Asumisoikeuden pelätty muutos jäi tulematta, kun lakimuutos saatiin lopulta maaliin

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti 7.5.2021 uuden asumisoikeusasunnoista annetun lain.

Helsingin Asumisoikeus oy:n kohde.

Asumisoikeuslain uudistus on niin vaikea ja tunteita herättävä prosessi, että edellisellä hallituskaudella valmisteltua uudistusta ei saatu vietyä lainkaan eduskuntaan. Tällä kertaa prosessi meni maaliin, mutta eduskunta kuitenkin muutti ehkä eniten kiistaa herättänyttä kohtaa.

Hallituksen eduskuntaan viemä lakiehdotus olisi mahdollistanut sen, että aikaisemmin pysyviksi tarkoitettuja kohteita olisi tietyin ehdoin voitu poistaa asumisoikeuskäytöstä.

Asumisoikeusyhtiöille olisi annettu mahdollisuus luopua tappiollisista, vajaakäytössä olevista taloista ja muuttaa jäljellä olevat asumisoikeussopimukset vuokrasopimuksiksi. Tappiollisista taloista aiheutuu kohoavia kustannuksia asukkaille.

Asukkaiden keskuudessa vastustettiin pysyvästä asumisoikeudesta luopumista. Eduskunnan mielestä tämä olisi ollut liian iso puuttuminen omistusoikeuden suojaan, ja poikkeusmahdollisuus asumisoikeussopimuksen pysyvyydestä poistettiin lakiesityksestä eduskuntakäsittelyssä.

Nyt vahvistetun lain mukaan asumisoikeussopimukset ovat jatkossakin kaikissa tapauksissa pysyviä, eikä niitä voida irtisanoa.

Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet paranevat

Ympäristöministeriön mukaan uudistetulla lailla vahvistetaan asumisoikeusjärjestelmän kohtuuhintaisuutta ja läpinäkyvyyttä, lisätään asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja yksinkertaistetaan asukasvalintaa.

”Asumisoikeusasuntoja on rakennettu 1990-luvulta lähtien, ja ne ovat tärkeä osa suomalaista asumisjärjestelmää. Uudella lailla vahvistamme asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, selkeytämme jonotusjärjestelmää ja edistämme kohtuuhintaisuutta. Näin varmistamme, että asumisoikeusasuminen on jatkossakin houkutteleva asumismuoto”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen tiedotteessa.

Uuden lain myötä asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia asumisoikeusyhtiöiden asioihin on lisätty. Asukasjäsenten määrää asumisoikeusyhtiöiden hallituksissa on kasvatettu vähintään 40 prosenttiin, ja asukkaat voivat jatkossa valita valvojan tarkastamaan yhtiön toimia, kuten vuokranmääritystä ja hankintojen kilpailutuksia.

Talokohtainen asukashallinto säilyy myös jatkossa, mutta sen lisäksi yhtiötason asioita, kuten korjaus- ja rahoitussuunnitelmia, hoitojärjestelmää, kilpailutuksia tai käyttövastikkeiden tasauksen periaatteita käsittelee asukkaiden ja omistajan välinen yhteistyöelin.

Asumisoikeusasioita kehittämään perustetaan myös valtakunnallinen neuvottelukunta, johon osallistuu tasapuolisesti sekä omistajien että asukkaiden edustajia.

Asukasvalinnassa käyttöön uudet järjestysnumerot

Asumisoikeusasuntojen asukasvalinnassa siirrytään määräaikaisiin järjestysnumeroihin ja valtakunnalliseen jonotusjärjestelmään. Jatkossa asumisoikeuden haltijat valitaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran myöntämän järjestysnumeron perusteella.

Uutta asukasvalintamenettelyä sovelletaan 1.9.2023 lähtien, jolloin on myös mahdollista hakea uutta järjestysnumeroa. Nykyiset asukasvalinnan järjestysnumerot ovat voimassa 31.12.2023 asti.

Uudistuksen myötä Aran asema asumisoikeusjärjestelmän valvojana vahvistuu – muutoksella tavoitellaan asunnon tarpeeseen perustuvaa, eri ikäryhmiä yhdenvertaisesti kohtelevaa asukasvalintaa.

Valtakunnallisen jonotusjärjestelmän avulla myös asukkaiden palvelua pystytään nopeuttamaan ja parantamaan.

Suomessa on noin 50000 asumisoikeusasuntoa, ja niissä noin 100000 asukasta.

Jo 30 vuotta käytössä ollut asumisoikeusjärjestelmä on tarjonnut tärkeän, kohtuuhintaisen vaihtoehdon vuokra- ja omistusasumiselle etenkin kaupunkikeskuksissa, joissa se myös tasapainottaa asuinalueiden asukasrakennetta.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Asumisoikeuden pelätty muutos jäi tulematta, kun lakimuutos saatiin lopulta maaliin”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat