”Palaset aukeavat kartelliselvityksen myötä”, Kiinteistöliiton Hiltunen kommentoi isännöinnin erillislaskutuksen kallistumista

Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltusen mukaan isännöinnin hintojen nousua koskevat palaset loksahtelevat paikoilleen kartelliselvityksen myötä.

Harri Hiltunen. Kuva: Kiinteistöliitto

Asunto-osakeyhtiöiden etua valvovan Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen ei ole vielä ehtinyt tutustua perusteellisesti isännöintialaa koskevaan kartellitutkimukseen. Mutta jo nyt hänelle on selvää, että kartelliselvitys tuo valaistusta isännöinnin hintojen nousuun.

Kiinteistöliitto on tehnyt toistuvasti isännöinnin palkkioselvityksiä, Hiltusen mukaan erillispalkkiot nousivat erityisen paljon vuosina 2013-2017. Hiltusen mukaan pyrkimys nostaa erillispalkkioiden hintoja osuu kartelliselvityksen kanssa samaan ajankohtaan.

”Hintojen nostaminen selittyy tällä.”

Isännöintiliitto ja yritykset ovat korostaneet erillisveloitusta ja työpanoskohtaista veloitusta. Samaan aikaan taloyhtiöiden hallituksen jäsenet ovat sitä mieltä, että noin 70 prosenttia isännöinnin veloituksesta pitäisi olla kiinteää, ja vain noin kolmannes erillisveloitusta.

Isännöintiala on ajanut erillisveloituksen lisäämistä

Isännöintiliitto on kritisoinut isännöintisopimukseen kuuluvia tehtäväluetteloita. Ne takaisivat taloyhtiöille isännöinnin peruspaketin, ja loppu olisi erillisveloitusta. Menettely tuo isännöintiä koskevin tarjouksiin vertailukelpoisuutta.

Isännöintiliitto on kannattanut sitä, että taloyhtiöt määrittäisivät palvelujen sisältöä omilla sopimuksillaan.

Erillisveloituksen korostuminenkin aukeaa Hiltusen mukaan kartelliselvityksen kautta. Samoin kuin Isännöintiliiton aikaisemman toimitusjohtajan pyrikykset edistää hintojen nousua.

Rakennuslehden juttu viime marraskuulta osuu hyvin yhteen Hiltusen esittämiin näkemyksiin erillisveloituksesta:

Isännöinnin hintaa hämärretään erillislaskutuksella, varo ”suorastaan pelottavaa” isännöitsijän ja aliurakoitsijan kytköstä

Mielenkiintoista on Hiltusen kertoma tieto, jonka mukaan käytännön työtä tekevät isännöitsijät haluaisivat laajempaa kiinteää veloitusta, toisin kuin isännöintiyritykset ja Isännöintiliitto.

Erillisveloitus suosii Hiltusen mukaan isoja yrityksiä, koska menettely edellyttää isoa asiakaskuntaa. Pienet yritykset eivät pysty tätä kautta rahastamaan, mutta ne joutuvat olemaan silti mukana kehityksessä.

Isännöintisektorin maineelle kartelliselvitys on karhunpalvelus. Kartelliepäilyn kohteena on kuusi isoa yritystä. Suomessa on kuitenkin valtava määrä pieniä isännöintiyrityksiä. Nekin saavat Hiltusen mukaan nyt siipeensä, vaikka niillä ei ole ollut kartellin kanssa mitään tekemistä. Mainehaitta on suurempi kuin mahdollinen hyöty hintojen yleisestä noususta, hän arvioi.

Miten näyttöä vahingoista?

Kiinteistöliitossa odotetaan oikeusprosessin tulosta ja mietitään sitten taloyhtiöiden neuvontaa kartelliasiassa.

”Mietimme, millä keinoilla saisimme kaivettua näyttöä vahingoista. Ryhmäkanne ei ole mahdollinen, koska taloyhtiöissä ei ole kyse kuluttajista vaan yrityksistä”, Hiltunen sanoo.

Hän suosittelee vahvasti, että taloyhtiöiden hallitukset tutustuisivat yhtiöiden tekemiin isännöintisopimuksiin ja katsoisivat, onko niihin tehty viime vuosina merkittäviä tasokorotuksia. Sopimuksia voi neuvotella uusiksi tai kilpailuttaa uudelleen.

Tätä artikkelia on kommentoitu 16 kertaa

16 vastausta artikkeliin “”Palaset aukeavat kartelliselvityksen myötä”, Kiinteistöliiton Hiltunen kommentoi isännöinnin erillislaskutuksen kallistumista”

  1. Kartellipomo Tero Heikkilä toteuttaa Granlundilla todella laajaa erillislaskutusstrategiaa. Ks yritysesittely kotisivuilla !

  2. Nyt pitäisi journalistien kaivaa enemmän tätä isännöintialaa. Rahastus toimii, muu ei. Missä on vanhan ajan isännöitsijä, joka tunsi talon?

    1. Ei taida journalistit kaivaa. Arvauksena voisi olla, että pääsemme journalistien toimesta jatkossakin tutustumaan enemmän näiden rahastajien harrastuksiin ja vapaa-aikaan, kuin niiden tekemiin puhalluksiin, entiseen tapaan siis.

      1. Vau, no onneksi ei tällaistakaan kusetuksen mahdollisuutta tarvitse huolehtia enää, kun asuu omakotitalossa.

        Melko tarkkaan tietää kulut, ja kun lisää budjettiin ”vastikevaraa” kuukausittain, niin eivät mahdolliset remonttitarpeetkaan taloutta kaada. Ei tarvitse näiden kiinteistönhoitojen ja muiden päivittäisrutiinien vuoksi maksaa isännöitsijälle saatika taistella usein aivan käsittämättömän jääräpäisten hallitusten jäsenien kanssa.

        Koen kyllä olevani erityisen onnekas ja etuoikeutettu saadessani asua omassa talossa.

    2. Taloyhtiöt eivät ymmärrä, että ostavat pääosin hallinnollista isännöintiä, johon ei kuulu laukkaaminen taloyhtiön pihalla vahtimassa ja valvomassa rakennuksen kuntoa. Itä-Suomessa isännöitsijän hoidettava näillä palkkioilla 20-30 taloyhtiötä, jotta isännöinti olisi kannattavaa. Tästä syystä tämä ala ei ole kovin suosittua yrittämistä. Sontaa saat niskaasi joka tapuksessa ja vastuu aina isännöitsijällä vaikka itse asiassa taloyhtiö itse osaamaton ja hampaaton.

  3. Tulee mieleen sanonta PUKKI KAALIMAAN VARTIJANA, koska Kiinteistöliitto on Talokeskus Oy:n enemmistöosakas Realia Oy:n taas omistavat pohjoismaiset pääomasijoittajat.

  4. Miksihän muuten Kiinteistöliitto maksaa isännöitsijälle provisiota aina, kun isännöitsijä ilmoittaa liittoon uuden taloyhtiön jäseneksi ? Kummallista voitelua… Puhtaita jauhoja ei ole kellään.

    1. Tämä on ihan höpöhöpö väite. Itse en ole senttiäkään provisiota saanut, vaikka liki kaikki yhtiöni Kiinteistöliitossa ja osa itse liittämiämi.

      1. Provisio on toki tulkinnanvarainen asia. Provision voi saada niin monessa eri muodossa.

      2. Eli olet kuitenkin nauttinut kartelliolojen mahdollistamasta yleisestä hintatason noususta omassa laskutuksessasikin? Joten joko sössön sössön, tai sitten kerro vähän lisää.

        PS. Ihan ViherEgoPaviaanin kiusaksikaan en nyt suostu viittaamaan sanallanikaan omaan OKT-asumiseeni. Tai edes siihen, kuinka paljon helpommaksi se elämän nykyään tekeekään.

  5. Kyllä maarizimza on aivan oikeassa, kuka haluaa asua tyhmien hälläväliäihmisten kolhoosissa, missä kolhoosin puheenjohtajatkin ovat idiootteja.

  6. Tapaus vuodelta 2017. Otimme tarkempaan tarkasteluun taloyhtiön hallituksessa isännöinnin kustannukset, jotka olivat 10-11 K€. Tilinpäätöksessä isännöintipalkkioita näkyi n. 5K€ ja loput palkkiot (erillisveloitukset) oli ”piilotettu” muille riveille. Muille riveille ”piilotetttujen” kustannusten selvittäminen oli hankalaa isännöitsijän kanssa, tietoja yritettiin selitellä, mutta lopulta saimme ne selville. Erillisveloitukset oli siis yli 5K€. Siellä oli mm. kopioitu useilla tuhansilla eroilla.

    Päätimme kilpailuttaa isännöinnin ja teimme tarjouspyynnön jossa kaikki kustannukset, jotka kuuluivat taloyhtiön budjettiin tuli sisällyttää kiinteään hintaan. Ensin vastustus oli laajaa tarjouspyyntöämme kohtaan, mutta saimme 2-3 tarjousta, jotka olivat tarjouspyyntömme mukaisia. Siinä vaiheessa myös silloinen isännöitsijä toimistomme ( 1 joka on mukana tässä kartellisyytösjutussa) tarjouksen teki ja antoi kiinteän hinnan.
    => Vuosittaiset isännöintikulumme putosivat n. 6 K€:oon.

    Kun kilpailutatte isännöintiä suosittelen vahvasti, ettei erillisveloituksia anneta veloittaa. Ainoastaan taloyhtiön budjetin ulkopuolella olevat remontit ja nekin statuksella ”sovitaan tapauskohtaisesti”, e siis mitään sovittua hintaa (esim palkki % / toteutuneet kustannukset.

    1. Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja. Merkittävä osa sen tuloista koostuu asunto-osakkaiden yhtiövastikkeissaan maksamista jäsenmaksuista. Kun as.oy:ssä päätetään liitytäänkö Kiinteistöliittoon vai ei, on esityksen tekijänä yleensä isännöitsijä. Mahtaako Kiinteistöliiton ensisijainen huoli kohdistua siihen, onko yhtiövastike mahdollisen kartellin seurauksena hieman korkeampi vai siihen pitääkö isännöitsijä Kiinteistöliiton jäsenyyttä tarkoituksenmukaisena vai ei. Veikkaan jälkimmäistä. Kiinteistöliitto joutuu asemansa vuoksi tasapainottelemaan suhteessaan isännöitsijään sekä asunto- osakeyhtiöiden osakkaisiin. Kun isännöitsijöitä epäillään kartellista, yhtä lailla Kiinteistöliittoa voidaan arvostella huonosta edunvalvonnasta. Ei auta, että toimitusjohtaja jälkikäteen vihjaa liiton ”ehkä myös olleen aloitteellinen” kartelliselvityksessä.

      Kun lähitulevaisuudessa useissa yhtiöissä arvioidaan uudelleen isännöintisopimuksia, olisi yhtä lailla syytä arvioida niiden sopimuksia Kiinteistöliiton kanssa. Oliko edunvalvonta ajantasalla ja onko se ollut aitoa edunvalvontaa? Onko Kiinteistöliitto hiljaisesti hyväksynyt isännöintimaksut ja sillä vaikuttanut isännöitsijöiden halukkuutta liitättää yhtiöt Kiinteistöliittoon ? Olisiko Kiinteistöliiton jo aikaa sitten pitänyt itse ymmärtää, että kaksilla korteilla pelaaminen ei onnistu loputtomiin ? Näitä asioita joutuvat asunto-osakeyhtiöiden hallitusten jäsenet nyt pohtimaan.

      1. Käsitykseni mukaan isännöitsijöitä ei epäillä kartellista kuten kirjoitit, mutta sen sijaan isännöintiyrityksiä ja siinäkin pientä määrää. Aika iso ero.

  7. Hölmöt osakkaat kustansivat ennen mannemersuilla ajaneelle isännöitsijälle uuden mersun, hallitus sai 20 e kokouspalkkion.

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat