Lehdon rahastaneet Myllymäet vievät uuden yhtiönsä pörssiin

Myllymäkien perustama asunto-ja kiinteistökehitysyhtiö Toivo Group Oyj suunnittelee listautumisantia ja listautumista Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalle. Kasvupotentiaali on valtava, sillä yhtiön liikevaihto on vain reilut neljä miljoonaa euroa.

Toivon toimitusjohtaja Markus Myllymäki kertoi vuonna 2019, että ketterä sijoittaja, jolla on pääomia haistaa pelin paikat. Sellaisia olivat Puhos ja Omeralta kesken jäänyt asuinkerrostalo.

Toivo pyrkii keräämään listautumisannilla noin 15 miljoonan euron bruttovarat, jotka on tarkoitus käyttää yhtiön kasvustrategian toteuttamiseen. Kukaan Toivon nykyisistä omistajista ei myy osakkeitaan listautumisen yhteydessä.

Annin ankkurisijoittajaksi on saatu Aurator Varainhoito, Evli-Rahastoyhtiö sekä tietyt Sp-Rahastoyhtiön ja Taaleri Rahastoyhtiön hallinnoimat rahastot. Ne ovat lupautuneet merkitsemään osakkeita yhteensä seitsemällä miljoonalla eurolla ehdolla, että osakekohtainen merkintähinta on enintään 2,10 euroa osakkeelta.

Toivo on kiinteistötalo, jonka liiketoimintaan kuuluvat kiinteistökehitys ja kiinteistöjen omistaminen. Toivon taustat ja osin liiketoimintaideakin on rakennusliike Lehdosta, jonka osakkeista nämä yhtiöstä lähteneet johtajat luopuivat vuonna 2018, kun Lehdon kurssi oli huipussaan.

Toivon hallitukseen kuuluvat hallituksen puheenjohtaja Asko Myllymäki sekä hallituksen jäsenet Tomi Koivukoski, Harri Tahkola ja Petri Kärkkäinen. Lisäksi Toivon johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Markus Myllymäki, talousjohtaja Samuli Niemelä, rahoitus- ja riskienhallintajohtaja Aleksi Kallio, hankekehitysjohtaja Tuomas Hemmilä, rakentamisjohtaja Urho Myllymäki, rakennuttamisjohtaja Heikki Myllymäki ja Ruotsin maajohtaja Teemu Kaikkonen.

Toivon liiketoiminta on jaettu kiinteistökehitykseen sekä kiinteistöjen omistamiseen. Näihin kuuluvat olennaisena osana hankekehitys, suunnittelu ja rakennuttaminen sekä kiinteistöjen omistaminen, vuokraus ja tarjottavat lisäpalvelut. Kiinteistökehitysliiketoiminnassa Toivon tavoitteena on matala omakustannehinta, mikä muistuttaa Lehdon slogania talousohjatusta rakentamisesta.

98 prosenttia Toivon asunnoista sijaitsee Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla.

Yhtiöllä on kehitysvaiheessa noin 1 400 asuntoa. Tavoitteena on, että sijoituskiinteistöjen käypä arvo 500 miljoonaa euroa vuoden 2026 loppuun mennessä;

Päättyneellä tilikaudella Toivon liikevaihto oli 4,2 miljoonaa euroa ja liikevoitto oli noin 7,2 miljoonaa euroa ja sen sijoituskiinteistöjen käypä arvo noin 57 miljoonaa euroa. Toivo arvioi sen liikevoiton olevan 13-16 miljoonaa euroa tilikaudella 1.1.-31.12.2021.

Nopea rikastuminen toi sijoitusrahaa

Rakennuslehti kirjoitti vuonna 2019, että Lehdon osakkeensa oikeaan aikaan myyneillä johtajilla, kuten Asko ja Markus Myllymäellä, Tomi Koivukoskella ja Ahti Junttilalla menee hyvin uusissa yrityksissään:

”Riskirahaa on riittänyt Puhoksen kauppakeskuksen ostamiseen ja Omeralta kesken jääneen asuntokohteen loppuunviemiseen Viikissä. Mielenkiintoinen on myös kiinalaisille tehtävä vedenpullottamo Lahdessa.

Tekovan toimitusjohtaja Ahti Junttila kertoo, että vuoden 2018 alussa aloittaneen rakennusliikkeen ensimmäisen vuoden liikevaihto oli yli 15 miljoonaa euroa ja tulos 1,6 miljoonaa euroa. Toisen vuoden liikevaihdon hän odottaa yli kaksinkertaistuvan.

Hyvin menee myös Tekovan kanssa samoissa tiloissa Vantaan Technopoliksessa sijaitsevalla kiinteistösijoitusyhtiö Toivolla. Tänä vuonna aloittaneella Markus Myllymäen johtamalla yrityksellä on hankittuna 250 asuntoa, rakenteilla on yli 150 asuntoa ja ostosopimukset on yli 400:sta asunnosta. Tavoitteena on 3000 vuokra-asunnon määrä. Vuokra-asuntojen lisäksi yhtiö sijoittaa myös tontteihin ja liiketiloihin.

Molempien yhtiöiden takaa löytyy Lehdossa kokemuksensa hankkineita johtajia ja työnjohtajia. Markus Myllymäki oli Lehdon asuntoliiketoiminnan kaupallinen johtaja. Toivon hallituksen jäsenet Asko Myllymäki ja Tomi Koivukoski olivat Lehdossa liiketoimintajohtajia ja myös yhtiön hallituksessa. Asko Myllymäki oli ennen rakennusalalle tuloaan menestyvä rautakauppias.

RKL:n entinen toimitusjohtaja Ahti Junttila aloitti Lehdon (silloisen Päätoimijan) tytäryrityksen Rakennusliike Koivukosken toimitusjohtajana vuonna 2015. Tilaa hänelle teki yrityksen perustaja Tomi Koivukoski, joka keskittyi kaupalliseen hankekehitykseeen.

Lehto meni pörssiin vuonna 2016. Osakeanti teki omistajistaan miljonäärejä, mikä vähensi monen halua sitoutua yhtiöön. Osakkeita myytiin pois, kun niistä sai vielä huippuhinnan.

Asko Myllymäki ja Tomi Koivukoski sekä Markus Myllymäki myivät helmikuussa 2018 yhtiön osakkeita yhteensä lähes 70 miljoonalla eurolla. Siitä on tullut hyvä siemenraha Toivon sijoitustoimintaan.”

Lehdon entiset omistajat menestyvät nyt rakentajina ja kiinteistösijoittajina – Puhos ja kiinalaisten vedenpullottamo mielenkiintoisimmat kohteet

Oikaisu 20.5.: Markus Myllymäki oli Lehdon asuntoliiketoiminnan kaupallinen johtaja.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 15 kertaa

15 vastausta artikkeliin “Lehdon rahastaneet Myllymäet vievät uuden yhtiönsä pörssiin”

  1. Ei muuta kuin uusi pyydys veteen. Niin kauan kuin on ostajia, löytyy kauppamiehiä

  2. Vai että Lehdolla kokemuksen hankkineita johtajia ja työnjohtajia. Seurakunnan miehet istutetaan johtajan palleille vailla kokemusta mistään ja samat kaverit pomppii miloin minkäkin suvun rakennusyritysten välillä. Vastuullinen työnjohtaja ainoa jolla koulutus sekä kokemus riittää viranomaisiin päin ja useita työmaita samaan aikaan vastattavanaan kun taas ”työnjohtajina” onkin sitten kokeineita myyjiä ym. rautaisia ammattilaisia.

  3. Ai veti Markus Myllymäki Lehdon asuntotuotantoa 7 vuotta? Voisi Rakennuslehti vähän tarkistaa taustoja, että mitä te ulos laitatte.

  4. Jaahans, että Toivokin on näitä samoja ”saarnas” tuottajia. Toki noissa hommissa vastuuta on vähemmän, joten puhumalla voi selvitä ilman säikähdystäkin.

  5. Hienoa, että toisin kuin näiden edellisten tuulipukukansaa putsanneiden asuntosijoittajien, joille kävi lopulta huonosti kun tulos perustui näennäiseen arvonnousuun, niin Toivon tulos perustuu vahvaan ydinbisneksestä tulevaan kassavirtaan, ei siis mihinkään kikkailtuun arvonnousuun.

  6. On ainakin korkea osakkeen pyyntihinta. Osakekohtainen käänteisen splittauksen jälkeinen pitkäaikainen NAV/osake on Toivo Groupin tiedotteen mukaan 0,36 euroa osakkeelta ja antihinta enintään 2,10 euroa osakkeelta. Antihinnan enimmäisraja on reilusti korkeampi kuin esitemateriaalissa väitetty sijoituskiinteistöjen arvo vähennettynä veloilla. Tässä ilmeisesti olisi tarkoitus sijoittaa tulevaisuuden toivoon, ei nykyiseen varallisuuteen. Omavaraisuusaste on 42,7 % eli alempi kuin esimerkiksi Ovaron virallisissa luvuissa. Sijoituskiinteistöjen myynnit 2019 olleet 0, samoin ensimmäisellä kvartaalilla 2021 niiden määrä ollut 0. Vuonna 2020 sijoituskiinteistöjä myyty 4,3 miljoonalla eurolla. Käänteisen splittauksen jälkeinen osakekohtainen tulos vuodelta 2020 ollut 0,11 euroa per osake ja liiketulos jopa 7,2 miljoonaa euroa, mutta se tulos on tehty ilmeisesti pääosin taseeseen kirjatulla arvonnousulla, koska nettovuokratuotto on ollut vain 2,4 miljoonaa euroa (vaikka vuokrausaste on ollut vertailukaudella peräti 99 %) ja myyntejäkin on tehty yhteensä vain 4,3 miljoonalla eurolla, mistä tuskin kaikki on voittoa.

    Tuolla hintatasolla minä jätän tämän yhtiön osakeannin väliin.

  7. Jos herroilla on rahaa kuin roskaa, eivätkä NYT myy osakkeita niin miksi haetaan vain 15 milj euroa lisäpääomaa. Siksikö, että kirjanpidollisella muutaman miljoonan tuloksella saadaan yhtiölle arvostukseksi yli 110 milj euroa, jonka jälkeen kelpaa olla taas myyntilaidalla ?
    Onko edes tietoa miten uskottavilla sijainneilla Toivon kodit ja ennen kaikkea tonttisitoumukset ovat ?

  8. Yhtiövastike on Toivolla 2,1 e kun normaali on noi 4,5 e. Mitä me muut teemme väärin. On ne kovii jätkii. Kaikki on puolet parempaa kuin muilla ja Catellaltakin mojova arvio.

    1. Tuo vertailuarvo on omituinen. Kauppalehden jutun mukaan ”asuntojen keski-ikä on vain 0,8 vuotta.” Silloin ei ole tullut välttämättä vielä ensimmäinen täysimääräinen kiinteistöverokaan maksuun viime tilikaudelle. En tiedä, mistä Kauppalehden juttuun oli repäisty vertailuarvoksi 4,5 euron vastikkeet. Ennen 1960-lukua rakennettujen sekä 1980-lukujen taloyhtiöiden hoitovastikkeiden keskiarvo kerrostaloissa on Tilastokeskuksen tuoreimman tilaston mukaan ollut noin 4,3 euroa neliöltä. 2000-luvun taloissa keskiarvo on 3,8 euroa neliöltä, ja siinä on mukana jo noin 20-vuotiaita talojakin, joissa on jo korjaustarpeita enemmän kuin uusissa taloissa. En usko, että 0,8 vuoden ikäisten talojen vastikkeet olisivat keskimäärin 4,5 euroa, ellei jälkimmäisessä luvussa ole mukana rahoitusvastikkeita, ojtka eivät ole vertailukelpoisia eri taloissa. Se on sijoitusyhtiöillä valinnan paikka, että ottaako lainat taloyhtiön taseeseen vai emoyhtiön taseeseen vai molempiin, ja vaikuttaa rahoitusvastikkeiden määriin. Alle 1 vuotiaissa taloissa rahoitusvastikevertailuja vielä sotkee sekin, että monessa taloyhtiössä on alussa rahoitusvastikkeissa lyhennysvapaa. Alle vuoden ikäisten talojen vastikemenot ylipäätään eivät välttämättä kuvaa pitkäaikaista vastiketarvetta, vaan lähinnä sitä, millaisen vastikkeen kunkin yhtiön hallitus on mennyt aluksi ennen ensimmäistäkään tilinpäätöstä asettamaan.

  9. Mitä muuten tarkoittaa kaupallinen johtaja?

  10. Mielenkiintoista tosiaan; ”täysin uusi toimintamalli”. Paitsi että mitä esim. Sato tekee? Esittelyjargoni on kyllä suoraan lehtokuplan puhaltamisen ajoilta tuttua. Puuttuu enää tarina ennennäkemättömästä, patentoidusta rahantekokoneesta.

  11. Johtajia ainakin näyttää talossa olevan kuin isommassakin rakennuslikkeessä. Riittääkö kaikille johdettavia?

  12. Pojilla on vauhti päällä ja vähän elvistelyn makua ilmassa, on meinaan niin isoja johtajia historian valossa. Huomioitavaa oli, kun Business Finland jakoi viime vuonna koronatukea löysemmillä kriteereillä yrityksille, joiden liiketoiminta häiriintyi. Yllättäen nämä Herrat (Toivo Group) olivat käsiojossa, vaikka tekivät ennätystuloksen 7 M€. Heille myös myönnettiin maximi tuki 100 000 €. Pärjätä saa ja pitääkin, mutta kertoo kavereiden ahneudesta

    1. Tämä oli mielenkiintoinen tieto, rakennuslehdeltä jäi se jutussa kertomatta. Veijarithan ovat olleet selvästi puhujamatkalla, kun tukikin on irronnut kyseiseen taloustilanteeseen.
      Toisaalta saivathan mm. Vappu Pimiä ja Jethro Rohstetkin samaa tukea tuon satatonnia, joten kirjava oli saajien joukko ja tarpeet vaihtelivat, jos niitä oli ollenkaan.

  13. Kun en tunne markkinataloutta mutta. Voisko joku kertoa näistä, miten toimii. Ponzi- järjestelmä, pörssin säännöillä.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat