Janne Saarinen toi Supercellin tiimikulttuuria Wood Cityn rakentamiseen – SRV oppi kuuntelemaan työntekijöitä

Projektipäällikkö Janne Saarinen on tyytyväinen, että Wood City alkaa Supecellin toimistotalon osalta olla lähes valmis. Muutto tapahtuu tammikuussa. Kuva Jussi Helttunen.

Jos Wood Cityn projektipäällikkö Janne Saarinen saisi päättää siitä, millainen kulttuuri kaikilla Suomen työmailla vallitsee, hän heittäisi loputkin rippeet vanhanaikaisesta käskemismeiningistä historiaan. Tilalle hän istuttaisi yksilön vapauksia ja vastuuta korostavan tekemisen tavan, vastaavan kuin hänen työpaikassaan Supercellissä vallitsee.

Yhtiön pääkonttorityömaalla Helsingin Wood Cityssä tämä on hänen mukaansa onnistunut.

Supercellin rakennus Helsingin Jätkäsaaressa on osa SRV:n Wod Cityä. Ensimmäisenä valmistui ATT:n asuinkerrostalo ja tulossa on vielä hotelli. Kuva Jussi Helttunen.

”Pääkonttorityömaamme on minusta hyvä esimerkki siitä, että avoin, yksilön vastuita ja vapauksia korostava kulttuuri toimii myös rakentamisessa. Johtaminen on minun ja koko yrityksemme näkökulmasta parhaimmillaan sitä, että jopa päätöksenteko siirtyy ylimmältä johdolta tiimeille. Edellytys tälle on se, että arvot ovat yhteiset.”

Saarinen tuli runsaat kuusi vuotta sitten töihin Supercellille, joka siihen aikaan oli vasta matkalla nykyiselle kärkipään paikalleen peliyritysten globaalissa rankkauksessa. Yhtiön alku oli ollut kiihkeän kutsumuksen siivittämää ”autotalliuurastusta”; Supercellin kuusi perustajaa olivat ottaneet tavoitteekseen tehdä maailman parhaita mobiilipelejä.

”Olennaista on, että perustajien upeat arvot – yksilön kunnioittaminen ja hänen työolosuhteisiinsa satsaaminen sekä päätöksenteon siirtäminen tiimeihin ja yksilötasolle – ovat siirtyneet menestyksellisesti yrityksen organisaatioon sitä mukaa kun toiminta on kasvanut.”

Tuota mallia Saarinen on siirtänyt myös Wood Cityn projektiorganisaatioon. Siellä työntekijät ovat oppineet tuntemaan Saarisen henkilönä, joka kyselee kuulumisia.

Persoonat toimivat tiimin parhaaksi

Supercellin yrityskulttuurin sydämen muodostavat tiimit, joiden kokoonpanot vaihtelevat sen mukaan, missä vaiheessa uuden pelin kehittäminen on. Olennaista on, että tiimit ovat itseohjautuvia, kuitenkin niin, että kullakin tiimillä on tiiminvetäjä.

”Hierarkkiaa tässä on niin vähän kuin mahdollista. Esimerkiksi rekrytoinneissa tiimit tekevät valinnan. Henkilö, joka kykenee toimimaan sekä itsenäisesti että tiimin jäsenenä ja ennen kaikkea kykenee ottamaan tiimin palautetta vastaan ja asettamaan tiimin edun oman etunsa edelle, on kotonaan tällaisessa yrityskulttuurissa.”

Janne Saarisen mukaan rakennusala on ollut hieman konservatiivinen ottamaan vastaan tällaisia yhteistoimintaoppeja.

”En halua väittää uusien oppien vastaanottamishalun riippuvan iästä, mutta kyllä me yhdessä SRV:n kanssa kiinnitimme huomiota myös siihen, että työmaalle tulisi riittävästi nuorehkoja, tulevaisuuden kykyjä. Se, miten työmaa on sujunut, mielestäni osoittaa, että tämä linjanveto kannatti”, Saarinen sanoo ja kiittelee SRV:n työpäällikkö Antti Aaltosen ja työmaapäällikkö Pekka Ruokosen asennetta ja toimintaa aikataulultaan tiukalla pääkonttorityömaalla.

Janne Saarinen korostaa myös sitä, ettei pelkkä asioista keskusteleminen todennäköisesti johda parhaaseen lopputulokseen. Tunteetkin voi laittaa peliin.

”Kun ihminen näyttää tunteensa, hän ottaa todennäköisemmin kokonaisvaltaista vastuuta.”

Hyvänä esimerkkinä hän ottaa maalausurakoitsijan, jonka ensimmäinen työnjälki ei kelvannut.  Saarinen sanoi, että tämä kyllä pystyy parempaankin. Keskustelun jälkeen hän ymmärsi mikä on Supercellin vaatima laatutaso.

”Hän on sen jälkeen toiminut suurella motivaatiolla parhaaseensa pyrkien.”

Vetäjän kapulan voi siirtää seuraavalle

Vaikka pelien kehittäminen onkin lähempänä taiteellista projektia kuin rakentaminen, organisaatioiden toimintatavat voivat silti olla hyvin samantyyliset. Ajatus, että tiiminvetäjä voi omasta aloitteestaan siirtää ”viestikapulan” seuraavalle henkilölle, on Saarisen mukaan mainiosti sovellettavissa rakennustyömaalle.

”Vaatii melkoisesti rohkeutta todeta oma-aloitteisesti, että toinen henkilö on sopivampi jatkamaan. Tämä on kuitenkin ominaista Supercellissä; tiimien kokoonpanot muuttuvat luovasti koko ajan. Juuri tämä on yrityskulttuurimme ydintä, ja tällaisesta toiminnasta saa kiitosta eikä moitteita”, Saarinen sanoo.

Hän kertoo Supercellille ominaisen toimintatavan vähitellen siirtyneen myös pääkonttorityömaan projektiorganisaatioon, aina suorittavalle tasolle ja työpisteisiin asti.

Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee viikoittaiset yhteiset lounaat eri työntekijätiimien kanssa. Tällaiset avoimen keskustelun ja yhteisen palautteenannon palaverit ovat rakennusalalla lähes ennenkuulumattomia. Niiden myönteinen vaikutus on näkynyt suurena sitoutumisen asteena.

Supercellin korkea vaatimustaso näkyy kaikessa

Supercell tulee taloon omistajaksi eikä vuokralaiseksi, kuten alun perin oli tarkoitus. Henkilökunnalta on kysytty, mitä he toimistoltansa haluavat. Jätkäsaaressa tyhjillään olevaan Bunkkeri-rakennukseen tehtiin mallihuone, jossa voitiin kokeilla erilaisia ratkaisuja.

Toimistohuone on jaettu moduuleihin, jossa tiimitilan kokoja pystytään muuttamaan helposti. Puiset pilarit vasemmalla ja oikealla ovat modulikoon reunat. Kuva Jussi Helttunen.

Varsinkin av-puolella laatutasovaatimukset asetettiin poikkeuksellisen korkeiksi. Sama koskee muuntojoustavuutta, sillä peliyhtiössä pelitiimejä syntyy, kasvaa ja lopetetaan jatkuvasti, joten muutokset tiloissa ovat nopeita.

Vaikka kyseessä on SRV:n oma kvr-hanke, siinä on vahvasti yhteistoiminnallisia piirteitä. Projektitiimissä ovat SRV:n ja Supercellin lisäksi Anttinen Oiva Arkkitehdit ja rakennuttajakonsultti HTJ.

Hankkeessa on lukuisia kumppaneita, joiden kanssa projektiryhmä on yhdessä kehittänyt lopullista teknistä ratkaisua. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa puurunko Stora Enson kanssa, julkisivut Kruunu Elementin kanssa, uima-altaat ja uima-allastekniikka Processingin kanssa ja ensimmäisen kerroksen puualakatto Puurakentajien kanssa. Kone teki lasten toiveiden mukaisen hissin päiväkotiin.

Supercellin lähtökohta on Janne Saarisen mukaan se, että tilaajan omat konsultit eivät ole osoittamassa virheitä vaan auttamassa projektia. Kaikkien halutaan olevan samaa joukkuetta.

Arkkitehti Teemu Halme sanoo, että jos urakoitsija kyseenalaistaa suunnitelman, se nähdään vain voimavarana.

Isoin kyseenalaistus tuli kuitenkin yllättäen tilaajalta. Kesken hankkeen Supercell halusi muuttaa koko layoutin paremmaksi. Tämä merkitsi kuukauden mittaista uudelleensuunnittelua ja pysäytti myös hankintapakettien suunnittelun.

Teemu Halmeella on viikoittainen palaveri, johon jokainen voi tulla esittämään näkemyksiään. Hän sanoo, että Supercell on aidosti haastanut rakentajia ja tuonut uutta kulttuuria. Siihen kuuluu, että työntekijää vedetään hihasta ja kysytään tämänkin mielipidettä.

Työmailla on usein totuttu siihen, että työnjohto on erittäin vaativa erikoisurakoitsijoita kohtaan. Wood Cityn työmaalla työnjohtajat sanovat ”ruoskivansa” itseään ja pohtivansa, miten voivat tehdä asioita paremmin. Vastuuta ei sälytetä erikoisurakoitsijoiden niskaan, vaan sitä otetaan itse.

Myös työntekijät otetaan huomioon aivan eri tavalla kuin missään muualla. On ymmärretty, että jokainen asentaja voi tarjota oppimisen hetkiä myös pomoille.

Tilaajan hyvin vaativa laatutaso on saavutettu sitouttamalla myös erikoisurakoitsijat ja työntekijät siihen. Asentajat tottuivat työmaalla pian kysymyksiin, että kelpaako tämä työ varmasti Jannelle ja Teemulle. Työntekijät oppivat myös vetämään työnjohtajaa, projektipäällikköä tai arkkitehtia hihasta ja kysymään onko tämä varmasti tehty oikein. Pahinta olisi, jos asoita salattaisiin eikä työntekijät toisi havaintojaan tietoon. Sähkömiehiin saakka on saatu tämä avoimuuden kulttuuri eli kysytään ja otetaan vastuuta tekemisestä eikä luovuteta keskeneräistä työtä seuraavalle.

Työntekijät olivat aluksi ihmeissään, kun myös heidän toiveitaan kysyttiin ja toiveisiin myös vastattiin. Saappaiden kuivatusteline oli yksi parannuksista. Helteiden ajaksi työmaalle tuli ilmastointilaitteet. Työntekijöille tuotiin myös kahvikone, josta saa ilmaiset kahvit, ja pihalla on grilli vapaasti käytössä.

Janne Saarinen on opittu näissä tiloissa tuntemaan tilaajan kasvoina työmaalla.

Kuilu tekijän ja tilaajan välillä voi olla rakennusalalla iso. Joku ei ole ikinä nähnyt koskaan tilaajan edustajaa. Silloin ei tehdä kenellekään.

Puukaupungissa kosteus on isoin huoli

Wood City on SRV:n useampaan vaiheeseen jaettu puukerrostalokortteli Helsingin Jätkäsaaressa. Att:n puiset asuinkerrostalot ovat saaneet nyt rinnalleen kahdeksankerroksisen, Suomen suurimman puurakenteisen toimistotalon.

Puurakenteiden kosteudenhallinta aiheutti miettimistä työmaapäällikkö Pekka Ruokoselle, sillä runko pystytettiin ilman sääsuojaa eikä se edellisessä vaiheessa sujunut ongelmitta.

HTJ:n kosteudenhallintakoordinaattori Asko Jussilan mukaan betoni- ja puurunkorakenteet voivat hallitusti kostua sateen ja ilmankosteuden vaikutuksesta, kun kuivumiselle järjestetään otolliset olosuhteet.

Kosteudenhallinta oli iso asia puukerrostalotyömaalla.Työmaapäällikkö Pekka Ruokonen tulevalla kattoterassilla kesällä. Hupun alla on uima-allas. Katosta ylös pistävät palkit ovat kattopollareita joiden päälle asennetaan varsinainen kattolattia. Kuva Jussi Helttunen.

Holviin tehtiin aina väliaikainen vesikatto, joka tiivistettiin, reunat padotettiin ja sadevedet ohjattiin alas sadevesikaivojen kautta. Runkovaiheessa puiset julkisivuelementit ja kantavat lvl-elementit varastoitiin ja pidettiin kosteudelle herkkien osiensa, kuten leikkauspintojen, osalta suojattuina.

Julkisivun asennustyö tehtiin limittäin rungon asennuksen kanssa, eli kuhunkin kerrokseen asennettiin julkisivu heti, kun ylempi kerros oli valmistunut.

Työmaalla oli kosteuspuhelin, jolla työntekijä voi ilmoittaa havaitsemistaan kosteuslähteistä.

Valtava määrä av-tekniikkaa

Puurakentamisen ohella vaativuutta kohteelle tuo peliyrityksen vaatima kaksinkertainen talotekniikka ja siihen liittyen räätälöidyt työpistevalaisimet, isot konesalit ja asennuslattia, jonka alle kaapeleita on sijoitettu.

Naama meni siniseksi, kun mietittiin, miten reittien kapasiteetti riittää”, SRV:n talotekniikkapäällikkö Henri Mahlanen sanoo.

Av- ja valaistussuunnittelussa huomattiin kesällä, että kaikki kulminoituu sähkösuunnitteluun. Swecon sähkösuunnittelija pyydettiin työmaalle, jotta kommunikointi työntekijältä suunnittelijalle sujuisi mahdollisimman nopeasti.

Supercellin rakennuksen pääaula oli kesällä vielä tämän näköinen. Katto on täynnä AV-valmiutta. Kuva Jussi Helttunen.

”Jonkinlainen ’highlight’ oli viimeviikkoinen skoolaaminen talon katolla sen kunniaksi, että rakennus meni lopputarkastuksesta läpi Helsingin rakennusvalvonnassa. Pitkin matkaa on ollut hyvä huomata se iso motivaatio ja sitoutuneisuuden aste, joka on vahvistunut, kun olemme osoittaneet luottamusta yksilölliseen päätöksentekoon. Supercelliläiset aloittavat uudessa kodissamme tammikuussa”, Janne Saarinen kertoo.

Supercellin toimistorakennus oli mukana Rakennuslehden Vuoden Työmaa -kilpailussa ja teki raatiin hyän vaikutuksen nimenomaan rakennusalan kulttuurin muuttajana ja uudistajana.

Lisätietoa:

Englantilaisen B1M:n tekemästä” Why Finland is Building a Wood City”- videosta jota on käyty katsomassa kolmessa viikossa liki puoli miljoonaa kertaa. https://youtu.be/L4QYkEpw9pA

Fakta:

Supercellin uusi pääkonttori on osa Helsingin Jätkäsaaressa sijaitseva uudisrakennuskohde, joka käsittää kahdeksankerroksisen puutoimistorakennuksen sekä kolmekerroksisen 170 autopaikan parkkitalon. Toimistoon tulee Supercell Oy:n uusi pääkonttori. Tammikuussa 2021 sinne muuttaa noin 200 supercelliläistä.

Toimistorakennuksen ensimmäinen kerros, kellari sekä hissi/porraskuilut ovat betonirakenteisia ja 2-8 kerrokset puurakenteisia. Toimistorakennuksen bruttoala on 13 650 brm² ja parkkitalon 5500 brm², rakennustilavuus yhteensä 61 200 rkm³.

Kohde on osa Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevaa SRV:n ja Stora Enson kehittämää Wood City korttelin toista vaihetta.

 

 

.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Janne Saarinen toi Supercellin tiimikulttuuria Wood Cityn rakentamiseen – SRV oppi kuuntelemaan työntekijöitä”

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat