Kysely: Puolet nuorista aikuisista haluaa asua omakotitalossa ja lähes puolet alle 100000 asukkaan kaupungissa

Suunnittelu- ja konsultointiyhtiö Afryn teettämän kyselytutkimuksen perusteella nuorten aikuisten toiveissa heijastuu perinteinen suomalainen asumisen ihanne.

Omakotitalo on mieluisin asuntotyyppi myös nuorille aikuisille. Kuva: Merja Mannila

Tutkimuksen perusteella iso osa suomalaisista nuorista aikuisista ei haaveile niinkään lähiympäristönsä urbaanista pöhinästä ja sykkeestä, vaan rauhasta, luontoyhteyksistä ja kohtuuhintaisesta asumisesta. Moni ei myöskään kaipaa Suomen suurimpiin kaupunkeihin, vaan lähes puolet asuu mieluimmin alle 100000 asukkaan kaupungissa. Toisaalta yli kolmannes vastaajista haluaa asua yli 100000 asukkaan kaupungissa.

Nuoret aikuiset arvostavat asumisen väljyyttä ja hiljaisuutta. Puolet suomalaisvastaajista asuisi mieluiten omakotitalossa, ja kerrostalossa haluaa asua vain reilu viidennes vastaajista.

Samaan aikaan kaupungistuminen kuitenkin kiihtyy ja suurilla kaupungeilla on paineita kasvaa sisäänpäin ja ohjata rakentamista joukkoliikennekäytävien varsille. Kaupungeille onkin pulma ratkaista, miten kaupunkien kasvu toteutetaan niin, että myös tulevat sukupolvet voivat elää niissä hyvää, toiveidensa mukaista luonnonläheistä elämää.

Afryn kyselytutkimuksessa selvitettiin 18–35-vuotiaiden nuorten ajatuksia tulevaisuuden kaupungeista seitsemässä Euroopan maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Tutkimuksen toteutti tutkimusyritys YouGov 23.8.–6.9.2021. Yhteensä vastaajia oli 6205, joista suomalaisia oli 854.

Lähiluonto on suomalaisille vastaajille tärkeämpää kuin muiden maiden vastaajille keskimäärin. Suomalaiset pitivät selvästi muiden maiden vastaajia useammin kaupungeissa viehättävimpänä järvien ja meren läheisyyttä, luontoa, liikuntapaikkoja ja ulkoaktiviteettejä sekä puistoja. Läheisyys luontoon oli suomalaisille vastaajille myös tärkeämpi kriteeri asuinpaikkaa valitessa kuin minkään muun maan vastaajille. Puistoon ja luontoon pitäisi vastaajien mukaan päästä 15 minuutissa kotoa. Muista palveluista vain ruokakaupan toivottiin olevan kodin lähistöllä puiston ja luonnon sekä lapsiperheillä päivähoitopaikan lisäksi. Muihin palveluihin sai useimpien mielestä olla pidempi matka.

Suomalaisvastaajien mielestä työ- tai opiskelupaikan ei myöskään tarvitse olla aivan naapurissa, vaan vain viidenneksen mielestä työ- tai opiskelupaikan on sijaittava enintään 15 minuutin päässä kotoa. Melutekijöistä suomalaisvastaajat kokivat naapureiden äänet ja kadulta kuuluvat ihmisten äänet häiritsevämmiksi kuin liikennemelun. Keskimäärin muissa maissa liikenteen melu koettiin kaikkein tärkeimmäksi välttää.

Vaikka koronapandemian on useissa keskusteluissa pohdittu muuttavan suomalaisten asumistoiveita, se ei tässä tutkimuksessa näy kovin selkeästi. Suomalaisvastaajista vain 15 prosenttia kokee suhtautumisensa kaupunkiasumiseen muuttuneen koronapandemian myötä kielteisemmäksi. Keski-Euroopassa suhtautuminen on muuttunut kielteisemmäksi selvästi useammalla – tutkituista maista kielteistä muutosta kaupunkiasumiseen koettiin eniten Itävallassa, jossa 37 prosenttia sanoo suhteensa kaupunkiasumiseen muuttuneen negatiiviseen suuntaan pandemian myötä.

Suomalaiset nuoret aikuiset ovat muiden maiden asukkaita enemmän huolissaan sosiaalisesta epätasa-arvosta ja alueellisesta eriytymisestä, joka on suomalaisvastaajien mielestä tulevaisuuden kaupunkien suurin ongelma. Kaikkien tutkimuksessa mukana olleiden maiden yhteistuloksissa kaupunkien suurimpana ongelmana pidettiin ilmastonmuutosta ja ylikansoittumista. Turvallisuus ja sosiaalinen tasa-arvo oli suomalaisille myös tärkeämpi asuinpaikan valintaan vaikuttava tekijä kuin minkään muun maan vastaajille.

Oma auto oli nuorille aikuisille selvästi suosituin liikkumismuoto kaikissa tutkimusmaissa. Suomalaisvastaajista 44 prosenttia taittaisi arjen matkat mieluiten omalla autolla, kun julkisen liikenteen valitsi vain reilu kymmenesosa vastaajista. Julkinen liikenne oli selvästi suositumpaa Keski-Euroopassa kuin Pohjoismaissa.

Afryn vuonna 2019 teettämässä samankaltaisessa kyselytutkimuksessa oma auto oli myös suosituin liikkumismuoto, mutta tämän vuoden tutkimuksessa oman auton suosio oli kasvanut entisestään.

Asumisen hinta vaikuttaa vahvasti nuorten aikuisten elämään ja toiveisiin. Edullinen asuminen oli yksi tärkeimmistä nuorten aikuisten asuinpaikan valintaan vaikuttavista tekijöistä kaikissa maissa. Kun vastaajilta kysyttiin, mitä he haluaisivat enemmän asuinalueelleen, edullinen asuminen nousi tärkeimmäksi toiveeksi kaikissa maissa.

Suomalaiset pitivät työmahdollisuuksia keskimäärin muita useammin kaupunkien houkuttavimpina vetovoimatekijöinä. Työmahdollisuudet nousivat Suomessa kärkeen lähes puolella vastaajista.

Vaikka työ- ja opiskelumahdollisuudet vaikuttavat vahvasti nuorten aikuisten asuinpaikan valintaan, useampi kuin joka kolmas suomalaisvastaaja työskentelisi mieluiten täysin kotoa käsin ja neljä kymmenestä yhdistellen etä- ja lähityötä. Suomalaiset olivat muiden maiden vastaajia enemmän halukkaita etätyöhön ja etä- ja lähityön yhdistämiseen. Joka neljäs suomalaisvastaaja sanoo koronapandemian lisänneen halua tehdä etätyötä. Toisaalta kaksi kolmesta sanoo, ettei pandemialla ollut vaikutusta.

Mitä nämä toiveet tarkoittavat kaupunkisuunnittelulle?

Kyselytutkimuksen tulokset kertovat, että työ- ja opiskelumahdollisuudet vetävät nuoria kaupunkeihin, mutta suurelle osalle asumisen luonnonläheisyys ja väljyys on tärkein vetovoimatekijä. Myös muun muassa  Suomen ympäristökeskuksen muuttoliiketutkimuksissa todetaan, että etenkin nuoret aikuiset hakeutuvat keskustoihin, kun taas työelämään vakiintuneet ja perheelliset muuttavat väljemmille alueille.

”Täydennysrakentaminen on pysynyt voimakkaana suurimmissa kaupungeissa ja kuntien ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää jatkossakin tiivistä kaupunkirakennetta. Riittävällä asukastiheydellä luodaan myös edellytykset lähipalvelujen ja suurimmilla kaupunkiseuduilla myös joukkoliikennetarjonnan kehittämiselle”, Afryn maankäytön suunnittelusta vastaava johtaja Arto Ruotsalainen sanoo tiedotteessa.

”Kyselytutkimuksen tulosten perusteella keskustojen, niiden reuna-alueiden sekä esikaupunkien tiivistämisessä pitää kuitenkin ottaa huomioon kaupunkiluonnon merkitys, ei pelkästään ekologisesta vaan myös sosiologisesta näkökulmasta. Viheralueita tulisi tutkia myös niiden asukkaille tuottavan lisäarvon näkökulmasta ja tunnistaa asukkaiden eniten arvostamat puistot, kaupunkimetsät ja viheryhteydet.”

Työkaluiksi Ruotsalainen mainitsee esimerkiksi paikkatietopohjaiset asukaskyselyt, kaavakävelyt ja sosiotooppianalyysit. Laadukas elinympäristö ja riittävän monipuolinen asuntotarjonta kiinnittävät asukkaat kaupunkiinsa tai kaupunginosaansa ja mahdollistavat muuton alueen sisällä asuntotarjonnan salliessa.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Kysely: Puolet nuorista aikuisista haluaa asua omakotitalossa ja lähes puolet alle 100000 asukkaan kaupungissa”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat