Puukaaret vaihtuivat teräkseen Vaasan Sportin 50-vuotiaassa jäähallissa

Vaasa näyttää mallia vanhojen jäähallien remonteille. Sportin kotiluolan 50-vuotiaat puukaaret vaihdettiin teräsrakenteeseen. Valintaa puolsi se, että Suomessa teräsrakenteiden suunnittelu hallitaan paremmin kuin vaativa puurakentaminen.

Vastaava mestari Juha Sippola ja hallipäällikkö Tommi Pullola ovat tyytyväisiä, kun iso korjaus- ja laajennusurakka pysyi budjetissa ja aikataulussa. Ennakoiva aikataulutus ratkaisi onnistumisen. Kuva Mikko Lehtimäki.

Hallipäällikkö Tommi Pullola on yhtä hymyä, kun Vaasan Sähkö Areenan perusteellinen saneeraus ja laajennus on onnellisesti maalissa. Hankesuunnittelu alkoi yhdeksän vuotta sitten. Myös toisen vaiheen 17 miljoonan euron budjetti ja vajaan kahden vuoden aikataulu pitivät.

Loppurypistys oli kuitenkin kova, sillä Vaasan Sportin vuonna 1971 rakennetun kotiluolan rakenteet piti purkaa ja uudet pystyttää sarjakausien välisellä kesätauolla. Mutta niin vain se onnistui. Koronarajoituksetkin antoivat lopuksi ylimääräisen kuukauden viimeistelylle.

”Halli, pukuhuoneet ja uudet yleisötilat toimivat niin kuin pitääkin. Mitään erityistä korjattavaa ei tullut esiin”, Pullola kehaisee, kun ensimmäisten kotipelien tiivis rypäs on takana.

Hallin teräksinen ilme oli rakennuttajalle itsestään selvä valinta jo pitkien kaarien takia. Tallinnan Tondiraba-jäähallin vielä pidemmät puukaaret näyttivät, että puu on vaihtoehto, mutta teräksen edut menivät edelle.

Muistona puurakenteesta hallipäällikkö sanoo pistäneensä talteen pätkän puukaaresta.

Vanhasta puukannattimesta oli keväällä muistona vain yksi pala. Kuva Mikko Lehtimäki.

Vaasan jäähalliremontti kiinnostaa jopa viidessätoista muussa lätkäkaupungissa. Ainakin Lappeenrannassa, Porissa, Raumalla ja Lahdessa on seurattu Vaasan kokemuksia. Kaikissa näissä kaupungeissa halli on tehty 1970-luvun alussa. Harkinta puun, betonin ja teräksen välillä tulee uuteen puntariin lähivuosina, seuraavaksi ehkä Saipan kotihallissa.

Teräsrakennetta puolsi moni asia

Vaasan Sähkö Areenan katsomon betonirakennetta jatkettiin saman verran ylöspäin ja hallin vesikatto tehtiin puuelementeistä. Mutta kaikki muu siinä välissä on terästä.

Rakennesuunnittelun aloitti Mats Strömbäck Ramboll Finlandin Rakennetekniikka Pohjanmaalta.

”57 metrin jänneväli ja paloturvallisuus nostivat teräksen aika pian puurakenteen ohi. Se oli meidän ehdotuksemme jo luonnosvaiheessa. Teräs tuli niin monesta suunnasta, että vaihtoehtoa ei tässä kohteessa juuri edes mietitty”, osastopäällikkö Strömbäck kertoo.

Helmikuussa 2018 suunnitteluvastuu siirtyi Rambollin suunnittelupäällikkö Petri Takkulalle. Hänen mukaansa terästä puolsi myös asennuksen nopeus.

Vaasan Sähkö Areenaan saatiin kattorakenteen vaihdon myötä myös aikaisempaa toimivampi mediakuutio, joka painaa noin 1200 kiloa. Kuva Mikko Lehtimäki.

Teräsrunkopaketti oli selkeä kokonaisuus ja joustava ratkaisu, koska hallin uusi geometria ja liittymäpinnat vanhaan betonirakenteeseen vaativat monimuotoisia rakenteita ja liitoksia”, Takkula perustelee.

Teräsristikkorakenne salli talotekniikan sijoittamisen ristikkorakenteiden sisälle. Teräksiset WQ-palkit ontelolaattavälipohjan kantavana palkkina eivät myöskään vieneet tilaa talotekniikan asennuksilta.

Oikea materiaali oikeaan paikkaan

Vanhaa katsomorakennetta haluttiin yhtenäisyyden vuoksi jatkaa betonisena, jotta materiaali ei turhaan vaihtuisi kesken kaiken.

Kattoon harkittiin kevytorsirakenteista teräselementtiä. Aika pian päädyttiin puurakenteisiin elementteihin, koska tuote oli valmis ja turvallinen ja siitä oli hyviä kokemuksia.

Kaiken kaikkiaan yritettiin hakea oikeaa materiaalia oikeaan paikkaan. Uusi pääsisäänkäynti on hyvä esimerkki teräksen, betonin ja lasin kombinaatiosta”, Takkula sanoo.

Mats Strömbäckin mukaan Suomessa rakennesuunnittelijoilla on enemmän kokemusta teräksen ja betonin kuin massiivisten puurakenteiden käyttämisestä.

Pienrakentamisessa puun käyttö osataan, mutta vaativammissa kohteissa betonin ja teräksen osaajia on vielä enemmän”, Strömbäck sanoo.

Hän uskoo puun nousevan rakennemateriaalina, kun sen koulutukseen ja markkinointiin panostetaan enemmän. Se olisi hänestä järkevääkin, koska puusta pystytään tekemään kaikenlaista. Suomalaisten kannattaisi hyödyntää puuvaroja.

Kaiken takana oli vaiheistus

Pääurakoitsija Arkta Kultti piti massiivisen korjaus- ja laajennusurakan lankoja hyppysissään.

Tarkka suunnitelma, yhteistyö ja vuorovaikutus olivat avainasemassa näin monimuotoisessa hankkeessa”, toimitusjohtaja Tommi Rintamäki kertoo.

Tilaaja antoi kaksi reunaehtoa: liigakausi 2019−20 piti pystyä pelaamaan rakennustöistä huolimatta ja Areenan piti olla käyttökunnossa syksyllä 2020.

Teimme paljon töitä aikataulutuksen eteen. Etsimme ratkaisuja suunnittelijoiden kanssa, jotta kohde oli mahdollista toteuttaa tiukasta aikataulusta huolimatta”, Rintamäki sanoo.

Vastaava työjohtaja Juha Sippola vahvistaa, että vaativinta oli työn vaiheistus kaiken toiminnan keskellä. Siinä onnistuttiin etupainotteisen aikataulutuksen ansiosta.

Vastaavan mestarin suurin helpotuksen huokaus pääsi 5. toukokuuta, kun ensimmäiset kurikkalaisen Beam-Netin toimittamat teräsristikot alkoivat napsahdella paikoilleen. Kuva Mikko Lehtimäki.

Työmaa muuttui koko ajan, kun yhtä aikaa purettiin vanhaa ja rakennettiin uutta hallia entisten rakenteiden päälle, osin vieläpä sarjakauden aikana”, Sippola sanoo.

Urakoitsija saa projektinjohdolta kiitosta luovasta ratkaisusta ilmanvaihtokonttien rakentamisessa.

Ilmanvaihto oli alun perin tarkoitus rakentaa paikalla jäähallin uuteen kolmanteen kerrokseen, mutta Arkta Kultti ehdotti iv-konttien kokoamista erikseen sisätiloissa. Sen ansiosta ilmanvaihto pystyttiin rakentamaan jo talvella ja kontit voitiin vain nostaa paikalleen hyvän sään aikana.

Edes korona ei haitannut työtä. Kaikki rakennustarvikkeetkin tulivat ajallaan.

Ristikot napsahtivat heti paikalleen

Ison urakan jännittävin hetki koettiin viime toukokuussa, kun 750-tonninen ajoneuvonosturi laski 17000 kiloa painavat teräsristikot puretun puukattorakenteen tilalle.

Teräsristikot napsahtivat kerralla kohdalleen”, Sippola kertoo.

Teräsristikoiden jälkeen asennetuissa teräsrakenteissa tehtiin varmuuden vuoksi lukuisia tarkemittauksia, mutta niissäkään ei ilmennyt mitään suurempaa heittoa.

Myös purkaminen oli tarkkaa työtä, mutta se pystyttiin tekemään normaalikokoisilla autonostureilla. Purkamisen aikana osa uusista teräspilareista oli jo pystyssä.

Vanhoja betonipilareita vahvistettiin mantteloinnilla, jossa päädyttiin käyttämään itse itsensä tiivistävää IT-betonimassaa. Sippolan mukaan lisähinta kannatti maksaa, jotta tiheästi raudoitetut muotit saatiin varmasti täyteen ilman riskiä.

Vanhan ja uuden liitoskohdissa tulee silti aina yllätyksiä. Suunnitelmia piti soveltaa, sillä kaikki ei voinut olla valmiiksi aivan selvää”, Sippola kertoo.

Urakoitsija pystyi kokemuksellaan ennakoimaan mahdollisia riskikohtia. Enimmillään työmaalla työskenteli yli 80 työntekijää samanaikaisesti. Hyvää yhteistyötä ja haasteiden ratkomista tarvittiin tässäkin hankkeessa, kertoo Rintamäki.

Vaasan Sähkö Areenan laajennus ja saneeraus

Rakennettu 1971, laajennettu 1999

Tilavuus: laajennuksen jälkeen 170000 m³

Kerrosala: 17180 m², josta laajennus 5400 m²

Yleisökapasiteetti: ennen 4136, nyt 5200

Rakennusaika: helmikuu 2019 – marraskuu 2020

Budjetti: runsaat 17 miljoonaa euroa

Rakennuttaja: Vaasanseudun Areenat kuntayhtymä

Projektinjohto ja valvonta: Sweco PM

Pääsuunnittelu: työyhteenliittymä Insinööritoimisto Kronqvist ja Laaja Arkkitehdit, pääsuunnittelija Anders Höglund

Rakennesuunnittelu ja teräsrakenteiden konepajasuunnittelu: Ramboll Finland

Lvia- ja sähkösuunnittelu: Sweco Talotekniikka

Pääurakoitsija: Arkta Kultti, vastaava mestari Juha Sippola

Terästoimittaja: Beam-Net Kurikasta

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Puukaaret vaihtuivat teräkseen Vaasan Sportin 50-vuotiaassa jäähallissa”

Jätä kommentti