Käärmetalo kirii maaliin etuajassa ja budjettikin on pitänyt – ”Saimme tehtyä ison kokonaisuuden kerralla”

Helsingin Käärmetalon perusparannus on harvinainen rakennushanke. Se nimittäin valmistuu marraskuussa etuajassa – vieläpä lähes vuoden.

Helsingin Käärmetalo saneerattiin. Talo on suojeltu. Kuva Liisa Takala

Urakkasopimuksessa aikaa olisi ollut ensi vuoden lokakuuhun.

Miten tällainen temppu onnistui?

”Jaksottamalla”, kiteyttää rakennuttajan eli Helsingin kaupungin asuntotuotannon projektipäällikkö Erkki Mieskonen.

Käärmetalo on Käpylässä Mäkelänkadulla sijaitseva pitkä, käärmemäisesti mutkitteleva kokonaisuus, joka koostuu kahdesta asuinrakennuksesta ja huoltorakennuksesta. Sen suunnitteli arkkitehti Yrjö Lindegren, ja se valmistui vuonna 1952.

Käärmetalo

  • Helsingin Käpylässä sijaitsevassa kokonaisuudessa on kaksi nelikerroksista asuinkerrostaloa. Ne ovat valmistuneet 1952.
  • Rakennuttaja on Helsingin kaupungin asuntotuotanto. Pääurakoitsija on YIT Rakennus oy.
  • Pääsuunnittelija on arkkitehti Mona Schalin Kati Salonen & Mona Schalin Arkkitehdit oy:stä.
  • Ensimmäinen vaihe valmistui keväällä 2018 ja palkittiin Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnolla. Toisen vaiheen saneeraus on 11/2018–11/2020.
  • Työkohteita olivat muun muassa keittiöt, sisäpinnat, yläpohjarakenteet, ulkorappaus, parvekkeet, ovet, ikkunat ja lvi-järjestelmä.

Korjaushankkeessa paljastuu aina matkan varrella yllätyksiä. Mieskonen korostaa, että kaikkea ei millään saa esille kuntotutkimuksella, koska talo on vielä silloin asuttu.

Isossa korjauskohteessa on siksi tärkeää hyödyntää se oppi, mikä saadaan töiden edetessä.

Rakennuttaja päätyi jakamaan Käärmetalon saneerauksen kahteen osaan. Ensimmäinen, pienempi vaihe käsitti 45 asuntoa ja neljä rappua. Se toimi tavallaan pilottina.

Sen opit siirrettiin toiseen vaiheeseen, joka oli selvästi mittavampi. Se käsitti loput 12 rappua eli 144 asuntoa. Tämän osuuden remontti käynnistyi marraskuussa 2018, kun ensimmäinen vaihe oli valmistunut.

Ensimmäisessä osassa tarkennettiin suunnitelmia niin, ettei myöhemmin enää suuria yllätyksiä tullut. Projektin jakaminen kahtia auttoi Mieskosen mukaan myös sen käytännön toteutuksen hallinnassa.

Parhaillaan toisessa osuudessa ovat meneillään jo viimeistelevät työt ja tarkastukset.

Budjetti on pitänyt

Työkohteita ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa olivat muun muassa keittiöt, kylpyhuoneet, sisäpinnat, yläpohjarakenteet, ulkorappaus, parvekkeet, ovet, ikkunat ja lvi-järjestelmä. Myös pihat on kunnostettu.

Kokemusten hyödyntäminen matkan varrella siivitti Mieskosen mukaan rakentamista selvästi. Ykkösvaiheessa asuntoa kohti meni 8,9 työpäivää. Toisessa vaiheessa tahti oli kiristynyt 3,6 työpäivään.

Työn hioutuminen näkyy myös muutostyöprosentissa. Se on nyt 1,5, kun luku ensimmäisessä vaiheessa oli lähemmäs kymmenen prosenttia.

”Joitain muutostöitä minulla on vielä käsittelemättä, mutta ei mitään isompaa.”

YIT:n työnjohtaja Markus Makaroff (vas.) ja vastaava työnjohtaja Tero Waltari ovat tutkapari jo useammalta työmaalta. Kuva Liisa Takala.

Käärmetalon remontti on pysynyt Mieskosen mukaan myös lähes budjetissaan. Toisen vaiheen loppusumma on noin 29 miljoonaa euroa.

Rakennuttaja on tyytyväinen siihen, että hanke valmistuu etuajassa.

”Saamme asukkaat sisään, ja vuokrat alkavat taas juosta.”

Vapaa mesta edetä

Mieskosen mukaan Käärmetalo on ollut tarvesuunnittelu- ja hankesuunnitteluvaiheineen kestoltaan poikkeuksellisen pitkä. Hän tuli projektiin mukaan 2010.

Osaltaan asemakaavan odotus viivästytti peruskorjauksen aloitusta. Talo oli Mieskosen mukaan jo rapautumassa ja yllättävänkin huonossa kunnossa, joten saneeraus tuli kreivin aikaan.

Kyseessä on iso korjaushanke, sillä Käärmetalossa on 189 asuntoa. Asunnot ovat Helsingin kaupungin asuntojen (Heka) vuokra-asuntoja.

Toinen vaihe kilpailutettiin erikseen urakoitsijan osalta. Ensimmäisen vaiheen urakoinut YIT päätyi kilpailutuksen kautta myös toisen vaiheen rakentajaksi.

Suunnittelijoita ei kilpailutettu enää erikseen. He pysyivät samoina, mikä Mieskosen mukaan helpotti toteutusta.

”Sekin auttoi, että urakoitsijalla työnjohto pysyi samana.”

Mieskonen kertoo, että kaikkien asuntojen asukkaat muutettiin väistötiloihin samalla kertaa, joten urakoitsijalla on ollut ”vapaa mesta” edetä. Se pystyi resurssoimaan työmaan haluamallaan tavalla.

”Saimme tehtyä ison kokonaisuuden kerralla. Se auttoi varmasti sitä, että työ valmistui etuajassa.”

YIT:n vastaava työnjohtaja Tero Waltari kertoo, että työ eteni ripeästi, kun työvaiheet ja suunnitelmat olivat pohjimmiltaan samanlaisia.

Työnjohtaja Markus Makaroffin mukaan työvaiheiden alussa tehtiin paljon malliasennuksia ja värimalleja, joista osa oli jo rakennusluvassakin edellytetty.

Parhaimmillaan toisessa vaiheessa työmaalla oli 75 työntekijää. Työnjohtoa oli keskimäärin 6–7.

Suojelu ulottuu sisälle

Käärmetaloa pidetään tärkeänä esimerkkinä sodanjälkeisestä arkkitehtuurista. Se kuvaa Helsingin sodanjälkeistä rakennusbuumia, jossa vauhdilla kasvavaan pääkaupunkiin nousi kiireellä erikokoisia perheasuntoja.

Talo on rakennussuojeltu kohde. Mieskosen mukaan määrittely ulottui kaavaan varsin yksityiskohtaisesti myös sisätiloihin, mikä ei ole tavanomaista.

Esimerkiksi 1950-luvulta peräisin olevat keittiön kaapit ja väliovet on suojeltu.

1950-luvulta peräisin olevat keittiön kaapit on suojeltu. Kuva: Liisa Takala.

YIT:n Waltari sanoo, että pääsuunnittelija ja arkkitehti Mona Schalin teki valtavan työn, kun etsi sopivia osia ja maaleja ja työohjeita työselostukseen. Hän työskentelee Kati Salonen & Mona Schalin Arkkitehdit oy:ssä.

Schalin on ollut vetämässä modernin arkkitehtuurin korjauksen ja restauroinnin opetusta kansainvälisillä kursseilla. Hänestä oli hienoa päästä soveltamaan taitoja ja tietoa käytännössä.

”Ymmärsimme hyvin kaupungin näkökohdan, että tämä hieno arkkitehtuuri pitää säilyttää. Siinä mielessä suunnittelutyöhön oli helppo lähteä.”

Schalin pitää Käärmetalon korjaushankkeen jaksotusta hyvänä ratkaisuna. Kohteessa olisi ollut pelkästään vaikea saada väistötiloja yhdellä kertaa näin isolle asukasmäärälle.

”Monessa korjauskohteessa olisi hyvä teettää ensin koeosa erillisenä urakkana”, hän pohtii.

”Ehkä tällä tavalla voitaisiin hallita muutostyökustannuksia, koska korjausrakentaminen tuo niitä yleensä paljon sekä suunnittelussa että toteutuksessa.”

Kylpyhuoneiden lattiat purettiin

Julkisivuissa palautettiin roiskerapattu vaalea ulkoväri Waltarin mukaan mahdollisimman alkuperäiseen sävyyn molemmissa vaiheissa. Tummemman keltainen väri oli tullut seiniin aiemmin. Toisessa vaiheessa ikkunoista uusittiin kolmasosa, loput kunnostettiin.

Waltarin mukaan väliseiniä ei suojelusyistä juuri ole siirrelty. Useimpia kylpyhuoneita perusparannuksessa kuitenkin hieman suurennettiin.

Yllätyksen toi hänen mukaansa se, että kylpyhuoneiden lattiat ja alaslaskettu katto oli tehty järeästä betonista. Aikanaan ei ollut mietitty sitä, miten viemäröinnin voi uusia. Nykyään jo rakennusmääräyksissä edellytetään, että lvis-tekniikka on oltava helpommin vaihdettavissa.

Kylpyhuoneiden välipohjat ja hormit purettiin kakkosvaiheessa kokonaan ja uusittiin. Lattiat tehtiin valamalla.

”Alimmasta kerroksesta näkyi vesikattoon asti, kun rakenteet oli purettu. Se oli hieno näky”, Waltari sanoo.

Erikoinen ratkaisu ulkovaipassa

Suuri yllätys Käärmetalon rakenteista paljastui jo ennen kuin toteutus alkoi eli hankesuunnitteluvaiheessa. Rappauksen alta tuli ensin esiin punatiiliverhous ja vasta sen alta sisäpuolella lämpöeristävä Betocell-kevytharkkoseinä. Mieskosen mukaan niiden pitäisi olla toisinpäin.

Rakennusfysikaalisen lausunnon mukaan ulkoseinän sisäpintaa piti kohteessa tiivistää. Pääsuunnittelija Mona Schalinin mukaan vaihtoehtoina ehdotettiin alumiinikalvoja, levytyksiä ja koolauksia.

”Rakenne oli hieman heppoinen, joten siinä pelättiin ulkoseinän kosteusongelmaa.”

Rakennuttajan esittämä vaihtoehto seinärakenteen rakennusfysikaalisen toimivuuden parantamiseksi oli lämpörappaus, jota ei Mieskosen mukaan suojelun näkökohdista voitu toteuttaa.

Nyt ulkovaipan sisäpinnoille tehtiin vedeneristyskäsittely kaksikomponenttisella eristeellä höyrysuluksi. Schalin myöntää, että ratkaisu ei ole tavallinen ja se herätti kovasti keskustelua.

”Minua järkytti ajatus koolatusta levytyksestä kivirakennuksen sisäpinnalla. Siksi rakennesuunnittelija ehdotti eristyskäsittelyä.”

Ulkopuolen rappauksessa on muovitonta silikaattimaalia, joka päästää vesihöyryä läpi hieman kalkkimaalin tavoin.

Painovoimainen ilmanvaihto

Hankkeessa selvitettiin myös mahdollisuutta tehdä taloon koneellinen ilmanvaihto. Se olisi kuitenkin tarkoittanut ilmanvaihtokonehuoneiden rakentamista suojellun rakennuksen vesikatossa, mikä ei Mieskosen mukaan ollut mahdollista.

Ykkösvaiheessa ilmanvaihtohormit sukitettiin hartsisukalla. Toisessa vaiheessa ne muurattiin huonon kunnon takia Siporex-harkoilla uusiksi.

Ilmanvaihdon tehostamiseksi asuntojen ulkoseiniin asennettiin korvausilmaventtiilit.

Tuttu kaveri helpottaa työntekoa

YIT:n vastaava työnjohtaja Tero Waltari ja työnjohtaja Markus Makaroff ovat olleet työpari jo useammassa kohteessa.

Molempien mielestä työntekoa helpottaa se, kun vierellä on tuttuja kavereita.

Kaikkea ei tarvitse aloittaa joka kerta alusta. Waltari muistuttaa kuitenkin, että uudet työkaverit tuovat aina myös uusia ideoita tiimiin.

Käärmetalo oli molempien mielestä mielenkiintoinen ja haastavakin kohde. Makaroff kuvaa, että aikataulutus toisessa vaiheessa teetti töitä, kun 12 rapun työmaalla tapahtui paljon yhtä aikaa.

”Oli kiinnostava sovittaa yhteen työvaiheita, jotka olivat samalla mestalla.”

Aikataulutus tapahtui Planetilla. Koko talotekniikka laitettiin yhteen kuvaan, jonka pohjalta hanke aikataulutettiin.

Käärmetalon saneerausta ei mallinnettu. Makaroffin mukaan mallinnus toimii kohteissa, joissa on jo olemassa olevat, selvät puitteet ja toteutus voidaan tehdä varmasti suunnitellun mukaisesti, kuten uudiskohteissa.

Korona on tuonut oman sivujuonteensa työhön. Työmaan sosiaalitilat jaettiin tyhjiin asuntoihin ja kellaritiloihin, joihin meni aina yksi tiimi: maalarit tuohon asuntoon, putkimiehet toiseen. Myös työnjohto jaettiin, ja se pitää etäkokouksia.

Työmaalla on ollut yksi koronatapaus.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Käärmetalo kirii maaliin etuajassa ja budjettikin on pitänyt – ”Saimme tehtyä ison kokonaisuuden kerralla””

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat