Yhteensä hakemuksia on tullut nyt reilut 2100 kappaletta. Valtaosa, 31 miljoonaa euroa, avustuksesta on myönnetty asuntoyhtiöille ja Ara-yhteisöille.
Määrärahaa on jäljellä vuodelle 2021 vielä noin 31 miljoonaa ja 40 miljoonaa euroa vuodelle 2022.
”Energia-avustus on vetänyt hienosti, ja vanhoja rakennuksia on korjattu jopa lähes nollaenergiatasoon. Tukea on tarjolla reilusti myös tälle ja ensi vuodelle. Toivon, että asuntoyhtiöt, Ara-toimijat ja pientalojen omistajat kartoittaisivat olisiko omassa talossa korjaustarvetta. Jokainen erittäin energiatehokkaaksi korjattu rakennus on askel kohti hiilineutraalia Suomea 2035”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Öljylämmitys pois avustuksen turvin
Avustus on vauhdittanut erityisesti öljylämmityksestä luopumista: se sisältyy puoleen kaikista viime vuoden avustuspäätöksistä, lähes 60 prosenttiin yksityishenkilöiden ja 27 prosenttiin taloyhtiöiden hankkeista. Määrällisesti noin 350 pientalossa on vaihdettu pois öljylämmityksestä. Taloyhtiöiden vastaava luku on 70, mikä tarkoittaa reilua 1 000 asuntoa.
Taloyhtiöiden avustetuista remonteista yli puolet sisältää lämpöpumppu- ja lämmöntalteenottojärjestelmien tai aurinkoenergialaitteistojen asennuksen.
Taloyhtiöt ovat innostuneet myös ikkunakorjauksiin; niitä on mukana yli 25 prosentissa avustetuista hankkeista.
Noin 10 prosenttia hakemuksista on jouduttu hylkäämään. Yleisin syy kielteiselle päätökselle on, että hakemuksesta on puuttunut liitteitä kuten energiatehokkuuslaskelmat tai kustannusarvio. Myös korjaustöiden aloittaminen ennen hakemuksen jättämistä on peruste hylkäämiselle.
Suuren suosion takia hakemusten käsittelyssä on ollut ruuhkaa, mutta nyt käsittelyaikaa on saatu nopeutettua 2–3 kuukauteen.
Avustusta monenlaisiin ratkaisuihin, ehtona energiatehokkuuden huomattava parantuminen
Energia-avustusta voidaan myöntää monenlaisiin asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin ja toimiin, esimerkiksi lämmitystaparemontteihin, lämmöntalteenottojärjestelmiin, kiinteistöautomaatioon, julkisivujen ja yläpohjan lämmöneristykseen, ylilämpenemistä estävään aurinkosuojaukseen, vettä säästäviin toimenpiteisiin sekä järjestelmien säätöön.
Päätökset tehtävistä toimista tekee rakennuksen omistaja ja päätökset avustettavaksi hyväksyttävistä kustannuksista Ara.
Vertailukohtana rakentamisvuoden tilanne
Avustuksen saamisen ehtona on, että korjaushanke parantaa koko rakennuksen energiatehokkuutta vähintään asetuksessa mainitun määrän, mikä on rakennusluokasta riippuen 20 prosenttia tai 30 prosenttia enemmän kuin korjaamista koskevat säädökset yleensä edellyttäisivät. Monesti tarvitaan useita toimenpiteitä, jotta rakennuksen energiatehokkuus paranee riittävästi.
Avustuspäätöstä varten Araan tulee toimittaa asiantuntijan laatima kustannusarvio tehtävistä korjaustoimenpiteistä sekä laskelmat rakennuksen energiatehokkuutta kuvaavasta E-luvusta rakentamisvuodelta ja korjaustoimien jälkeen.
Maksatusta haettaessa energiatodistuksella todennetaan, että rakennuksen energiatehokkuus on parantunut riittävästi. Mahdolliset aiemmat energiatehokkuusremontit voi huomioida E-luvun laskennassa, mutta ne eivät vaikuta myönnettävän avustuksen määrään. Avustusta saa ainoastaan hakemuksen jättämisen jälkeen tehtyihin toimenpiteisiin.
Ara katsoo hankekohtaisesti, mikä osa korjaustyön kustannuksista käy avustettaviksi. Hyväksyttyihin kustannuksiin lasketaan mukaan 1.10.2019 jälkeen syntyneet suunnittelukustannukset sekä hakemuksen jättämisen jälkeen muodostuneet työ- ja rakennuskustannukset arvonlisäveroineen.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Korjausrahaa on vielä runsaasti tarjolla, vaikka asuinrakennusten energia-avustusta on myönnetty jo 35 miljoonan euron edestä”
Öljylämmityksen väheneminen on positiivinen asia. Paitsi ilmaston, myös esimerkiksi terveyden kannalta. Vanhoista öljypolttimista osa on aiheuttanut aika paljon haitallisia pienhiukkaspäästöjä. Kun uusien tulisijojen normitkin nyt tiukkenevat vuoden 2022 alusta eteenpäin, nähtäneen ulkoilman laadussa vähitellen parantumista.
Energia-avustuksen yksi ero suhteessa öljylämmityksestä luopumisavustukseen on käsittääkseni siinä, että energia-avustuksessa ei vaadita luopumaan kokonaan öljylämmityksestä. Tukea pystyy saamaan myös hankkeille, joissa öljylämmitys jää rinnalle, jos energiankulutus vain laskee riittävästi suhteessa rakentamisvuoteen – jolloin esim. vanha rakennus on saattanut olla vaikkapa koksilämmitteinen energiatehokkuudeltaan todella surkealla kattilalla.
Tukea maksetaan sekä niille, jotka olisivat vaihtaneet lämmitysmuotoa ilman tukeakin että niille, jotka tekevät vaihdon siksi, että vasta tuen saamisen myötä investointi on mahdollista toteuttaa.
Mielenkiintoista on nähdä, miten valtio aikoo täyttää veroaukon, joka syntyy öljylämmityksen vähentyessä. Lämmitykseen ja työkoneisiin käytetyn öljyn verokertymä vuonna 2021 oli ainakin jonkun taannoisen valtion ennusteen mukaan noin 890 miljoonaa euroa – joka voi kutistua, jos öljylämmitys vähenee ennustetta nopeammin. Arviossa ei eroteltu työkoneiden osuutta lämmitykseen käytetystä osuudesta, koska molemmat ovat saman verotuksen piirissä. Kun investoidaan energiatehokkuuteen, verotettavan hyödykkeen kulutus ja samalla verotulot valtiolle vähenee.