Tutkimus: Koronakriisi on vaikuttanut eniten nuorten aikuisten asuntohaaveisiin

Tuoreen Suomalaiset asuntokaupoilla 2021 -tutkimuksen mukaan koronaviruskriisi ei ole vielä näkynyt merkittävästi suomalaisten asuntohaaveissa.

Korona ei romahduttanut asuntokauppaa. Kuva: Lauri Lähteenmäki

Asuntokaupan asiantuntija kuitenkin toteaa, että asumisen tarpeet ovat muuttumassa ja se näkyy työhuoneiden kysynnässä sekä kiinnostuksessa asunnon nettiyhteyden laatuun.

Rakennusyhtiö JM Suomen tilaamaan kyselytutkimukseen vastasi 1 000 suomalaista ja heistä 11 prosenttia kertoi koronakriisin vaikuttaneen haaveisiin omasta asunnosta.

Eniten kriisi on vaikuttanut 25-34 -vuotiaiden vastaajien ryhmään, joista joka neljäs (25 %), kertoi koronavirustilanteella olleen vaikutusta tulevaisuuden asuntohaaveisiin. Myös joka viides (20 %) 18-24 -vuotiaista vastaajista vastasi samoin.

Niistä 25-34 -vuotiaista, joiden asuntohaaveisiin kriisi on vaikuttanut, 57 prosenttia haluaisi enemmän yksityisyyttä tai oman pihan, kun taas 36 prosenttia näistä vastaajista kertoi, ettei uskalla ostaa asuntoa koronan aiheuttaman taloudellisen epävarmuuden vuoksi.

”On tietyllä tavalla huojentavaa huomata, että kriisi on noinkin vähäisesti vaikuttanut suomalaisten haaveisiin ja ajatuksiin omasta asunnosta ja uskon myös nuoremman ikäluokan epävarmuuden hellittävän. Omassa työssäni olen kuitenkin huomannut, että asumisen tarpeet ovat muuttuneet jonkin verran koronaviruksen myötä. Asuntoja vaihdetaan suurempiin johtuen siitä, että etätöihin siirryttäessä tarvitaan yksi työhuone ja joissakin perheissä jopa kaksi työhuonetta, kun kumpikin vanhempi perheessä on etätöissä”, JM Suomen myyntipäällikkö Liisa Nuutinen kertoo.

Nettiyhteys kiinnostaa selvästi aiempaa enemmän

Nuutisen mukaan koronaviruksen tultua Suomeen viime keväänä se aiheutti muutaman kuukauden hiljenemisen asuntomyynnissä. Kesän lähestyessä tilanne normalisoitui ja sen jälkeen myytyjen asuntojen määrät ovat kuukausitasolla jopa nousseet.

Myyntipäällikkö on huomannut, että korona-ajan asuntokaupassa korostuvat muutamat erityspiirteet.

”Hyvät ja nopeat nettiyhteydet ovat asia, josta ollaan nyt oltu selvästi aiempaa kiinnostuneempia. Myös asuntojen pohjaratkaisut korostuvat entisestään. Mikäli ei ole mahdollisuutta ostaa suurempaa asuntoa, jossa olisi työhuone erikseen, hyvällä pohjaratkaisulla työtila saadaan helposti järjestymään ilman erillistä työhuonetta. Koti on etätöiden myötä tullut muutenkin selvästi entistä tärkeämmäksi. Nyt halutaan väljiä tiloja, isoja parvekkeita ja terasseja sekä asumisen helppoutta.”

Nuutinen on myös huomannut, että Suomen asuntomarkkinatilanne on saanut yhä useamman pohtimaan täysin uuden asunnon hankkimista.

”Käytettyjen asuntojen kaupassa alkaa muodostua patoutuma, sillä myynnissä olevia asuntoja on vähän. Tämä johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa yhä useampi uutta kotia etsivä asiakas kääntyy uudistalon puoleen, vaikkeivat he ole aikaisemmin ajatelleetkaan ostavansa uutta asuntoa.”

Rakennusyhtiön myyntipäällikkönä Nuutinen uskoo, että uudistalojen kauppa jatkaa kasvuaan.

”Niiden etuna on usein muun muassa pienemmät vastikkeet verrattuna vanhempiin taloyhtiöihin. Ne koetaan ehkä nyt turvallisena valintana, kun aika on muuten epävarma.”

Suomalaiset asuntokaupoilla -tutkimus toteutettiin Bilendi oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa viime vuoden joulukuussa. Sen kohderyhmä oli 18-75 –vuotiaat suomalaiset ja vastaajamäärä yhteensä 1 000 vastaajaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Tutkimus: Koronakriisi on vaikuttanut eniten nuorten aikuisten asuntohaaveisiin”

  1. ”Niistä 25-34 -vuotiaista, joiden asuntohaaveisiin kriisi on vaikuttanut, 57 prosenttia haluaisi enemmän yksityisyyttä tai oman pihan, kun taas 36 prosenttia näistä vastaajista kertoi, ettei uskalla ostaa asuntoa koronan aiheuttaman taloudellisen epävarmuuden vuoksi.”

    Internetpaneelikyselyihin toki liittyy yleensä aika isot virhemarginaalit, mutta olisi mielenkiintoista tietää, mitä vastaava luku olisi ollut asuntojen vuokraamisen osalta. Se, etteivät nuoret aikuiset ole uskaltaneet hankkia asuntoa saattaa selittää sitä, minkä takia asuntomarkkinoilla tyhjien asuntojen osuus on noussut viimeisen vuoden aikana yliopistokaupungeissa niin paljon. Esimerkiksi Helsingin väestönkasvu kutistui 80 % vuonna 2020, vaikka uusia asuntoja valmistui huomattava määrä, ja minkä takia Helsingissä nähtiin vuonna 2020 ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin ennakkotietojen mukaan muuttotappiovuosi kotimaan sisäisissä muutoissa. Muuttovoitto ulkomailta paikkasi tilannetta.

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat