hyvä valokuvata”, Ahsanullah kertoo.

”Kattava sekä hyvin dokumentoitu alku- ja lopputarkastus on molempien vuokrasuhteen osapuolten kannalta äärimmäisen tärkeää. Se ehkäisee vahinkoja ja helpottaa myös mahdollisten huoneiston kuntoa koskevien erimielisyyksien selvittämistä”, Ahsanullah tiivistää.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Hovioikeus kiristi vuokranantajan vastuuta lopputarkastuksesta”

  1. Vahingon välitön aiheuttaja oli pois lähtenyt vuokralainen, joka irrotti astianpesukoneensa mutta ei tulpannut eikä kunnolla sulkenut sen syöttöä. Uusi vuokralainen lienee ollut näitä uusavuttomia, kun ei huomannut vuotoa. Kenen vika? Kuka jätti veden valumaan? Antaisin synninpäästön uudelle asukkaalle. Vahinkohan olisi syntynyt, vaikka asunto olisi jäänyt tyhjilleen. Ratkaisu on mielenkiintoinen, jos asunnossa ei ole ennen vuokralaista ollut astianpesukonetta. Siis vuokralainen olisi tällöin tehnyt kaikki toimet, joiden seurauksena vuoto ylipäätään oli tapahtunut tai mahdollinen. Mitä kaikkea vuokranantajan pitää hoksata valvoa?

    Juttu ei kerro yrittikö taloyhtiö saada lähtenyttä vuokralaista vastuuseen. Jos vuokralainen on ollut ns. persaukinen, ei olisi kannattanutkaan. Kääntyi sitten osakkaan puoleen. Juttu ei myöskään kerro oliko vastuista jotain yhtiöjärjestyksessä. No. Jostain syystä oikeus on päättänyt mitä on. Osakkaalla lienee oikeus vaatia korvausta vahingon aiheuttajalta, mutta asia palautuu kysymykseen onko henkilöllä moisia varoja.

    Linjaus tarkoittaa jokatapauksessa, ettei vähävaraista vuokralaista ei kannata ottaa.

  2. Voihan tulppa puuttua apk:n poistoviemäristäkin. Mutta luulisi uuden asukkaan huomaavan, että sukat kastuu, kun kaappiin valuu vettä. Normaaliin asumiseen kuuluu, että pikku viat huomataan, olkoon aiheuttaja kuka vaan. Olisiko vuokranantajan oma vakuutus auttanut vahingon korvauksessa? Niitä saa muutamalla kympillä/vuosi. Minulla on sellaisia vakuutuksia, mutta onneksi ei ole tarvinnut vielä testata vakuutuksen toimivuutta.

  3. Artikkelista ei selviä lainkaan mistä asiassa on ollut kyse(?) Onko asunnon entinen vuokralainen ottanut astianpesukoneen irti lähtiessään ja jättänyt tulevan veden letkun (tai hanakulman) tulppaamatta? Vai onko lähtenyt vuokralainen jättänyt tulppaamatta poistoletkun kuten artikkelista saa ymmärtää – miksi poistoletku pitäisi tulpata – senhän pitäisi mennä viemäriin? Miksi osakas on joutunut ylipäätään korvaamaan taloyhtiölle ko. vesivahingon. Yhtiöllähän pitäisi olla vakuutus, joka korvaa vesivahingot (kaikki asunnothan ovat yhtiön – ainoastaan hallinta on osakkaalla) – vai onko vakuutusyhtiö (taas kerran) tulkinnut ”vahingon” tahalliseksi ja jättänyt korvaamatta? Joka tapauksessa oikeuden päätös on täysin käsittämätön ja tarkoittaa (kuten Suomessa oikeusjärjestelmä yleensä) että maksumieheksi tuomitaan ”varakkaampi” on syy kenen hyvänsä – tuskin korkein oikeus asiaa ottaisi edes tutkittavaksi – oikeushan on jo tapahtunut kun ”varakkaampi” on tuomittu.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat