Kokeile kuukausi maksutta

Filosofian tohtori tietää miten betonielementti asennetaan – rakennusmestarin tutkinto täydensi ammattitaidon

Ympäristötieteiden alalta filosofian tohtoriksi väitellyt ja juuri rakennusmestariksi valmistunut Anna Kokkonen tietää, miten betonielementti asennetaan ja tuotanto suunnitellaan.

Anna Kokkosella on työterveyshuollon työhygienian asiantuntijan pätevyys. Työkalupakista löytyy tutkimuslaitteita esimerkiksi ilmatiiveyden mittaukseen. Kuva: Pentti Vänskä
Kuuntele juttu

Anna Kokkosen väitöskirjatutkimuksen aikana syntynyt kiinnostus rakennusalaa kohtaan huipentui viime vuoden lopulla rakennusmestarin tutkintoon. Kokkonen työskentelee Raksystemsin Kuopion-yksikössä asiantuntijana terveellisen rakentamisen ja terveellisen sisäympäristön edistämiseen liittyvissä tehtävissä.

Väitöskirja valmistui vuonna 2018, ja muutama kuukausi väitöksen jälkeen hän päätyi hakemaan rakennusmestarin opintoihin keväällä 2019.

”Keväällä 2019 huomasin, että rakennusmestarin tutkinnon voi suorittaa monimuoto-opetuksessa työn ohella ja pääosin iltaisin, joten päätin hakea opiskelupaikkaa. Kun minut hyväksyttiin opiskelijaksi ammattikorkeakoulu Savoniaan, alkoi kolmen vuoden urakka.”

Kokkosella oli ennen rakennusmestariopintoja kokemusta rakennustyömailta, mutta vain oman työnsä kautta. Hän työskenteli tutkijana vuosien 2009–2019 aikana muun muassa korjausrakentamisen pölynhallinnan kehittämisen parissa, mistä teki väitöstyönkin.

”Tein väitöstutkimukseni korjausrakentamisen pölynhallinnasta, eli miten pölyn leviämistä voidaan estää rakennustyömailla. Tutkimustyön aikana koin tiedonjalkauttamisen tuskaa, ja sitä kautta syntyikin syvä mielenkiinto alaa kohtaan. Motivaation taustalla on se, miten voin omalla työlläni tukea työmailla työskentelevien ihmisten terveyttä ja varmistaa terveelliset sekä turvallisemmat työolot”, Kokkonen kertoo.

Syväsukellus tuotannon taitoihin

Ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmässä Kokkonen oli ainoita, joilla ei ollut käytännön rakentamiskokemusta. Suurimmalla osalla opiskelukavereista oli taustallaan esimerkiksi elementtiasentajan tai kirvesmiehen työkokemus. Monimuoto-opinnoissa opetusta oli iltaisin.

”Ryhmämme oli todella keskusteleva, ja haastoimme todella paljon omia näkemyksiämme ryhmässä. Korona toi oman lisänsä opintoihin ja niiden toteutukseen. Keskustelevuus oli minulle suuri rikkaus, ja oli helppo kysyä esimerkiksi elementtiasennuksen tuotannon näkökulmia, kun ryhmädynamiikka oli niin hyvä.”

Kokkonen huomauttaa, että aikuisena opiskelu oli tietyllä tavalla jopa helppoa.

”Sitä jotenkin osaa opiskella tehokkaammin, ja itseohjautuvuus on parempaa, motivaatio pysyi korkealla koko ajan.”

Opinnoissaan Kokkonen tarkkaili kuin sivusta erityisesti omaa alaansa, eli miten esimerkiksi pölyn- ja puhtaudenhallinnan merkitys otetaan huomioon tuotannossa ja miten kvartsipölyn tai muiden syöpävaarallisten aineiden torjunta on integroitu opetukseen.

Pölynhallinnan ammattilainen

  • Filosofian tohtori, rakennusmestari Anna Kokkonen
  • Syntynyt 1986, Kuopio
  • Rakennusmestari, ammattikorkeakoulu Savonia, 2021
  • Filosofian tohtori, Itä-Suomen yliopisto, 2018
  • Asiantuntija, Raksystems, 2019–
  • Tutkija, Itä-Suomen yliopisto, 2009–2019
  • Väitöskirjan aihe: hiukkasmaisten epäpuhtauksien leviämisen estäminen osastoiduista tiloista
  • Harrastukset: circuit- ja kahvakuulatreenit
”Nehän pitää olla syvällä tuotannon selkäytimessä. Toin omaa työhygieenikon osaamistani mukaan keskusteluihin, sillä pölynhallinta on terveydensuojelun ohella myös osa työmaiden olosuhteiden hallintaa. Kun se on huolella hoidettu, betonilaattakin kuivuu nopeammin, kun sen pinnalla ei ole kuivumista hidastavaa sentin pölykerrosta.”

Opintoihin kuului kolme harjoittelujaksoa, jotka Kokkonen suoritti omalla työpaikallaan.

”Rakennusmestaritutkinnon tärkein oppi itselleni oli yhteistyön merkitys rakennushankkeen eri osapuolten kesken, esimerkiksi turvallisuuskulttuurinkin osalta kaikilla pitää olla selkeät yhteiset tavoitteet ja keinot, miten se toteutetaan.”

Savonian monimuoto-opetuksessa opettajilla oli hyvä tuntuma käytännön työhön, osa teki opetusta oman työmaatyönsä rinnalla.

”Heillä oli hyvin ajantasainen tieto. Opetuksessa nousi esille esimerkiksi, miten nykyään osallistetaan työntekijät aiempaa paremmin työn suunnitteluun. Jos tästä nyt lähtisin tuotannon työhön työmaalle, alkuun tarvitsisin ehdottomasti kokeneemman kollegan rinnalle, jotta pääsisin kasvamaan vastuullisen työnjohdon saappaisiin. Ehkä mestari-kisällimallia voisi käyttää enemmän jo opintojenkin aikana.”

”Meillä on vain yksi terveys”

Väitöstutkimuksensa tuloksista tärkeimmäksi Kokkonen nostaa sen, että kaikkein altistavimmissa töissä, esimerkiksi lattia- tai tasoitehionnan aikana, kohdepoisto ei ole yksinään riittävä keino pölyntorjuntaan. Jos käytetään vain sitä, pölyä pääsee leviämään työmaalle, ja muutkin altistuvat.

”Nykyisen lainsäädännön mukaan pölyävissä töissä pitää olla kohdepoisto ja työtilan paikallisosastointi. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään rakennusalan työntekijää rakennuspölyistä aiheutuviin terveyshaittoihin.”

Kokkosen viime aikojen projektit ovat keskittyneet puhtaudenhallinnan koordinaattoritehtäviin ja työhygieenisiin kvartsipölymittauksiin korjaus- ja uudisrakentamishankkeissa. Näiden keskellä tutkijanuran pysäyttävin hetki muistuu välillä mieleen.

Anna Kokkosen työlistalla on haitta-ainekartoituksen tulosten merkintä havaintopaikkoihin. Kuva: Pentti Vänskä

”Olin linjasaneeraustyömaalla tekemässä työhygieenisiä mittauksia, ja nuori työntekijä oli piikkaamassa pienestä kylpyhuoneesta kaakeleita. Työssä ei toteutettu lainkaan pölynhallintaa – ei kohdepoistoa, osastointia ja alipaineistusta. Hetken piikattuaan työntekijä tuli ulos tilasta, sillä hän ei nähnyt mitään eikä pystynyt hengittämään kunnolla. Sillä työtavalla sekä työturvallisuus että hengitysterveys olivat uhattuina.”

Kokkonen haluaa aina muistuttaa, että ihmisillä on vain yksi terveys. Työmailla on ymmärrettävä, että vaikka ei piittaisi omasta terveydestään, työkaverin terveydestä on välitettävä. Pöly on näkymätön vaara.

”Nolla tapaturmaa on tärkeä tavoite, mutta sen rinnalla pitäisi olla nolla ammattitautia -tavoite. Kun ajattelemme vaikka keuhkoahtaumatautia, joka voi kehittyä pitkän pölyaltistuksen tai pahimmillaan jopa lyhytkestoisten toistuvien pölyaltistusten jälkeen, en toivo kenellekään happipulloa kannettavaksi loppuelämäksi”, Kokkonen sanoo.

Lue tästä lisää miten kaksi vuotta voimassa ollut asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta on herätellyt tietoisuutta rakennustyömaapölyn terveyshaitoista. Asiantuntijoiden mukaan alalla on niitäkin, joita pölyasiat eivät kiinnosta.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Filosofian tohtori tietää miten betonielementti asennetaan – rakennusmestarin tutkinto täydensi ammattitaidon”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat