Korjausrakentaminen Rakentaminen Uutiset Timo Sormunen 3 kommenttia

Käärmetalon mittava peruskorjaus on sisältänyt monta mutkaa

Suojellun Käärmetalon peruskorjaus Käpylässä Helsingissä on tarjonnut monenlaisia vaiheita. Ensimmäisen talon korjaus on nyt loppusuoralla. Se valmistuu kesään mennessä.

Käärmetalon peruskorjaus säilytti talon 1950-luvun hengen. Kuva: Anne Kurki

Yksi Helsingin Käpylän maamerkeistä on Mäkelänkadun varrella kiemurteleva Käärmetalo.

”Tähän kohteeseen on ollut turha hakea maaleja ja kalusteita lähimarketista”, naurahtaa pääsuunnittelija, arkkitehti Mona Schalin Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit oy:stä astuessaan Käärmetalona tunnetun ja mittavaa peruskorjausta läpikäyvän vuokratalon rappukäytävään.

Satunnaiselle kävijälle arkkitehti Yrjö Lindegrenin suunnittelema nelikerroksinen kerrostalokompleksi tarjoaa melkoisen aikamatkan 1950-luvun arkiseen asumiseen.

Vaikka asunnoissa kaikki pinnat ja tarvittava tekniikka uusitaan, tunnelma on silti kuin aikanaan mummolassa.

Varsinkin linoleumilattiat sekä 1950-luvun malliset, aikanaan huippumodernit keittiökalusteet ja vaatekaapistot herättävät nostalgisia muistoja, ovathan rimalevyt vaihtuneet vuosikymmenten saatossa ensin lastulevyiksi ja sittemmin MDF:ksi.

”Kaapistoihin sopivien helojen ja lukkojen löytäminen on ollut välillä aika työlästä”, ykkösvaiheen saneerauksesta vastaavan YIT Rakennuksen työnjohtaja Tero Waltari kertoo.

Materiaalipula selittää monta asiaa

Käärmetaloa pidetään yhtenä tärkeänä esimerkkinä sodanjälkeisestä arkkitehtuurista. Samalla se on maamerkki Helsingin sodanjälkeisestä rakennusbuumista, jossa ripeästi kasvavaan pääkaupunkiin nousi hurjaa vauhtia erikokoisia perheasuntoja.

Suojelukohteen saneerauksen lisähaasteena on ollut se, että 1980-luvulla pintaremontoitu talo on tarkemmassa syynissä osoittautunut ennakoitua huonompikuntoiseksi.

Myös venähtäneet asemakaava-, suojelupäätös- sekä rakennuslupaprosessit ovat viivästyttäneet hankkeen aloitusta. Osa asunnoista ehdittiin asettaa jopa käyttökieltoon.

”Kyllähän tässä lähestytään uudisrakentamisen hintaa”, Hekan tekninen isännöitsijä Karri Åhs toteaa.

Rakenteita avattaessa on tullut vastaan monia yllätyksiä, joissa yksi selittävä tekijä on sotien jälkeen vallinnut huutava pula rakennusmateriaaleista.

Seinistä onkin löytynyt monia eri tiililaatuja, raudoituksia on tehty soveltaen ja laasteissa on käytetty sementtiä todella säästeliäästi.

”Joissakin kohdin talo on pysynyt kasassa lähinnä paksun ulkorappauksen ansiosta”, aiemmin muun muassa Espoon Tapiolan WeeGee-talon parissa askaroinut Waltari sanoo.

Ulkoseinissä odottamaton yllätys

Suurin yllätys paljastui jo hankesuunnittelussa talon ulkoseinistä. Rappauksen alta tuli ensin esiin punatiiliverhous ja vasta sen alta lämpöeristävä Betocell-kevytharkkoseinä.

Käärmetalon peruskorjaus

  • Helsingin Käpylässä Mäkelänkatu 86:ssa sijaitseva vuonna 1952
  • valmistunut Arava-kerrostalo
  • Suunnittelija Yrjö Lindegren
  • Helsingin kaupungin suojelupäätös 2014
  • Kaksi nelikerroksista asuinrakennusta,
  • yhteensä 189 asuntoa. Korttelissa myös päiväkoti.
  • Ensimmäinen vaihe
  • (1 talo/45 asuntoa) valmis kesään 2018 mennessä
  • Työkohteita mm. kylpyhuoneet, keittiöt, sisäpinnat, yläpohjarakenteet, ulkorappaus, parvekkeet, ovet, ikkunat, yhteistilat ja lvi-järjestelmä

”Yleensä ne ovat toisinpäin. Nyt ulkovaipan sisäpinnoille tehtiin vedeneristyskäsittely kaksikomponenttisella eristeellä höyrysuluksi”, Waltari kertoo.

Hieman vastaava ongelma osui eteen kylpyhuoneissa, joissa betonisten alakattojen oletettiin olevan helposti saneerattavaa materiaalia ja säilytettävien lattioiden jämäkkää betonivalua. Käytännössä olikin juuri päinvastoin.

”Ikkunoihin on lisätty yksi lämpölasi ja 170 ikkunasta neljännes on kokonaan uusia. Lasien asennus ja ikkunanpokien korjaus olivat pitkälti käsityötä, johon oli kohtuullinen haaste löytää sopiva alihankkija. Uusituissa parvekkeissa on nyt rosteriraudoitukset ja palkit betonin sisällä. Lisäksi on tehty kattava linjasaneeraus, uusittu valurautaiset viemärit ja sukitettu muuratut ilmanvaihtohormit”, Waltari luettelee työkohteita.

Moni paikallinen saattaa kummastella peruskorjatun talon väriä, joka on selvästi käärmeen muita osia vaaleampi. Suunnittelusta vastaavan arkkitehti Mona Schalinin mukaan nyt palataan alkuperäiseen sävyyn. Keltainen väri oli tullut seiniin 1980-luvun remontin yhteydessä.

Ensimmäisen talon saneeraus on jo loppusuoralla. Asunnot sekä yhteiset sauna- ja varastotilat valmistuvat talvikuukausina, minkä jälkeen edessä on lähinnä viimeistely- ja pihatöitä.

Asukkaat pääsevät uusittuihin koteihinsa kesällä 2018. Kakkostalon saneerauksesta käynnistetään tarjouskilpailu vielä tämän kevään aikana.

Keskustelu artikkelista: 3 kommenttia

  • KaikkeaEiKannataMuseoida

    Rötiskä olisi pitänyt heti purkaa. Ruma kuin mikä.

    Vastaa
  • Helena Lindblom

    Kyllä kannatti museoida! Käärmetalo edustaa rakennustyyliltään 1950-luvun modernismia joka on inhimillistä asukkaiden sekä ympäristön huomioon ottavaa rakentamista. Talo näyttää todella upealta nyt kun peruskorjaus on jo loppusuoralla. Bravo!

    Vastaa
  • Helena Lindblom

    Korjaus edelliseen: ensimmäisen vaiheen peruskorjaus on nyt loppusuoralla.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia