Kokeile kuukausi maksutta

Lehdon rahastaneet Myllymäet vievät uuden yhtiönsä pörssiin

Myllymäkien perustama asunto-ja kiinteistökehitysyhtiö Toivo Group Oyj suunnittelee listautumisantia ja listautumista Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalle. Kasvupotentiaali on valtava, sillä yhtiön liikevaihto on vain reilut neljä miljoonaa euroa.

Toivon toimitusjohtaja Markus Myllymäki.

Toivo pyrkii keräämään listautumisannilla noin 15 miljoonan euron bruttovarat, jotka on tarkoitus käyttää yhtiön kasvustrategian toteuttamiseen. Kukaan Toivon nykyisistä omistajista ei myy osakkeitaan listautumisen yhteydessä.

Tämä artikkeli on tilaajille

Kirjaudu sisään

Kokeile nyt 1 kk veloituksetta!

Ryhmätilaus digi (+printti)

Ryhmätilaus sisältää haluamasi määrän käyttäjätunnuksia digiin (+printtilehtiä) yhdellä laskulla.

Yksittäistilaus printti+digi

Tilausjakso valittavissa 6/12 kk, myös määräaikaisena.

Yksittäistilaus digi

Tilausjakso valittavissa 3/6/12 kk.

Tätä artikkelia on kommentoitu 15 kertaa

15 vastausta artikkeliin “Lehdon rahastaneet Myllymäet vievät uuden yhtiönsä pörssiin”

  1. Ei muuta kuin uusi pyydys veteen. Niin kauan kuin on ostajia, löytyy kauppamiehiä

  2. Vai että Lehdolla kokemuksen hankkineita johtajia ja työnjohtajia. Seurakunnan miehet istutetaan johtajan palleille vailla kokemusta mistään ja samat kaverit pomppii miloin minkäkin suvun rakennusyritysten välillä. Vastuullinen työnjohtaja ainoa jolla koulutus sekä kokemus riittää viranomaisiin päin ja useita työmaita samaan aikaan vastattavanaan kun taas ”työnjohtajina” onkin sitten kokeineita myyjiä ym. rautaisia ammattilaisia.

  3. Ai veti Markus Myllymäki Lehdon asuntotuotantoa 7 vuotta? Voisi Rakennuslehti vähän tarkistaa taustoja, että mitä te ulos laitatte.

  4. Jaahans, että Toivokin on näitä samoja ”saarnas” tuottajia. Toki noissa hommissa vastuuta on vähemmän, joten puhumalla voi selvitä ilman säikähdystäkin.

  5. Hienoa, että toisin kuin näiden edellisten tuulipukukansaa putsanneiden asuntosijoittajien, joille kävi lopulta huonosti kun tulos perustui näennäiseen arvonnousuun, niin Toivon tulos perustuu vahvaan ydinbisneksestä tulevaan kassavirtaan, ei siis mihinkään kikkailtuun arvonnousuun.

  6. On ainakin korkea osakkeen pyyntihinta. Osakekohtainen käänteisen splittauksen jälkeinen pitkäaikainen NAV/osake on Toivo Groupin tiedotteen mukaan 0,36 euroa osakkeelta ja antihinta enintään 2,10 euroa osakkeelta. Antihinnan enimmäisraja on reilusti korkeampi kuin esitemateriaalissa väitetty sijoituskiinteistöjen arvo vähennettynä veloilla. Tässä ilmeisesti olisi tarkoitus sijoittaa tulevaisuuden toivoon, ei nykyiseen varallisuuteen. Omavaraisuusaste on 42,7 % eli alempi kuin esimerkiksi Ovaron virallisissa luvuissa. Sijoituskiinteistöjen myynnit 2019 olleet 0, samoin ensimmäisellä kvartaalilla 2021 niiden määrä ollut 0. Vuonna 2020 sijoituskiinteistöjä myyty 4,3 miljoonalla eurolla. Käänteisen splittauksen jälkeinen osakekohtainen tulos vuodelta 2020 ollut 0,11 euroa per osake ja liiketulos jopa 7,2 miljoonaa euroa, mutta se tulos on tehty ilmeisesti pääosin taseeseen kirjatulla arvonnousulla, koska nettovuokratuotto on ollut vain 2,4 miljoonaa euroa (vaikka vuokrausaste on ollut vertailukaudella peräti 99 %) ja myyntejäkin on tehty yhteensä vain 4,3 miljoonalla eurolla, mistä tuskin kaikki on voittoa.

    Tuolla hintatasolla minä jätän tämän yhtiön osakeannin väliin.

  7. Jos herroilla on rahaa kuin roskaa, eivätkä NYT myy osakkeita niin miksi haetaan vain 15 milj euroa lisäpääomaa. Siksikö, että kirjanpidollisella muutaman miljoonan tuloksella saadaan yhtiölle arvostukseksi yli 110 milj euroa, jonka jälkeen kelpaa olla taas myyntilaidalla ?
    Onko edes tietoa miten uskottavilla sijainneilla Toivon kodit ja ennen kaikkea tonttisitoumukset ovat ?

  8. Yhtiövastike on Toivolla 2,1 e kun normaali on noi 4,5 e. Mitä me muut teemme väärin. On ne kovii jätkii. Kaikki on puolet parempaa kuin muilla ja Catellaltakin mojova arvio.

    1. Tuo vertailuarvo on omituinen. Kauppalehden jutun mukaan ”asuntojen keski-ikä on vain 0,8 vuotta.” Silloin ei ole tullut välttämättä vielä ensimmäinen täysimääräinen kiinteistöverokaan maksuun viime tilikaudelle. En tiedä, mistä Kauppalehden juttuun oli repäisty vertailuarvoksi 4,5 euron vastikkeet. Ennen 1960-lukua rakennettujen sekä 1980-lukujen taloyhtiöiden hoitovastikkeiden keskiarvo kerrostaloissa on Tilastokeskuksen tuoreimman tilaston mukaan ollut noin 4,3 euroa neliöltä. 2000-luvun taloissa keskiarvo on 3,8 euroa neliöltä, ja siinä on mukana jo noin 20-vuotiaita talojakin, joissa on jo korjaustarpeita enemmän kuin uusissa taloissa. En usko, että 0,8 vuoden ikäisten talojen vastikkeet olisivat keskimäärin 4,5 euroa, ellei jälkimmäisessä luvussa ole mukana rahoitusvastikkeita, ojtka eivät ole vertailukelpoisia eri taloissa. Se on sijoitusyhtiöillä valinnan paikka, että ottaako lainat taloyhtiön taseeseen vai emoyhtiön taseeseen vai molempiin, ja vaikuttaa rahoitusvastikkeiden määriin. Alle 1 vuotiaissa taloissa rahoitusvastikevertailuja vielä sotkee sekin, että monessa taloyhtiössä on alussa rahoitusvastikkeissa lyhennysvapaa. Alle vuoden ikäisten talojen vastikemenot ylipäätään eivät välttämättä kuvaa pitkäaikaista vastiketarvetta, vaan lähinnä sitä, millaisen vastikkeen kunkin yhtiön hallitus on mennyt aluksi ennen ensimmäistäkään tilinpäätöstä asettamaan.

  9. Mitä muuten tarkoittaa kaupallinen johtaja?

  10. Mielenkiintoista tosiaan; ”täysin uusi toimintamalli”. Paitsi että mitä esim. Sato tekee? Esittelyjargoni on kyllä suoraan lehtokuplan puhaltamisen ajoilta tuttua. Puuttuu enää tarina ennennäkemättömästä, patentoidusta rahantekokoneesta.

  11. Johtajia ainakin näyttää talossa olevan kuin isommassakin rakennuslikkeessä. Riittääkö kaikille johdettavia?

  12. Pojilla on vauhti päällä ja vähän elvistelyn makua ilmassa, on meinaan niin isoja johtajia historian valossa. Huomioitavaa oli, kun Business Finland jakoi viime vuonna koronatukea löysemmillä kriteereillä yrityksille, joiden liiketoiminta häiriintyi. Yllättäen nämä Herrat (Toivo Group) olivat käsiojossa, vaikka tekivät ennätystuloksen 7 M€. Heille myös myönnettiin maximi tuki 100 000 €. Pärjätä saa ja pitääkin, mutta kertoo kavereiden ahneudesta

    1. Tämä oli mielenkiintoinen tieto, rakennuslehdeltä jäi se jutussa kertomatta. Veijarithan ovat olleet selvästi puhujamatkalla, kun tukikin on irronnut kyseiseen taloustilanteeseen.
      Toisaalta saivathan mm. Vappu Pimiä ja Jethro Rohstetkin samaa tukea tuon satatonnia, joten kirjava oli saajien joukko ja tarpeet vaihtelivat, jos niitä oli ollenkaan.

  13. Kun en tunne markkinataloutta mutta. Voisko joku kertoa näistä, miten toimii. Ponzi- järjestelmä, pörssin säännöillä.

Viimeisimmät näkökulmat