Kokeile kuukausi maksutta

Aurinkosähköstä tuli hintarallin myötä houkutteleva vaihtoehto

Sähkön hintaralli viime talvena ja Ukrainan sota tekivät uusiutuvasta energiasta kysytyn tuotteen.

Kuvituskuva aurinkovoimalan asennuksesta. Lohjan aurinkovoimala sijoittuisi noin kymmenen hehtaarin peltoalueelle. Kuva: Merja Mannila

Aurinkosähkömarkkina on kasvanut jo vuosia, mutta Ruotsissa ja muualla Euroopassa se on tähän asti kasvanut selvästi vauhdikkaammin verrattuna Suomeen. Tähän on ollut syynä sekä sähkön korkea hinta Euroopassa että erilaiset tuet, joista ehkä suurimpana tekijänä avokätinen siirtohinnoittelu. Se on esimerkiksi Saksassa houkutellut investoimaan aurinkosähköön pelkästään myyntiä varten.

”Suomessa korona-aika jarrutteli hetken aikaa aurinkosähköinvestointeja ja ihmiset jäivät vähän odottavalle kannalle”, Onnisen tuotealuejohtaja Arto Koivisto kertoo.

Kuluttajakysyntä on pysynytkin hyvässä vauhdissa, mutta isompia hankkeita selvästi lykättiin pandemian ajan.

”Tämä kevät pisti kasvuvauhdin uudelleen päälle, kun kaikkialla halutaan parantaa energiaomavaraisuutta. Se näkyy sekä isommissa että pienemmissä hankkeissa.”

Omavaraisuudessa energian suhteen on painottunut nimenomaan irtautuminen idästä tuotavasta fossiilisesta polttoaineesta eikä mikään irti verkosta -mentaliteetti. Toki myös sähkön ja energiahintojen nousu yleensäkin on ollut kova ajuri.

Koiviston mukaan esimerkiksi Norjassa sähkön hinta on ollut perinteisesti hyvin matala vesivoiman ansiosta, mutta uuden kaapelin valmistuminen Britteinsaarille mahdollistaa sähkön viennin ja nostaa paikallista hintaa. Se taas on herättänyt vuonomaankin kansalaiset huokean aurinkosähkön perään.

Paneelien hinnat eivät enää laske

Viime vuosien aikana on totuttu siihen, että paneelien hinnat putoavat vuosi vuodelta ja niiden hyötysuhde paranee. Nyt on ensimmäistä kertaa tultu käänteeseen, jossa hinnat eivät enää putoakaan, tosin siitä huolimatta sähkön hinnannousu parantaa aurinkosähköinvestoinnin suhteellista asemaa.

”Sekä kuljetus- että materiaalikustannukset ovat nousseet, mikä näkyy hinnoissa. Valtaosa paneeleista rahdataan Aasiasta, mikä lisää kustannuksia. Ja samaan aikaan siellä on myös oma kysyntä kasvussa”, Koivisto kertoo.

Kustannusten nousu vaikuttaa tietysti myös järjestelmän takaisinmaksuaikaan. Aiemmin se saattoi olla 10–20 vuotta, mutta sähkön hinnannousu lyhensi tätä. Toisaalta kohoavat kustannukset pidentävät aikajännettä. Yhtä kaikki, kotitalousvähennyksenkin ansiosta investointi on järkevä joka tapauksessa.

”Ainahan sitä voi spekuloida hintakehityksellä ja miettiä, milloin olisi paras hetki investoida aurinkosähköön. Mutta mitä aiemmin aurinkosähköön investoi, niin sitä kauemmin siitä myös hyötyy ja voi nauttia ilmaisesta sähköstä”, Koivisto muistuttaa.

Kuluttajapaketin keskikoko on myös kasvanut joka vuosi. Vielä 6–7 vuotta sitten keskimääräinen setti tuotti 3 kilowattia, nyt liikutaan jo 6–8 kilowatin tehoissa, eli ”sähkölaitokset” ovat aiempaa isompia.

”Ruotsissa ollaan jo 8–9 kilowatin tasolla, mutta siellä investointeja avittaa takuuhintajärjestelmä. Sen ansiosta aurinkosähkön tuottaja saa verkkoon myymästään sähköstä paljon paremman hinnan kuin esimerkiksi Suomessa, jolloin sellaisen asennuttaminen on taloudellisesti kannattavampaa.”

Suomessa järjestelmä kannattaa mitoittaa oman tarpeen mukaan, sillä ylijäämästä saatava sähkön hinta on varsin alhainen eikä kata kustannuksia. Energiavirasto suosittelee, että korvaus olisi likimain pörssisähkön hintainen, ja tästä yleensä napataan vielä pieni siivu pois.

”Ruotsissa hyvitys on 10 sentin luokkaa kilowattitunnilta, kun Suomessa se on liikkunut 2–3 sentin tuntumassa. Näillä hinnoilla ja hyvityksillä aurinkosähkö kannattaa pyrkiä käyttämään kokonaan omiin tarpeisiin”, Koivisto korostaa.

Koivisto huomauttaa, että takuuhintajärjestelmä on ollut halvan sähkön aikaan hyvä, mutta korkeiden pörssisähköhintojen aikana sillä ei ole merkitystä. Takuuhintajärjestelmä on siis aiemmin auttanut, minkä vuoksi (ainakin osittain) Ruotsi on meitä edellä.

”Tänä keväänä hyvityshinnat Suomessakin ovat siis olleet erinomaiset hyviä. Sitä, mitä hinnoille jatkossa tapahtuu, ei kukaan tiedä.”

Oma sähkölaitos maksaa keskimäärin 10 000 euroa

Asennettuna viiden kilowatin tehoinen aurinkosähköjärjestelmä kaikkinensa maksoi viime vuonna kuluttajalle noin 5000–8000 euroa. Kun keskikoko kasvaa ja hinnat ovat nousussa, maksaa järjestelmä keskimäärin 8000–10000 euroa.

Tästä asennuksen osuus on karkeasti puolet, mutta siinä on vaihtelua asennusliikkeestä riippuen. Asennustyö on kotitalousvähennyksen alainen, suuremmissa kiinteistöissä järjestelmiin myönnetään investointitukea.

Koivisto kertoo, että hinnoittelussa on heittelyä riippuen liikkeen omasta politiikasta. Osa tekee vain asennuksia, osalla on muutakin liiketoimintaa. Kysyntä on tällä hetkellä kovaa ja asennuskapasiteetista on pulaa, mikä on kaikille toimijoille yhdistävä tekijä.

”Tavaraa on kuitenkin koko ajan saatavilla, siitä ei tarvitse huolestua. Aina ei ole kaikkia kokoja ja malleja, mutta ei oota emme myy”, Koivisto huomauttaa.

Käytännön asennustyössä suurin osa järjestelmistä kytketään sähkökeskuksen kaikkiin kolmeen vaiheeseen. Yksivaiheisia on tosi vähän, koska se johtaa helposti tilanteeseen, jossa yksi vaihe ”ostaa” sähköä, kun toinen voisi sen käyttää. Tämän hetken hintapolitiikalla se ei olisi järkevää.

Lämpöpumput ja aurinkosähkö kiinnostavat nyt kuluttajia

Maksuton ja riippumaton energianeuvonta on tärkeä tuki vaihteleviin energiakustannuksiin sopeutuville kotitalouksille. Energiaviraston rahoittamaa neuvontaa on nyt tarjolla vuoteen 2025 saakka.

Kaikissa Manner-Suomen maakunnissa toimiva energianeuvonta on kohdistettu kotitalouksille ja taloyhtiöille, kunnille sekä pk-yrityksille. Eniten yhteydenottoja tulee omakotitaloasukkailta, kerros- ja rivitaloista tulee joka viides kysymys. Kysymyksissä korostuvat erilaiset lämpöpumput sekä aurinkosähkö.

Energian hinnannousu kasvattaa myös energianeuvonnan kysyntää. Energiaviraston tilastojen mukaan kotitalouksien sähköstä maksama kokonaishinta nousi 25 prosenttia vuonna 2021, sähkölämmittäjien 35 prosenttia.

EU:sta tulevat vaatimukset kiristävät energiatehokkuusvaatimuksia ja johtavat siihen, että uusiin rakennuksiin on tulevaisuudessa ehkä jo rakennusvaiheessa liitettävä aurinkosähköjärjestelmä. Suunnitteilla oleva vaatimus koskisi niin yksityisiä kuin julkisiakin uusia taloja, joiden hyötypinta-ala on yli 250 neliömetriä.

Tämä vaatimus astuisi voimaan vuoteen 2026 mennessä. Seuraavaan vuoteen mennessä otettaisiin käyttöön myös vanhojen yli 250-neliöisten julkisten rakennusten ja liiketilojen katot. Vuoteen 2029 mennessä velvoite ulottuisi kaikkiin uusiin asuintaloihin.

Yksi aurinkosähköjärjestelmän keskeinen ja kriittinen komponentti on invertteri. Sen pääasiallinen tehtävä on muuttaa aurinkopaneelien tuottama tasasähkö (DC) sähköverkossa ja sähkölaitteissa käytettäväksi vaihtovirtasähköksi (AC). Sillä voi olla kuitenkin muitakin rooleja sähköjärjestelmässä.

”Inverttereissäkin äly lisääntyy, jolloin niitä pystytään ohjaamaan paremmin, mikä puolestaan parantaa esimerkiksi aurinkosähkön hyödyntämistä talon järjestelmissä. Uudentyyppisiä ratkaisuja tulee koko ajan enemmän, ja sen ansiosta uusimpia inverttereitä voidaan päivittää esimerkiksi verkon yli. Tämä helpottaa esimerkiksi sähköauton lataamista, kun kuormitusta voidaan ohjata fiksusti.”

Sähköauton latausasemia on sekä 1- että 3-vaiheisia. Autojen omat latausjärjestelmät poikkeavat toisistaan huomattavastikin, mikä on syytä ottaa huomioon järjestelmän valinnassa. Uusimmat latausasemat on varustettu automaattisella ja dynaamisella kuormituksen tasapainottamisella, jolloin talon oman verkon kuormitus pysyy tasaisena.

Kysymykseen siitä, kenen ylipäätään kannattaisi hankkia aurinkosähköjärjestelmä, Koivistolla on selkeä näkemys: ”Jos asut suorasähkölämmitteisessä talossa, ei asiaa kannata miettiä hetkeäkään. Lisäksi rakentamismääräyksemme johtavat siihen, että pienemmätkin sähkölämmitteiset talot kannattaa varustaa aurinkosähköjärjestelmällä paremman E-luvun takia.”

Jos energian hinnat jatkuvat korkealla tasolle, aurinkosähköjärjestelmä on kannattava investointi, vaikka ei itse käyttäisi sähköä ollenkaan, koska verkkoon myytävästä sähköstä saa parhaimmillaan nyt kunnon hyvityksen. Tässä suhteessa tilanne on siis muuttunut aiempaan ”normaaliin” tilanteeseen nähden.

Myös EU haluaa tuplata aurinkosähkön tuotantokapasiteetin vuoden 2020 tasosta vuoteen 2025 mennessä.

tekstiä on päivitetty 5.7.2022

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Aurinkosähköstä tuli hintarallin myötä houkutteleva vaihtoehto”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat