Tuomariston perustelujen mukaan Tampere on määrätietoisella työllään juurruttanut puurakentamisen saumattomaksi osaksi kasvavan kaupungin identiteettiä, perustoimintoja ja ilmastotyötä. Kunniamaininta jaettiin nyt ensimmäistä kertaa. Tunnustuksen jakoi ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen torstaina 4. marraskuuta järjestetyssä Puupäivässä.
”Lämpimät onnitteluni Tampereelle! Kaupungin vahva tahto rakentaa enemmän puusta on toteutunut vaikuttavana ja näkyvänä uuden ajan puurakentamisena. Kunnilla on suuri rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, ja Tampere on hyvä esimerkki, että kunnista löytyy halua ja osaamista tehdä ilmastoystävällisiä ratkaisuja myös rakentamisessa. Uskon, että Tampere inspiroi tässä myös muita kuntia”, ministeri Mikkonen sanoi onnittelupuheessaan.
Erityistä kiitosta saavat Tampereen toimet puukerrostalorakentamisen lisäämiseksi. Kaupunki on onnistunut sitouttamaan ja rohkaisemaan rakennusalan toimijoita siirtymään moderniin kerrostalorakentamiseen. Vuosina 2021–2022 Tampereelle rakennetaan puusta noin tuhat uutta kerrostaloasuntoa. Vuonna 2020 rakennusluvan saaneista asuinkerrostaloista 14 prosenttia oli puurunkoisia, ja kaupungin tavoite on kasvattaa osuutta 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Tampere on myös tarjonnut hyvän alustan puurakentamisen laaja-alaiselle kehittämiselle. Rakentamisen ohjauskeinojen monipuolinen käyttö on kannustanut ja ohjannut monimuotoiseen puurakentamiseen. Suuren kaupungin selkeä suunta on myös tukenut alan yritystoiminnan vahvistumista. Kaupungille kertynyt tietotaito julkisen puurakentamisen vauhdittamisesta hyödyttää koko Pirkanmaata.
Tampereen kaupungin laaja yhteistyö eri toimijoiden kanssa on lisännyt puurakentamiseen liittyvää tietoa, taitoa ja osaamista muodostaen vahvan tuen puurakentamisen yleistymiselle Suomessa.
”Puurakentamisen edistäminen on tärkeä osa Hiilineutraali Tampere -tiekarttaa. Työtä on tehty pitkäjänteisesti muun muassa maankäytön suunnittelun ja maapolitiikan avulla. Erilaiset kannustimet ovat myös tärkeässä roolissa”, Tampereen kaupunkiympäristön kehittämisen palvelualueen johtaja Mikko Nurminen sanoi.
Tampere on edistänyt puurakentamista pitkäjänteisesti, viimeksi vuosina 2016–20 toimineessa laajan yhteistyön ohjelmassa osana ilmastotyötä. Puurakentamiseen liittyviä kannustimia ja tapoja tuoda puurakentamista asemakaavoihin on kehitetty, ja työ jatkuu. Kannustimia on luotu esimerkiksi niin, että puurakentaminen alentaa maankäyttösopimusten korvauksia.
Merkittäviä uusia mahdollisia alueita ovat Hiedanrannan uusi asuinalue ja Särkänniemi sekä Viinikanlahti. Täydennysrakentamisessa puiset lisäkerrokset ovat mahdollisuus esimerkiksi keskustassa, Amurissa ja Tammelassa.
Vuoreksen Isokuusi suunniteltiin jo alun perin nykyaikaiseksi puukaupunkiympäristöksi. Isokuusesta tulee yli 4000 asukkaan alue, jonka keskeisiä tavoitteita ovat ekotehokkuus ja hiilineutraalius. Isokuusi sijaitsee Vuoreskeskuksen ja Särkijärven välissä noin 7 kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Myös esimerkiksi Vuoreksen Koukkurannassa, Hervannassa ja Härmälänrannassa on toteutuneita kohteita.
Ensimmäisenä opiskelija-asuintalona on valmistunut Toasin puukerrostalo aivan Kaupin kampuksen kylkeen, ja useita uusia kohteita on tulossa.
Puurakentamista on tuotu myös julkisiin rakennuksiin. Päiväkodeista Kissanmaan Hippos on jo valmiina, Isokuusen päiväkoti valmistumassa, ja tulossa ovat ainakin Multisillan, Ikurin ja Ojalan puurakenteiset päiväkodit.
Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnalla halutaan nostaa esiin tärkeää ja ansiokasta toimintaa, jota julkinen sektori tekee puurakentamisen edistämiseksi. Puurakentaminen on tärkeä osa rakentamisen vähähiilistä tulevaisuutta, ja julkinen sektori on rakennuttajana merkittävässä suunnannäyttäjän roolissa koko alalle.
Kunniamaininnan tuomaristoon kuuluivat Petri Heino ympäristöministeriöstä, Harri Heinaro Motivasta, Anu Turunen Puuinfosta, Jussi Niemi Kuntaliitosta ja Timo Nyyssölä Metsäkeskuksesta.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Tampere palkittiin edelläkävijyydestä puurakentamisessa”