Identtiset talot eroavat vain materiaaleillaan – puu- ja betonikerrostalo tarkassa ilmastovertailussa samalla tontilla

Turun Hirvensaloon nousee kahden kerrostalon kokonaisuus, jonka avulla vertaillaan ilmastovaikutuksia.

Mangroven vastaava työnjohtaja Veli-Matti Toivonen (oik.) ja toimitusjohtaja Antti Lundstedt puukerrostalon perustuksien äärellä. Taustalla nousee sääsuoja. Kuva: Piritta Fors.

Turun kaupungin vuokrataloyhtiölle TVT Asunnoille on rakenteilla 82 uutta Ara-rahoitteista vuokra-asuntoa kahteen kerrostaloon. Talot eroavat toisistaan vain materiaaleiltaan, sillä toinen taloista valmistetaan puusta ja toinen betonista.

”Kummankin talon pohjapiirrokset ja huoneistoalat ovat identtiset. Lisäksi ne sijaitsevat samalla tontilla, joten olosuhteetkin ovat samat. Vertailuun on olemassa hyvät edellytykset”, ekologiseen asuntorakentamiseen erikoistuneen turkulaisen Mangroven toimitusjohtaja Antti Lundstedt kertoo.

Rakennustyöt tontilla ovat perustusvaiheessa. Talot valmistuvat arvion mukaan marraskuussa 2021. Rakennushankkeen toteutusmuoto on kvr-urakka.

Ilmastovaikutukset tarkasteluun

Hirvensalon kohteen suunnittelussa on hyödynnetty hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskentaa, jotka selvittävät rakentamisen ja elinkaaren aikaisia ilmastovaikutuksia.

Teknologisen tutkimuskeskus VTT:n mukaan betonisen kerrostalon hiilijalanjälki on 75 prosenttia suurempi kuin puukerrostalon. Vertailussa oli mukana perustus, alapohja, ulko- ja väliseinät, väli- ja yläpohja, portaat, ikkunat, ovet ja parvekkeet.

”Tässä hankkeessa viemme tutkimuksen pidemmälle ja otamme rakennuselementtien lisäksi huomioon materiaalien käyttäytymisen, käytönaikaisen huollon, asukkaiden tyytyväisyyden sekä hiilikädenjäljen eli rakennusten myönteisen ilmastovaikutuksen, joka puolestaan alentaa hiilijalanjälkeä”, Lundstedt sanoo.

Tuloksia aiotaan raportoida aiempaa kattavammin rakennusten koko elinkaaren ajalta, myös valmistumisen jälkeen. Asukkaiden kokemuksia esimerkiksi sisäilmasta ja äänieristyksestä selvitetään.

Pidempi suunnitteluaika

Mangrove on rakentanut eri puolille Suomea 22 kohdetta, joiden suunnittelussa on käytetty hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskentaa.

”Rakentamisen ja rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä voidaan pienentää ja hiilikädenjälkeä kasvattaa parhaiten, kun ne otetaan suunnittelun lähtökohdiksi ja rakentamisen tavoitteiksi.”

Hirvensalon puukerrostalo rakennetaan clt-elementeistä, ja se on Mangroven ensimmäinen puukerrostalokohde. Suunnittelupöydällä on lisäksi useita puukerrostalokohteita.

Mangrove oy

  • Mangrove on vuonna 1994 perustettu kotimainen perheyritys.
  • Yritys on kehittynyt 25 vuoden aikana rakennusalan konsultointitehtävistä rivi- ja kerrostalojen rakentajaksi.
  • Turun seudun lisäksi toimintaa on Uudenmaan, Länsi-Suomen ja Pirkanmaan alueilla.
  • Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 20,48 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 1,34 miljoonaa euroa. Liikevaihto nousi 68,1 prosenttia. Liikevoittoprosentti oli 10,1 ja omavaraisuusaste 57 prosenttia.
”Puukerrostalossa suunnitteluaika oli noin kolmanneksen pidempi. Olemme aiemmin tehneet betonikohteita, joten tunsimme sen detaljitkin paremmin”, kohteen vastaava työnjohtaja ja Mangroven projektipäällikkö Veli-Matti Toivonen kertoo.

Toivosen mukaan ekologinen tapa toimia näkyy suunnittelun lisäksi myös työmaatoiminnoissa ja työmaan kierrätyksen järjestelyissä.

”Kyse on suuresta kulttuurinmuutoksesta. Perehdytyksessä korostamme työntekijöiden vastuuta, ja eri jätteille on omat, huolellisesti kyltitetyt lavansa. Esimerkiksi viimeistelyvaiheen suuremman pakkausjätteen määrän vuoksi työmaalle tulee jätepuristin. Ja jokainen työntekijä tietää, että jos väärälle lavalle nakkaa esimerkiksi vain yhden maalipurkin, lavasta menee sen jälkeen kalliin yhdyskuntajätteen täysi hinta.”

Kumpaakin tarvitaan

Turun kohteiden suunnittelutietojen perusteella puukerrostalon hiilijalanjälki on noin 8,5 prosenttia pienempi kuin betonikaksosellaan. Myönteisten ilmastovaikutusten hiilikädenjälki on noin kolminkertainen betonitaloon verrattuna.

”Puu toimii parempana hiilinieluna. Silti on muistettava, että betoniakin tarvitaan, eli kumpikin materiaali on tärkeä. Rakentajalle konkreettisia vertailukohtia edustavat parvekelaatat, julkisivu ja ikkunadetaljit. Lisäksi puukerrostalossa on huoneistoissa sprinklaus”, Toivonen kertoo.

Mangroven arvion mukaan sääsuojan kustannus tuplaa puukerrostalon työmaan ylläpitokustannukset.

”Noin 500 vertaillun kohteen tuloksien perusteella meidän kohteidemme ilmastovaikutukset ovat noin 20 prosenttia pienempiä. Turun kohteessa on kaukolämpö ja laskelmien perusteella maalämpö olisi laskenut elinkaaren ilmastopäästöjä vielä noin kymmenen prosenttia”, Antti Lundstedt arvioi.

Puukerrostalon hiilijalanjälki eli ilmastopäästöt on 12,72 hiilidioksidiekvivalenttikiloa lämmitettyä nettoalaneliötä kohti vuodessa ja puukerrostalon hiilikädenjälki eli myönteiset ilmastopäästöt eli päästöt, jotka jäävät toteutumatta, kun puukerrostalo rakennetaan, -9,89 hiilidioksidiekvivalenttikiloa lämmitettyä nettoalaneliötä kohti vuodessa.

Betonikerrostalon hiilijalanjälki on 13,90 hiilidioksidiekvivalenttikiloa lämmitettyä nettoalaneliötä kohti vuodessa ja betonikerrostalon hiilikädenjälki -3,37 hiilidioksidiekvivalenttikiloa lämmitettyä nettoalaneliötä kohti vuodessa. Ympäristöministeriön kehitteillä olevan vähähiilisyyden laskentamenetelmän mukaan puukerrostalon nettoilmastovaikutus on siis merkittävästi pienempi kuin betonikerrostalon.

”Näin laskettuna kokonaisuuden nettoilmastovaikutus on aika lähellä nollaa. Mitä enemmän saamme rakennettua puukerrostaloja, sitä enemmän voimme käyttää myös betonia.”

Tarkkaa työnsuunnittelua

Kohteet rakennetaan samoihin aikoihin kahdella eri työporukalla.

”Clt-elementin kuivapaino on noin 450 kiloa kuutiota kohden ja betonielementti painaa 2500 kiloa kuutiota kohden. Samaan kuljetukseen mahtuu enemmän puuelementtejä”, Toivonen sanoo.

Puuelementit ajetaan suoraan sääsuojan sisään.

”Laskelmien mukaan kahden puuelementtirekallisen asentamiseen menee noin viikon verran. Sama määrä betonielementtejä asennetaan puolessa päivässä.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 21 kertaa

21 vastausta artikkeliin “Identtiset talot eroavat vain materiaaleillaan – puu- ja betonikerrostalo tarkassa ilmastovertailussa samalla tontilla”

  1. Tein myös vertailua ja tällä kertaa paljon tarkemmin, tulos oli, että siinä vaiheessa kun nyt uusia betonirunkoisia kerrostaloja 40-50 vuoden päästä putkiremontoidaan, saman ikäiset puukerrostalot puretaan. Seuraavassa vertailussani otan mukaan myös sen, rakennetaanko purettujen puukerrostalojen tilalle uusia puukerrostaloja vaiko betoni- tai teräsrukoisia kerrostaloja. Täytyy kysyä lapsen lapsilta, miten aikovat maailman silloin pelastaa.

  2. Jotta laatu, laatuvaikutelma ja hinta-/laatusuhde voisi puukerrostalolla olla verrannollinen ns. kivitalon kanssa, täytyisi puukerrostalon asuntojen hintojen olla noin 25% alemmalla tasolla kuin kivitalossa, +- 3% talon sijainti lukuun ottaen. Kun tämä toteutuu, ostajakunta voi sijoittaa jo kohtuullisen turvallisesti puukerrostalo-osakkeisiin.

  3. Nyt yritetään kaikilla konsteilla vaikuttaa siihen, että puutalot olisivat kilpailukyisiä. Ei siihen riitä hiilijalanjälki tai ilmastovaikutus. Puukerrostalon ostajat ovat nyt koekaniineja ja maksumiehiä. Viisas ei osta ensimmäisiä puukerrostaloasuntoja. Prototyypit eivät ole koskaan virheettömiä.

  4. Aika vähän puhutaan huolto- ja asumiskustannuksista. Käsittääkseni rakennusaikaiset päästöt ovat kuitenkin seuraavan 100…150 vuoden ajalta mitattuna melko pienessä osassa kokonaisuutta, kun päästöistä puhutaan. Lisäksi vauriosietoisuudesta ei puhuta juuri lainkaan tässä asiayhteydessä ja varsinkin sprinklausta kohteessa tästä tulisi käydä keskustelua. Maallikko asiakas ei voi ymmärtää, että ostamansa kohteen asumis, vakuutus, huolto, yms. kustannukset voivatkin olla moninkertaiset naapuritaloyhtiöön verrattuna.

    Yhteiskuntamme on lähtenyt ajamaan puurakentamista sellaisella vimmalla, mistä puuttuu kokonaan realismi ja objektiivinen tarkastelu. Taas kerran tulee käymään niin, että yksityishenkilöt jäävät lopulta maksamaan tätäkin hullutusta. Suurin osa ammattilaisista tietää, ettei pitkällä tikullakaan omia rahojaan näihin laita, mutta jos ei asiaa ymmärrä, niin helposti menee retkuun. Poliitikot ja virkamiehetkään eivät tunnu asiaa hahmottavan, kuin kovin yksiulotteisesti.

  5. VTT:n mukaan siis betonitalolla olisi 75% suurempi hiilijalanjälki, mutta Turun kohteen suunnittelutietojen mukaan puukerrostalon hiilijalanjälki onkin vain 8,5% pienempi kuin betonitalon. VTT:n mukaan siis jos puu = 100, niin betoni on 175 ja Turun kohtessa siis jos puu on 100, niin betoni on 109,3 ???

    1. Hei Antti, VTT:n vertailussa mukana olivat jutun mukaan perustus, alapohja, ulko- ja väliseinät, väli- ja yläpohja, portaat, ikkunat ja ovet sekä parvekkeet. Turun kohteessa laskenta tehtiin ympäristöministeriön vähähiilisyyden arviointimenetelmällä, joka huomioi koko elinkaaren hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen. Elinkaaren päästöihin merkittävästi vaikuttavat rakennusmateriaalien lisäksi mm. rakennuksen käytön aikainen energiankulutus. Arviointimenetelmä on toki vielä pilotointivaiheessa.

  6. Sinänsä mielenkiintoista, että tällaisella puu- ja betonitalon vertailulla saa vieläkin hankkeita liikkeelle. Jos on rakennusten hiilijalanjälkilaskentaa hiemankin seuraillut, on todennäköisesti huomannut, että puu- ja betonitalon elinkaaren hiilijalanjäljen ero on noin puolenkymmentä prosenttia. Käytännössä se tarkoittaa hieman alle 100 kg-CO2/m2. Tämä taas tarkoittaa, että puhtaasti vähähiilisyystoimenpiteenä arvioituna puurakentaminen saisi olla noin pari…kolme euroa neliölle kalliimpaa kuin betonirakentaminen, jotta säästetylle hiilidioksiditonnille tulisi joku järjellinen hinta. Hintaero kuvannee myös sitä, kuinka ilmastovaikuttavasta toimenpiteestä puurakentamisessa on lopulta kysymys.

  7. Riippuu enemmän ympäristösertistä (hau-hau), kummalla rakennettu tuottaa minkäkin ympäristövaikutuksen, jos puurakennukseen on laitettu ekovillaa, ei sitä voita mikään.

  8. Ympäristöministeriön vähähiilisyyden arviointimenetelmä on edelleen raakile ja osittain Eurooppalaisen rakennuksen ympäristövaikutusarvioinnin standardin vastainen esimerkiksi tulevaisuuden energiaskenaarion sekä hiilikädenjäljen vähentämisen hiillijalanjäljestä osalta.

    Rakennusten ympäristövaikutusarviointilaskelmista saa tällä hetkellä sellaisia tuloksia, mitä arvioinnin tilaaja haluaa. Tämä johtuu ammattitaitoisten laskijoiden vähyydestä, laskentaohjelmien kirjosta sekä rakennusosien ja -materiaalien päästötietokantojen heikosta laadusta. Näiden tulosten pohjalta sitten vertaillaan rakennuksia toisiinsa ja hehkutetaan julkisuudessa kuinka ympäristöystävällinen tämäkin rakennus on. Näinkö edistetään todellisuudessa sitä, että mikä on oikeasti vähähiilistä rakentamista? Ehkä olisi syytä keskittyä oikeasti vaikuttaviin asioihin unohtaen ne kuuluisat lillukanvarret.

    Paljon on vielä työsarkaa jäljellä, että saadaan oikeasti vertailukelpoisia ja uskottavia tuloksia!

  9. Samaa mieltä ”jotain asiasta tietävän kanssa”. Laskentamenetelmä, joka ei ota lainkaan huomioon rakennuksen toiminnallista ja/tai teknistä laatua, ei voi tuottaa oikeasti vertailukelpoisia tuloksia.

  10. Ympäristösertifiointijärjestelmät tietysti ottavat koko elinkaaren vaikutukset huomioon, mutta painottavat niitä erilailla. Ei tässä verrata materiaaleja, vaan kiinteistöjen tuotoksia pitkällä aikavälillä, teollisuuden energiaa käytetään runsaasti ”päästöttömiin” tuotteisiin ja esim. muovin kierrätys lisää päästöjä. Puun vaikutus sisäilmaan on ainakin Ruotsin laskentatavassa tärkeämpi kuin ilmastovaikutus, mikä onkin loistojuttu.

  11. Puun edullisesta vaikutuksesta sisäilmaan ei taida kylläkään olla olemassa yhtään varteenotettavaa tutkimusta. Tutkimusten mukaan sisäilman laatuun vaikuttaa ylivoimaisesti eniten ilmanvaihdon toimivuus. Sen jälkeen kaukana tulevat muut tekijät. Rakennusmateriaali ei ole niiden joukossa. Mielikuvissa tilanne voi olla toinen.

      1. Betonijussi saattaapi olla oikeassa. Ja muistetaan vielä sekin, että esimerkiksi puukerrostaloissa puu ei paljon sisäilmaan voisi vaikuttaa muutenkaan, kun se pitää isolta osin verhoilla kirsilevyllä tai vastaavalla tuotteella paloteknisistä syistä.

      2. Paitsi että Jussi on oikeassa ja umpityhmä näytön sillä puolella, koska toimiva ilmanvaihto vaikuttaa huomattavasti enemmän.

        1. Puukerrostalon huoneistoon on huomattavasti helpompi asentaa talotekniikkaa päätelaitteineen ja koneineen, kun se ei madalla huoneita ja seiniin mahtuu vaikka pitä rivi venttiilejä..

          1. Venttiileitä saa seiniin varmaankin helpommin, mutta miten niin ei madalla?

Jätä kommentti