Kokeile kuukausi maksutta

Talotekniikka-ala hakee kunnon kehitysloikkaa

Suomen talotekniikka-alan toimijat aloittavat laajan Talotekniikka 2030 -tutkimushankkeen, jolla tavoittellaan merkittävää kehitysloikkaa.

Piia Sormunen johtaa uutta Tampereen korkeakouluyhteisön koronatutkimusta, jonka toivotaan tuovan uusia tuoteinnovaatioita. Kuva Liisa Takala.

Talotekniikka-alan toimijat Suomessa ovat käynnistämässä laajaa ja monivuotista Talotekniikka 2030 -hanketta. Tavoitteena on viedä talotekniikka-alan kehitystä voimakkaasti eteenpäin ja samalla luoda visio siitä, mitä talotekniikka-ala on vuonna 2030.

Hanketta varten on luotu yrityskonsortio, johon on liittynyt merkittäviä alan yrityksiä sekä Talotekniikkaliitto. Hankkeen pohjatyön ovt tehneet professorikvintetti, johon kuuluvat Aalto-yliopistolta professorit Risto Kosonen, Heikki Ihasalo, Olli Seppänen ja Jaakko Ketomäki sekä professori Piia Sormunen Tampereen yliopistosta.

”Hanke on vastaavan kaltainen kuin jo meneillään oleva Aalto-yliopiston Building 2030 -hanke. Siinäkin hankekokonaisuudessa on noussut esiin talotekniikka-aiheisia tutkimushankkeita, mutta me talotekniikka-alan toimijat olemme havahtuneet, että niissä ei ole mukana talotekniikan tutkimusryhmiä”, professori Sormunen huomauttaa.

Sormusen mukaan alkusysäyksen hankkeella antoi Granlundin toimitusjohtaja Pekka Metsi. Häneltä oli lähtöisin ajatus, että talotekniikka-ala loisi samanlaisen tutkimushankekokonaisuuden kuin Building2030, ja tähän koottaisiin yrityskonsortio taustalle asettamaan tutkimukselle tavoitteet.

”Metsi halusi, että hanketta vievät eteenpäin Suomen talotekniikkaprofessorit, jolloin syntyi niin sanottu professorikvintetti. Niinpä me istuimme yhdessä pöydän ääreen miettimään, mikä tämä olisi.”

Toimintamalli vastaa Building 2030 -hanketta

Toimintamalli näyttää muodostuvan samanlaiseksi kuin Building2030 -hankkeessa, eli yritykset sitoutuvat vuotuisella jäsenmaksulla vastaamaan hankkeen kustannuksista. Samalla he saavat päätösvaltaa tutkimushankkeisiin ja niiden painopisteisiin.

”Haluamme ennen kaikkea rakentaa talotekniikka-alalle vision vuoteen 2030. Samalla haemme talotekniikan roolin laajennusta rakentamisen kentässä. Me näemme vihreän siirtymän ja hiilineutraalisuuden kautta, että talotekniikan rooli tulee kasvamaan tulevaisuudessa – myös älykkäiden rakennusten kautta ja niin korjaus- kuin uudisrakentamisessa”, Sormunen kertoo.

Hän huomauttaa, että Building 2030 -hankkeessa talotekniikan toimijat edustavat vain pientä osaa konsortiosta, joten vain muutama tutkimushanke on keskittynyt talotekniikkaan.

Talotekniikka 2030 -hankekokonaisuudessa lähdetään yhdessä alan toimijoiden kanssa rakentamaan tiekarttaa. Kvintetin professorit edustavat talotekniikka-alaa ja sen elinkaarta hyvin laajasti ja kullakin professorilla on oma tutkimusalueensa, mihin he keskittyvät.

”Tällä haemme pitkäjänteisyyttä tutkimukseen, mutta samalla mietimme myös, miten voisimme tutkimuksella tuottaa tietoa yrityselämän tarpeisiin. Samalla tuemme yritysmaailman ponnisteluja hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi.”

Sormunen painottaa, että hankkeen avulla saadaan tutkimustuloksia myös jalkautettua paremmin.

”Koska maailma ympärillämme muuttuu koko ajan, luo tämä pohjaa yhtä lailla opetuksen uudistamiselle. Hankkeita saadaan käyntiin myös aiempaa nopeammin.”

Myös rahoitus on järjestynyt kiitettävästi

Vuotuinen rahoitus takaa 2–4 tutkimushankkeen käynnistämisen, mistä syntyy jatkumo. Tämä pohjautuu puolestaan tiekarttaan, joka tutkimuskokonaisuudelle laaditaan vuotta 2030 silmällä pitäen.

”Minä näen nämä tutkimussprintteinä, joissa paneudutaan jopa arkielämän haasteisiin ja luodaan tieteellistä pohjaa niihin. Samalla haetaan kansainvälistä bench-markkausta.”

Sormusen mukaan talotekniikka-alan yrityksiä on hankkeeseen saatu hyvin mukaan. Nykyisellä kokoonpanolla alkuvaiheeseen tavoiteltu rahoitus on turvattu.

”Haemme edelleen mukaan lisää talotekniikka-alan toimijoita niin rakentamisen sektorilta kuin teknologiatoimittajistakin. Haluamme innostaa heitä mukaan vaikuttamaan, kun vielä ehtii.”

Sormunen korostaa, että hanke on talotekniikka-alan näkökulmasta merkityksellinen.

”Tämä on iso avaus, ja näemmekin, että yritykset ovat valmiita tähän panostamaan. Tutkimusyliopistoina haluamme tehdä myös keskinäistä yhteistyötä sen sijaan, että verisesti kilpailisimme hankkeista. Tahtotila on kaikilla osapuolilla suuri ja haluamme vaikuttavuutta.”

”Tämän hetkisiksi painopistealueiksi olemme määritelleet Älykkäät rakennukset, Hiilineutraalisuus ja terveysturvallisuus, Elinkaaren aikainen kiinteistönhallinta ja Tuottavuus rakentamisessa sekä rakentamispalveluissa. Nämä ovat myös alustavat tutkimusteemat.”

Sormunen huomauttaa, että tuottavuutta on käsitelty paljon myös Building2030-hankkeessa, mutta tässä keskitytään nimenomaan taloteknisten töiden tuottavuuteen lähtien liikkeelle sekä suunnittelun että urakoinnin näkökulmasta.”

Sormunen painottaa, että tutkimushanke muokkautuu pitkälti sen mukaan, mitä konsortion ohjausryhmä esittää ja mitä asioita lähdetään viemään eteenpäin. Sen johto muodostuu hanketta rahoittavista yrityksistä. Konsortion jäseniksi on tähän mennessä saatu Granlundin lisäksi QMG-konserni, Caverion, Are, YIT, Saipu, Oilon, Halton, A-insinöörit, Sweco ja Talotekniikkaliitto.

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Talotekniikka-ala hakee kunnon kehitysloikkaa”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat