Helsingin uusi valtuusto yrittää romuttaa Kruunuvuorenrannan Stansvikinkallion rakentamisen – ”En ole 20-vuotisen urani aikana nähnyt, että päättäjien mieli muuttuisi näin nopeasti”

Tontteja on jo varattu, ja neuvottelut rakentajien kanssa ovat pitkällä.

Kuva: Markus Jokela / HS

Laajasalon Stansvikinkallion uudesta asuinalueesta on tullut kiistakapula Helsingin kaupunginvaltuustosta.

Viime vuonna Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä vahvistetusta asemakaavasta on jätetty peräti kolme valtuustoaloitetta, joilla pyritään supistamaan rakentamista ja avaamaan alueen suunnittelu uudelleen. Aloitteista kertoi ensimmäisenä Yle.

Vihreiden aloitteessa patistetaan kaupunkia lykkäämään alueen tontinluovutusta, ja teettämään uusi metsäluontoa arvioiva selvitys. Lisäksi valtuutetut esittävät, että Stansvikinkallion arvokkaat luontoalueet suojellaan osana Helsingin uutta luonnonsuojeluohjelmaa.

Vasemmistoliiton valtuustoaloitteessa ehdotetaan yks kantaan, että alueen itälaidan talot poistetaan asemakaavasta. Paavo Arhinmäen (vas) nimissä kulkevaan aloitteeseen ovat vasemmistoliittolaisten lisäksi nimensä kirjoittaneet myös Pentti Arajärvi (sd), Eva Biaudet (r) ja Björn Månsson (r).

Kokoomuksen laajasalolainen valtuutettu Mirita Saxberg ei ole saanut omaan aloitteeseensa vielä riittävästi allekirjoituksia eikä allekirjoittajina ole yhtään hänen omasta puolueestaan. Saxberg supistaisi rakentamisen kaava-alueen luoteisosaan, joka rajoittuu öljysataman vanhaan alueeseen ja Koirasaarentiehen.

Käytännön ongelma on se, että yli puolet tonteista on jo luovutettu.

Luovutetut tontit sijoittuvat alueen pohjoisosaan Koirasaarentien ja Haakoninlahdenkadun tuntumaan.

Projektinjohtaja Ulla Loukkaanhuhdan mukaan luovutetuista tonteista noin 40 prosenttiin on tulossa säänneltyä asuntotuotantoa. Koko kaava-alueella säännellyn kohtuuhintaisen asuntotuotannon osuus on hieman alle 30 prosenttia, mikä vastaa voimassa olevaa asumisen ja maankäytön toteutusohjelmaa.

Kaupungin omalle asuntotuotantoyhtiö ATT:lle on jo osoitettu tontteja, mutta kaikkiaan sille osoitetaan rakennusoikeutta liki 30 000 kerroneliötä.

”Mukana on myös yksi erityisasumiseen tarkoitettu kohde”, Loukkaanhuhta sanoo.

Neuvottelut jäljellä olevista asuntotonteista ovat jo niin pitkällä, että Stansvikinkallion tontinluovutukset on määrä saada maaliin tänä syksynä.

Poliitikkojen into vetää hihnat kiinni aivan rakentamisen kalkkiviivoilla herättääkin hämmennystä sekä kaupungintalolla että kaupunkiympäristön toimialalla.

Maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen sanoo toivovansa, että Helsingin kaupunki osoittaisi linjakkuutta maankäytön suunnitteluprosesseissa.

”Tämä on erityisen olennaista kaupungin uskottavuuden kannalta kun neuvotellaan hankkeiden toteuttajien kanssa. Kun kaava on vahva ja tontinvarauksista neuvotellaan sekä valmistelijoiden että toteuttajien tulee voida luottaa kaupungin päätöksentekoon”, Manninen kommentoi sähköpostitse.

Stansvikinkallion kaavoitukseen osallistunut tiimipäällikkö Anu Kuutti arvioikin, että nyt syntynyt keskustelu kertoo ehkä jotain ilmapiirin muutoksesta Helsingissä.

”En ole 20-vuotisen urani aikana nähnyt, että päättäjien mieli muuttuisi näin nopeasti kaavan vahvistumisen jälkeen.”

Stansvikinkallion kaavassa asuinrakennukset kiertävät korkeaa kalliota, ja taloja on soviteltu sen ympärille siten, että kalliota tarvitsisi louhia mahdollisimman vähän. Lahokaviosammalen alue Stansvikintien tuntumassa on kaavoituksen aikana rajattu pois. Merenrannan kilpikaarnamäntyjen alueelle rakentamista ei ole missään vaiheessa suunniteltu, sillä rannan kaava tuli voimaan jo aiemmin.

Stansvikinkallion rakentamista ovat jo vuosia vastustaneet etenkin Stansvikin kyläyhdistys ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, mutta myös Laajasalo-seura. KHO hylkäsi näiden valitukset, ja katsoi, että alueen luontoarvoja oli kartoitettu kattavasti.

Luontoselvitysten perusteella arvokkaimmaksi luokiteltu kallionlaki on merkitty virkistysalueeksi, ja itäreunalla pienemmät virkistysalueet johtavat Stansvikin kartanopuistoon.

Viimeisimmät käänteet miellyttävät kuitenkin kaavasta valittaneita.

”Vaikea vielä sanoa, mitä tässä tapahtuu. Jos kaava kuitenkin avattaisiin, olisi se hieno asia. Tuntuu ihmeelliseltä, että nykyisissä suhdanteissa Helsinkiä rakennetaan niin tiiviisti, että viherkeuhkot häviävät”, kommentoi Laajasalo-seuran hallituksen puheenjohtaja Osmo Rantakari.

Stansvikin kyläyhdistys edustaa alueen 53 mökkiläisen näkemyksiä, mutta yhdistyksen verkkosivujen mukaan jäsenkunnassa on myös muita laajasalolaisia ja asiaan vihkiytyneitä kannattajajäseniä. Mökeistä 30 sijoittuu Stansvikinkallion rakennusalueelle, ja niille on osoitettu uudet paikat kartanoalueen itäreunalta Vanhakylästä.

Kesäasutus on syntynyt 1950-luvulla, kun kaupunki antoi kartanon vuokralle kaupungin työntekijöiden ammattijärjestölle. Jyty Metropolian vuokrasopimus kartanosta päättyi tänä kesänä.

Jako Stansvikin kartanopuiston ja Stansvikinkallion rakennusalueen välillä menee monilta sekaisin. Viime viikolla kartanopuiston puidenkaadon protesteissa vaadittiin pysäyttämään asuntorakentaminen, jota siis kartanopuistoon ei edes ole tulossa.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Helsingin uusi valtuusto yrittää romuttaa Kruunuvuorenrannan Stansvikinkallion rakentamisen – ”En ole 20-vuotisen urani aikana nähnyt, että päättäjien mieli muuttuisi näin nopeasti””

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat