Keväällä keskeytetyn Jakkukylän riippusillan korjaamisesta sopuratkaisu – Iin kunta maksumieheksi muiden virheistä

Jakkukylään rakennettu Pohjois-Euroopan pisin kevyen liikenteen riippusilta tulee Iin kunnalle yli tuplasti kalliimmaksi kuin alun perin ajateltiin. Puolen miljoonan euron budjetti on paisunut jo yli 1,1 miljoonaan euroon. Virheellisesti suunnitellun sillan korjaaminenkin menee sopuratkaisusta huolimatta pitkälti kunnan maksettavaksi.

Teräspylonit ja riippuköydet kannattelevat siltaa helmikuussa. Kuva: Hannu Kaisto.

Kunta hyväksyi 2.11.2020 pidetyssä kokouksessa sovintoratkaisun, jossa se maksaa 385 000 euroa lisähintaa siltafiaskon aiheuttajille Sweco Rakennetekniikalle ja Mestekille, että ne suunnittelevat ja rakentavat sillan loppuun niin, että se on turvallinen käyttää.

Sweco on laatinut tarvittavat sillan korjaussuunnitelmat, jotka kunnan tekninen toimi on hyväksynyt. Sovintoehdotuksen mukaisesti Sweco ei veloita kunnalta korjaussuunnittelusta aiheutuneita kustannuksia.

”Meille on alusta asti ollut tärkeää löytää yhdessä ratkaisut, joilla projekti saadaan valmiiksi”, sanoo kunnan tiedotteessa Ismo Tawast, rakennetekniikan toimialajohtaja Swecolta. Samaa vakuuttaa sillanrakentaja Mestekin johtaja Seppo Kylmämaa.

”Osapuolet ovat suhtautuneet keväällä 2020 esiin tulleisiin suunnitteluongelmiin ratkaisuhakuisesti ja ammattimaisesti”, kertoo keväästä 2020 saakka projektia johtanut rakennuttajakonsultti Janne Paaso CC Control Oy:stä.

Sovinto vaatii vielä kunnanvaltuuston hyväksyntää.

Harrastajat havaitsivat virheet keväällä

Sillan yleissuunnittelusta vastasi Sweco Rakennetekniikka, joka puolestaan antoi toteutussuunnittelun sillan rakenteet toimittaneelle konepajalle. Keväällä työt olivat 90-prosenttisesti valmiit, kun paikalla vierailleet siltasuunnittelun harrastaja havaitsivat, että sillan rakenteet olivat aivan liian heppoiset. Pikaisten laskelmien pohjalta he päätyivät siihen, että tuulikuormat oli arvioitu liian pieneksi. He lähettivät havainnoistaan tiedon Iin kuntaan.

”On tavanomaista, että suunnitelmissa on virhe tai kaksi, mutta että oikeastaan kaikki asiat ovat virheellisiä, niin on se erittäin harvinaista”, Iin tekninen johtaja Janne Jokelainen sanoi syksyllä Ylen haastattelussa.

”Perustuksia joudutaan joko vahvistamaan tai uusimaan. Sillassa on hyvin paljon vahvistettavia kohtia.”

Siltaa ja ilmeisesti myös perustuksia joudutaan vahvistamaan. Kuva: Hannu Kaisto.

Sillan purkaminenkin tulisi kalliiksi. Purkukustannukset ovat 118 000 euroa. Nykyisestä rakennusurakasta on maksamatta viimeinen maksuerä 79 000 euroa, joka purkutilanteessakin tulisi maksaa. Hinnaksi tulisi 802 489 + 118 000 + 79 000 = 999 489. Lisäksi kunnan pitäisi palauttaa myös saamansa valtionapu.

Sillan valmiiksi rakentamisen menot olisivat alkuperäinen kustannusarvio (850 000 €) ja muutostyön neuvoteltu kustannusosuus (385 300 €). 275 00 euron suuruisen valtionavustuksen ja kansalaiskeräyksen myötä lopullinen hinta olisi 960 300 euroa.

Kallis silta

Silta on tullut Iille huomattavasti odotettua kalliimmaksi. Alkuperäinen hinta-arvio, jolla valtionapua haettiin, oli 500 000 euroa. Se on vain jonkin verran enemmän kuin se hintalappu, jolla siltaa nyt vahvistetaan.

Jo urakkatarjousvaiheessa hinta nousi 850 000 euroon. Nyt hintalappu on siis jo 1 125 000 euroa eli budjetti yli kaksinkertaistui.

Jänneväliltään 180 metriä pitkä silta on teräsrakenteinen, kuumasinkitty riippusilta, jossa on pystysuuntaiset, teräksiset riippuköydet ja molemmin puolin kantta vaakatasoiset haruskaapelit, jotka estävät sillan heilumisen ja notkumisen. Kannen hyötyleveys on vain 1,5 metriä.

Lisäys 10.11. ja 13.11.2020

Iin kunnanvaltuusto on yksimielisesti suljetussa kokouksessaan eilen hyväksynyt sillalle 385 000 euron lisämäärärahan, jolla rakentaminen saatetaan loppuun. Valtuutetut ovat tietoisia sopimuksesta, jonka osapuolet ovat keskenään tehneet. Kunnanjohtajan mukaan kunnanvaltuusto ei tiedota tämän enempää sopimusten sisällöstä.

13.11. tuli sen verran lisätietoa, että täydennyssuunnittelua tehtiin hyvässä yhteistyössä ja yhteinen päämäärä tavoitteena. Iin kunta linjasi, että kunta kustantaa sen hinnan, minkä uusi vaatimukset täyttävän silta kustantaa, mutta ei kustannuksia, jotka johtuvat korjauksista tai rakenteiden uusimisista.

 

 

 

 

 

 

.

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa

9 vastausta artikkeliin “Keväällä keskeytetyn Jakkukylän riippusillan korjaamisesta sopuratkaisu – Iin kunta maksumieheksi muiden virheistä”

  1. Surkea ja ammattitaidoton suunnittelu on aikamme syöpä ja syö tehokkaimmin kilpailukykyämme kuin mikään muu yksittäinen asia kaikessa suunnittelua vaativassa tekemisessä.

    Meille ja lähes kaikille muillekin valmistavassa teollisuudessa on arkipäivää se kun saamme projekteihin tilaajatahoilta valmistuspiirustuksia ja suunnitelmia joista näkee heti, että tekijällä ei ole alkeellisintakaan käsitystä siitä mitä on tullut tehtyä, virheiden ja puutteiden määrä on käsittämätön.
    Eikä se vielä riitä, että ”suunnittelija” on ollut ammatitaidoton, ilmeisesti hyväksyjät ja tarkastajat lyövät puumerkkinsä minkälaisiin suunnitelmiin tahansa edes vilkaisematta niitä tai jos he ovat oikeasti tarkastaneet suunnitelmat ja hyväksyneet ne sen jälkeen, niin silloin meillä on todellakin syytä olla vakavasti huolissamme kuten tämäkin tapaus osoittaa koska en usko, että sillanrakennussuunnitelmat lähtevät tarkastamatta tuotantoon.

    Päällekkäinen, moneen kertaan samojen asioiden suunnittelu toteutuskelpoiseksi ei ole, eikä voikaan olla kustannustehokasta, sen ymmärtää jo sokea Reettakin, siitä huolimatta sitä tehdään tässä maassa tuhansia tunteja joka ikinen työpäivä.

    1. Niin Eki, olet oikeassa. Toisaalta ei sitä suunnittelua käytännössä paljon opiskellakaan oppilaitoksissa enää. Tärkeämpää on opiskella lakia ja täytellä koulun haluamia tilpehöörilappusia.

      Suunnittelu on oikeasti vaikeaa ja tämä maa on täynnä nuoria suunnittelijoita, jotka heitetään mahdottoman aikataulu- ja työpaineen keskelle, koska ovathan he valmistuneet koulusta, joten heidän täytyy osata. Ongelmia on myös siinä, että yleensä tilatun tuotteen ja oikeasti tarvittavan tuotteen välillä on huomattavia ristiriitoja, joita suunnittelija joutuu sitten ratkomaan itsekseen, kun kukaan ei suostu ottamaan mistään mitään vastuuta.

    2. Tässä hankkeessa tosin on luultvasti kyse siitä, että tilaaja on lähtenyt tilaamaan alustavilla hankesuunnitteluvaiheen hahmotelmilla. En usko että kyseessä ovat olleet työpiirustukset. Huomaa että urakkalaskenta- ja työpiirustuksillakin voi olla huomattava ero.

      1. Jutussa sanotaan, että yleissuunnitelma on luovutettu urakoitsijalle toteutukseen. Yleissuunnittelun jälkeen tehdään usein vielä 1 tai 2 tarkentavaa suunnittelukierrosta ja mahdollisesti konepajalle tuotantosuunnitelmat. Mikähän oli tilaajan ymmärrys hankkeesta? Oliko Väylävirasto apuna?

  2. Kustannuksia on tullut kaiketi yli puoli miljoonaa lisää. Olisiko kannattanut teettää ajallaan 3. osapuolen tarkastus vaikka kymppitonnilla suunnitelmista? Siltasuunnittelun harrastajat olisivat saaneet korvauksen. Veikkaan, että harrastajien työnantaja hävisi alkuperäisen kilpailun suunnittelusta.

    1. Tuossa onkin hyvä idea. Kannattaisikin aina valita tarjouskilpailun hävinnyt tarkastamaan voittajan suunnitelmat. Olisi säästynyt paljon sekä Iissä, että Turussa.

      1. Niinhän ne pääosin tarkastetaankin. Tilaaja voi päättää olla tarkastuttamatta ja säästää euroja suunnittelusta.

  3. Hippuhurraa, minäkin osaan olla jälkiviisas besserwisseri, se on yllättävän helppoa.

    1. Kun tilaa ennätyksellisen pitkän riippusillan ulkopuolinen tarkastus on aika perusjuttu.

Jätä kommentti