Tehokkaimpaan hukkajahtiin tarvitaan koko organisaatio

Teollisessa rakentamisessa koko organisaation valjastaminen leanmaiseen hukkajahtiin on helpompaa, sillä prosessissa ei ole ylimääräisiä muuttujia. Elementit-E oy:ssä lean-kehitys on ollut mahdollista myös motivoituneen henkilöstön ansiosta.

 

Leanin avulla tuotannosta pyritään poistamaan hukkaa. (Kuva: Shutterstock)

Lean on johtamisfilosofia, jonka avulla tuotannosta tai prosessista pyritään poistamaan hukkaa eli tuottamatonta toimintaa. Tavoitteena on kohottaa asiakastyytyväisyyttä ja laatua, pienentää toiminnan kustannuksia sekä lyhentää läpimenoaikoja tuotannossa.

Alun perin lean on ponnahtanut käsitteenä tietoisuuteemme Japanin autoteollisuudesta. Sittemmin lean-ajattelun ja -menetelmien avulla on kehitetty yrityksien toimintaa kaikilla aloilla – myös rakentamisessa.

Rakentamisen laatu Rala ry.:n toimitusjohtajan Tuula Råmanin mukaan rakennusalalla lean-ajattelu on ollut jo pitkään tavalla tai toisella kehittämisen taustalla.

”Rakennusalan yritykset pyrkivät aina etsimään parempia ratkaisuja ja tuotantoa pyritään tehostamaan, mutta kaikkea tätä kehitystyötä ei välttämättä aina kutsuta leaniksi”, Råman toteaa.

Lean käytössä paloina

Rakentamisen hukkalajeja voivat olla ylituotanto, odottelu ja viivästykset, turha liike, ylikäsittely, ylimääräiset materiaalit ja niiden varastointi, laatuvirheet tai työntekijöiden luovuuden ja osaamisen käyttämättömyys.

Koko organisaation läpikulkevaa lean-ajattelua on rakennusalalla vaikea toteuttaa, sillä yhdellä työmaalla hävitetyt hukat voivat ponnahtaa esiin seuraavalla, koska työmaa ja henkilöstö ovat vaihtuneet.

”Siksi rakennusyritykset usein hyödyntävätkin lean-ajattelua paloina. Rakentamisessa logistiset hukat ovat hyvä esimerkki, josta kaikki yritykset pyrkivät eroon”, toteaa Råman.

”Suomalaisilla on lean-ajattelu sisäänrakennettuna”

Leanissa pyritään kehittämään erityisesti yrityksen toimintakulttuuria, ja siksi henkilöstö on kaikissa toimissa keskeisessä roolissa. Leanin voisi ajatella olevan myös eräänlainen oppimisjärjestelmä, joka systemaattisesti valmentaa kaikista yrityksen työntekijöistä ongelmanratkaisijoita. Råman näkee, että Suomella on tässä iso kilpailuetu suhteessa muihin maihin.

”Meillä on erittäin hyvin koulutetut rakennusalan ammattilaiset, jotka miettivät koko ajan työnsä ohessa, kuinka asiat voisi tehdä paremmin. Meillähän on lean-ajattelu jo sisäänrakennettuna – osaaminen, into ja motivaatio kehittää omaa työtämme. Lisäksi suomalaisten yritysten organisaatiot ovat keskimäärin ohuita, eikä niissä tarvita ylimääräisiä väliportaita.”

Leanissa henkilöstö on keskiössä

Mikäli leanmaisessa hukkajahdissa aikoo onnistua täydessä laajuudessa, kehittämiseen on Råmanin mukaan valjastettava koko organisaatio. Teollisessa rakentamisessa se on helpompaa, sillä prosessissa ei ole ylimääräisiä muuttujia: henkilöstö on pysyvämpää ja rakennuspaikka on päivästä toiseen sama säältä suojassa oleva tehdas.

Elementit-E-rakennusliikkeessä lean-ajattelua on hyödynnetty tuotannossa ja koko yrityksen toiminnassa 2010-luvulta lähtien. Yritys rakentaa muuntojoustavia tilaelementeistä koostuvia rakennuksia.

Yrityksen omistaja, rakennusneuvos Veli Hyyryläinen on Råmanin kanssa samoilla linjoilla ja painottaa nimenomaan henkilöstön roolia leanissa.

”Teollisuudessa ja rakentamisessa unohdetaan usein henkilön oma osaaminen ja työn ohessa syntyvät innovaatiot. Työstään motivoitunut henkilöstö on mielestäni avainasia, jos tuotantoa haluaa kehittää lean-ajattelun avulla”, Hyyryäinen kertoo.

Uusia tuotteita ja vähemmän laatuvirheitä

Elementit-E:ssä tehdas on jaettu tiimeihin, jotka pyrkivät yhdessä parantamaan koko ajan työn laatua, siisteyttä, työmenetelmiä sekä tehokkuutta. Käytössä on perinteiset palaverit, taulut sekä tahti-malli, joka selventää viikon tavoitteet kaikille työntekijöille.

”Varsinaista lean-oppikirjaa meillä ei ole, mutta tavoitteet sen toteuttamiseen meillä kyllä on. Leanmainen toiminta kannustaa meitä jatkuvasti ylittämään vaatimukset, jotka meille esitetään”, sanoo Hyyryläinen.

”Se, että voimme kehittää kaikkia osa-alueita koko ajan, on meille tärkeä kilpailuetu. Olemme vähentäneet leanin avulla laatuvirheitä ja voimme samalla synnyttää ketterämmin uusia tuotteita.”

Halvalla ei ylläpidetä laatua

Elementit-E:ssä leanmainen toiminta on ollut mahdollista, koska yrityksellä on ollut tahto kehittää tuotetta ja tuotantoa sekä henkilöstö, jolla on motivaatio kehittää omaa työtään. Viimeinen lenkki leanin onnistumisessa ovat Hyyryläisen mielestä asiakkaat.

”Kysynnän pitää myös arvostaa näitä arvoja, jotta meillä on töitä. Jos asiakas haluaa vain halvinta, ei laadun ylläpitäminen ole mahdollista. Kun kehitämme toimintaamme kokonaisvaltaisesti, asiakkaamme saa käytännössä paremman tuotteen samalla hinnalla kuin aiemmin.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Tehokkaimpaan hukkajahtiin tarvitaan koko organisaatio”

Jätä kommentti