Kokeile kuukausi maksutta

Meri-Rastilaan tulossa massiivinen asukaslisäys – Poliitikot väittelivät luonnosta ja Helsingin eriytymisestä

Uusi asemakaava tuo asuntoja 2 000. Kaavamuutoksella halutaan tehdä Meri-Rastilaan monipuolisempaa asuntokantaa ja torjua segregaatiota.

Kuvassa näkyvät Meri-Rastilan Halkaisijantien talot aiotaan purkaa ja rakentaa tilalle uusia. Myös talojen takana olevaan Pohjavedenpuistoon aiotaan rakentaa uusia asuntoja. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan keskiviikkona Meri-Rastilan itäosan asemakaavan muutokset.

Asemakaavan muutos koskee Meri-Rastilan 1990-luvun alussa rakennetun kerrostaloalueen itäosaa ja Ison Kallahden puistoa sekä Kallahden länsiosan viheralueita, Pohjavedenpuistoa ja Ullaksenpuistoa sekä asuinalueiden sisäisiä katualueita.

Itäosan uusi asemakaava tuo asuntoja 2 000 ihmiselle. Kyse on erittäin suurista muutoksista, sillä tällä hetkellä Meri-Rastilassa asuu noin 5 300 ihmistä. Itäosan asemakaava-alueella asuu noin 1 200 ihmistä, eli täydennysrakentaminen yli 1,5-kertaistaa asukasmäärän.

Kaavamuutosta vastusti etenkin vasemmistoliitto ja perussuomalaiset. Puolueet olisivat halunneet vähentää suunniteltua rakentamista niin, että Pohjavedenpuistosta olisi rakennettu pienempi osa. Vasemmistoliiton Mia Haglund ja perussuomalaisten Mari Rantanen tekivät asiasta palautusehdotukset, jotka kaatuivat.

Valtuustokeskustelussa etenkin vasemmistoliitto ja vihreät väänsivät peistä siitä, tuhotaanko kaavalla liikaa asukkaiden lähiluontoa. Nykyisillä suunnitelmilla puisto pienenee kolmella hehtaarilla.

Meri-Rastilan rakentamista on perusteltu lisärakentamisen tarpeen lisäksi sillä, että asuntokantaa pitää saada uudistettua. Tällä hetkellä alueella on poikkeuksellisen paljon kaupungin vuokra-asuntoja ja hitas-asuntoja.

Uudisrakentamisen avulla on tarkoitus lisätä vapaarahoitteisten asuntojen osuutta. Sekoittuneen asuntorakenteen katsotaan yleisesti vähentävän segregaatiota.

Vasemmistoliitto olisi halunnut säilyttää Pohjanvedenpuiston pohjoisosan yhtenäisenä viheralueena.

”Täydennysrakentamisen on oltava kestävää paitsi luontoarvojen myös alueen asukkaiden näkökulmasta. Alueen uudistamisen on merkittävä jotain muutakin, kuin tuttujen viheralueiden muuttamista tonttimaiksi”, Haglund sanoi puheenvuorossaan.

Vihreiden Otso Kivekäs totesi, että kolmen hehtaarin pienennys puistoon on hänestä hyväksyttävä, jos sen avulla pystytään paremmin rakentamaan Meri-Rastilasta monipuolisen asuntojakauman aluetta.

”On aivan totta, että kaavan toteuttaminen heikentää Pohjavedenpuiston arvoa alueen asukkaille. Tässä kohden itse asetan eriytymisen torjunnan tämän yhden puiston edelle.”

Pohjavedenpuistossa on metsää, joka kuuluu Metso 2 -luokitukseen. Metso 1-luokitukseen kuuluvaa, eli monimuotoisuuden suhteen kaikkein arvokkainta metsää puistossa ei ole. Metso on metsiensuojeluohjelma, jolla pyritään suojelemaan metsien monimuotoisuutta.

Palautusehdotusten puolesta äänestivät vasemmistoliiton ja perussuomalaisten lisäksi myös kaksi vihreiden ja kolme Sdp:n valtuutettua.

Meri-Rastila on tulevien vuosien merkittävimpiä täydennysrakentamisen kohteita kerrosalan määrällä mitattuna.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa alueen länsiosan uuden asemakaavan, jonka tarkoitus on tuoda alueelle 2 400 asukasta lisää.

Länsiosan kaava sisältää runsaasti nykyisen rakennuskannan, pääosin 1990-luvulla rakennettujen talojen, purkamista. Länsiosan kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen, eikä kaava ole vielä lainvoimainen.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Meri-Rastilaan tulossa massiivinen asukaslisäys – Poliitikot väittelivät luonnosta ja Helsingin eriytymisestä”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat