Arkkitehti syttyy propellihattumeiningistä – ”Ideat saavat lennellä, mutta jalat pidetään maassa”

Arkkitehti Kasmir Jolmasta isoissa ja laajoissa yleissuunnitelmissa ja pienissä tuoteinnovaatioissa on yhteistä tietty propellihattumeininki.

Tamperelainen arkkitehti Kasmir Jolma pitää kaupunkisuunnittelusta, koska siinä saa ideoida isosti. Kuva: Petri Kivinen

Arkkitehti Kasmir Jolma katsoo tutkivasti ympäristöä. Hän seisoo Tampereen Hiedanrannassa, joka on yksi Jolma Arkkitehtien suunnittelukohteista. Siitä on tarkoitus tulla uusi asuin- ja työpaikka-alue.

Kaupunkisuunnittelu on Jolman leipälaji. Erityisesti hyvä elinympäristö on lähellä hänen sydäntään. Tuoko korona jotain muutoksia siihen, miten ihmiset näkevät elinympäristönsä?

”Monet ihmiset ovat olleet neljän seinän sisällä yli vuoden. Olisiko se silmiä avaavaa? Täytyykö kaiken olla oman kodin sisällä?” hän vastaa.

Jolma sanoo toivovansa, että ihmiset oppisivat koronan myötä näkemään oman kodin ulkopuolisen tilan arvon, arvostamaan arkisia kohtaamisia ja paikkoja yhdessäololle.

Paikkojen ei tarvitse olla isoja keskustoja tai puistoja – se voi olla vaikka oman kerrostalon sisäpiha tai yhteiskäyttötila.

Koronan myötä monet isot kaupungit ovatkin Jolman mukaan alkaneet tarkastella uudelleen kaupunkitilan käyttöä.

Yhteistiloja etätyöhön

Ennen koronaa suunta oli Jolman mukaan pois yhteisestä ja kohti omaa. Asunnoissa piti esimerkiksi olla oma sauna. Yhteistilat eivät olleet muodissa.

Hän uskoo, että koronan jälkeen suunta kääntyy kohti yleistä ja yhteistä, vaikka etätyö yleistyisikin.

Taloihin voi vaikkapa tulla yhteistiloja, joita voi käyttää esimerkiksi etätyöhön.

Kasmir Jolma kokee, että yrittäjyys sopii hänen tekemisen tavalleen ja luonteelleen. Kuva: Petri Kivinen

Jolma itse asuu rivitaloyhtiössä, joka toimii osuuskuntaperiaatteella. Talossa on yhteinen puutyöverstas, bändikämppä ja osuuskunnan omistama päiväkotirakennus. Se toimii iltaisin yhteistilana.

”On ollut mukava kohdata ihmisiä yhteisissä tiloissa, kun epidemiatilanne on mahdollistanut sen.”

Asuntorakentaminen ollut ”melkoisen monotonista”

Hyvää elinympäristöä määrittelevät myös rakennukset. Jolma kritisoi nykyistä rakennustuotantoa tasapaksuksi.

Monet suunnitelmat ovat hänestä lähinnä tilatarpeen täyttämistä. Tällaisia ovat esimerkiksi jotkin asunnot ja toimitilat.

”Rakentaminen kerrostaloalueilla on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana melkoisen monotonista.”

Tällaisissa hankkeissa suunnittelijan liikkumavara on hänestä usein pieni. Projektien luonne voi olla sellainen, ettei niissä ole aikaa ja resursseja keksiä uutta. Joukkoon mahtuu myös innovatiivisia hankkeita.

Jolma sanoo pitävänsä kaupunkisuunnittelusta, koska kohteet ovat laajoja ja monimuotoisia yksittäisten rakennusten sijaan. Hankkeissa saa ideoida isosti.

”Niissä ei tarvitse stressata ikkunakaavioista vaan voidaan miettiä, miten ihmiset haluavat elää 20–30 vuoden kuluttua.”

Yritys oli tekemässä yleissuunnitelmaa

Ei ole sattumaa, että Jolma ehdotti Tampereen Hiedanrantaa kuvauspaikaksi.

Hän oli yrittäjänä Arkkitehtuurityöhuone Buenaventurassa, joka sai jaetun voiton Hiedanrannan ideakilpailussa vuonna 2016. Se oli opiskelukavereiden yritys.

”Yritys syntyi nimenomaan kilpailuja varten. Lähdimme voittamaan niitä”, hän kertoo.

Kilpailu poiki useammankin uuden arkkitehtitoimiston jatkosuunnittelua varten. Yksi niistä on Jolman oma yritys Jolma Arkkitehdit. Hän omistaa sen yksin.

Yritys oli tekemässä viime vuonna valmistunutta Hiedanrannan yleissuunnitelmaa.

Laajat suunnitelmat tuovat vastuun

Jolma Arkkitehdit on myös ollut laatimassa muun muassa Riihimäen asemanseudun yleissuunnitelmaa. Se valmistui viime vuonna.

Jolma kuvaa kohdetta mielenkiintoiseksi. Se oli varsin tyypillinen suomalainen kaupunkiympäristö. Toisaalta esimerkiksi historia tekee siitä omaleimaisen.

Kasmir Jolma

  • Syntynyt vuonna 1989, asuu Tampereella
  • Valmistunut arkkitehdiksi 2016 Tampereen teknillisestä yliopistosta
  • Arkkitehtinä ja yrittäjänä Jolma Arkkitehdeissä 2016–
  • Osakkaana Evolving Symbiotic Cities ESC -yrityksessä
  • Osakkaana Arkkituurityöhuone Buenaventurassa 2014–2016
  • Opettaa tuntiopettajana rakennusarkkitehtejä Tampereen ammattikorkeakoulussa
  • Safan kilpailutoimikunnan puheenjohtaja, Tampereen paikallisasiamies
  • Harrastaa tulishowta ja on esiintynyt ympäri maailmaa kymmenissä maissa

”Peltosaaressa on asumista ollut jo pitkään, ja sosiaalisia ongelmiakin. Sillä on kuitenkin mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä.”

Isänä Jolma tunnistaa vastuun, mitä tällaiset laajat suunnitelmat tuovat tullessaan. Niillä voidaan vaikuttaa koko kaupungin kehitykseen pitkälle eteenpäin.

”Minulle on esimerkiksi itsestään selvää, että kaupungit ja rakennukset pitää suunnitella ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviksi. Suunnitteluratkaisuilla on seurauksia kymmenien vuosien päähän.”

Jos suunnittelussa ei huomioida kestävyyttä, Jolma maalaisi sellaisen toiminnan päälle ison kysymysmerkin.

Pienet tuoteinnovaatiotkin kiinnostavat

Nyt Jolma Arkkitehdeillä on työn alla Tampereen Kuninkaankadun osittaisen kattamisen ideasuunnitelma.

Aina ei tarvitse ajatella isosti. Yritys on toiminut myös esimerkiksi Business Finlandin innovaatiosetelin palveluntarjoajana.

Pienet tuoteinnovaatiot voivat Jolmasta olla kiinnostavia. Jos yleissuunnitelmassa voi vetää isolla pensselillä, tuoteprojekteissa tipsutellaan millimetrin tarkasti.

”Niissä on yhteisiä piirteitä. Molemmissa liikutaan konseptisuunnittelun maailmassa”, hän sanoo.

Yhteistä on hänestä myös tietty ”propellihattumeininki”. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa ei voi ottaa yhtä mallia ja kopioida sitä suoraan. Työ vaatii pitkää analyysia ja luovuutta.

”Ideat saavat lennellä, mutta jalat pidetään maassa”, Jolma sanoo.

Yrittäjyys sopii luonteelle

Jolma luonnehtii arkkitehdin ammattia luontevaksi valinnaksi itselleen. Nuorena matematiikka ja maalaus kolahtivat lujaa. Hän halusi työssään yhdistää teknillisen ja taiteellisen intohimonsa.

”Pidin teininä pari taidenäyttelyäkin. Se ei tuntunut riittävän, että elämäntyöni olisi kehyksien sisällä. Halusin jotain isompaa.”

Yrittäjyys tuntui Jolmasta hyvältä vaihtoehdolta. Se sopii hänen tekemisen tavalleen ja luonteelleen. Yrittäjyys ei kuitenkaan ole itseisarvo. ”Yritys on väline, jos haluaa tehdä melko itsenäisesti arkkitehtuuria ja suunnittelua.”

Omassa yrityksessä hän on pystynyt tekemään ”omaa juttua” alusta alkaen ja määrittelemään suunnan. Silloin voi tehdä nopeita ja rohkeita päätöksiä.

”Minulle on esimerkiksi itsestään selvää, että kaupungit ja rakennukset pitää suunnitella ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviksi.”

Yksinyrittäjyys ei ole Jolmalle ainoa vaihtoehto. Hän on osakkaana Evolving Symbiotic Cities ESC -yrityksessä. Se tarjoaa monialaisesti ratkaisuja kestävän kaupunkikehityksen eri vaiheisiin.

Myös kansainväliset markkinat kiinnostavat tamperelaista arkkitehtiä. ESC on osallistunut muun muassa kiinalaiseen ideakilpailuun.

Erikoistuminen lisää omaa ammattitaitoa

Jolma teki diplomityönsä arkkitehtitoimistojen strategiasta ja viestinnästä asiakasarvon tuottamisessa. Monet johtajat ja osakkaat keskittyvät toimistoissa suunnitteluun. Silloin yritysosaaminen jää helposti taka-alalle.

Hän itsekin tekee suunnittelua mielellään, vaikka onkin Jolma Arkkitehtien toimitusjohtaja. Näiden kahden roolin yhdistäminen ei hänestä ole välttämättä paras vaihtoehto suunnittelutoimistolle.

”Monelle toimistolle voisi tehdä hyvää, että suunnittelujohtaja olisi erikseen ja yritystoiminnasta vastaisi siihen erikoistunut henkilö”, Jolma ehdottaa ja arvelee, että kasvun takia valinta voi tulla hänellekin eteen.

Moni arkkitehti pyrkii tekemään kaikkea. Jolma näkee erikoistumisen keinona lisätä omaa ammattitaitoa. Silloin asioista on helpompaa viestiä ulospäin ja toiminta on uskottavampaa.

”Kaikessa ei tarvitse olla itse hyvä.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Arkkitehti syttyy propellihattumeiningistä – ”Ideat saavat lennellä, mutta jalat pidetään maassa””

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat