Kokeile kuukausi maksutta

”Edullisuus ja puurakentaminen yhdistyvät” – Helsinki kehitti puisen mallikerrostalon

Helsinki kehitti puurakenteisen mallikerrostalokonseptin täydennysrakentamiseen – suunnitelmat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä.

Helsinki haluaa vauhdittaa puukerrostalojen rakentamista sekä täydennysrakentamista. Kuva: Pekka Elomaa.

Helsingin kaupunki on kehittänyt uuden helposti monistettavan puisen mallikerrostalon. Kompakti ja ekologinen kerrostalo on suunniteltu erityisesti täydennysrakentamiseen.

Sen prosessi ja suunnitelmat ovat avoimia kaikille toimijoille kiinteistönomistajista elementtitoimittajiin. Kaupunki suunnittelee ensimmäisten konseptin mukaisen kerrostalojen rakentamista Mellunkylään.

”Tämän taustalla on, että me olemme tehneet jo aiemmin betonisen MAKE-talon. Siinä pointti oli nimenomaan täydennysrakentamisen vaikeus. Kun hankkeet ovat tosi pieniä, niin niistä tulee helposti myös todella kalliita”, kertoo Helsingin kaupungin asuntotuotannon kehityspäällikkö Sanna Meriläinen.

”Nyt kaupungilla on valmiiksi suunniteltu palikka, jonka avulla saadaan painettua kustannuksia alas. Se on suunniteltu siten, että sitä voidaan sitten varioida, siinä yhdistyvät edullisuus ja puurakentaminen.”

Uusi mallikerrostalo on jatkoa vuosina 2014–2016 kehitetylle mallikerrostalokonseptille, joka toteutettiin Vuosaaren Pienen Villasaaren tielle vuonna 2019. Uutta mallia varten on muun muassa tutkittu referenssikohteita useista maista ja otettu oppia aiemman konseptin kokemuksista.

”Meidän täytyy asuntotuotannossa päästä ARA-hintoihin eli kohtuuhintaiseen tuotantoon ja se on usein vaikeaa. Betonisia MAKE-taloja on tehty tähän mennessä tasan yksi”, Meriläinen toteaa.

”Monella alueella edellytetään puurakentamista ja meiltä myös (Helsingin) kaupunki edellyttää puurakentamisen lisäämistä. Ajatus olikin, että pieni puukerrostalo soveltuisi aika hyvin erityisesti täydennysrakentamiseen.”

”Kun keskustelua on käyty eri osapuolten kesken, niin täydennysrakentamisprosessin on todettu olevan hankalaa. Ja kun me olemme julkinen toimija, niin mietimme, miksemme voisi jakaa tätä mallia kaikille toimijoille.”

Mallissa on huomioitu kohtuuhintainen kustannustaso, jotta hankkeet voidaan rakentaa ARA-rahoituksella. Kerrostalot ovat kohtuuhintaisuudesta huolimatta myös arkkitehtuuriltaan korkeatasoisia, ja asunnot ovat tilavia ja valoisia.

Uusi puurakenteinen kerrostalo tuottaa ATT:n mukaan noin 40 prosenttia pienemmän hiilijalanjäljen vastaavaan tyypilliseen betonikerrostaloon verrattuna. Kaupungin tavoitteena onkin siirtyä uuden mallin myötä puurakentamisen edistämisestä sen normalisointiin, jolloin betonisen kerrostalon rinnalle voidaan tarjota uusia puutalomalleja.

Kaikille toimijoille avoin kokonaisuus

”Halusimme avata sekä prosessin että suunnitelmat kaikille toimijoille, jotta ekologisesta täydennysrakentamisesta tulee jatkossa yhä tavanomaisempaa. Suurille täydennysrakentamishankkeille on vähän paikkoja, ja ne edellyttävät usein purkamista”, Meriläinen kertoo.

”Uusia asuntoja kuitenkin tarvitaan myös olemassa olevilla asuinalueilla. Kompaktit ja toimivat rakennukset on suunniteltu niin, että ne sopivat monenlaiseen kaupunkiympäristöön.”

Konseptin tarkoituksena on myös sujuvoittaa mallikerrostalon tontinluovutus-, kaavoitus- ja lupaprosessia. Konseptia suunnitellessa on käyty neuvotteluita kaupungin eri viranomaisten kanssa, jotta toteutusprosessista saadaan mahdollisimman yksinkertainen jo hakemuksesta lähtien.

”Emme toki ole vielä siinä vaiheessa, että yhtään tällaista olisi luvitettu, mutta tavoitteena on, että hankkeiden etenemistä sujuvoitettaisiin. Kun olemme keskustelleet kaupungin muiden toimijoiden kanssa, mistä täydennysrakentaminen kiikastaa tai miksi hankkeet eivät lähde liikkeelle, niin usein prosessi on koettu hankalaksi ja se vaatii paljon resursseja hankkeeseen ryhtyvältä.”

”Periaatteellisella tasolla on ajatuksena, että mikäli kaupungin tarjoamaa mallia hyödyntää, voisi lupaprosessi sujuvoitua. Testaamme ja kehitämme prosessin sujuvuutta ensimmäisessä hankkeessa”, Meriläinen huomauttaa.

”Näin se olisi tarkoitus sujua lopulta, mutta nyt meidän pitäisi saada ensimmäinen tontti lyötyä lukkoon. Kun olemme vieneet ensimmäisen hankkeen kerran läpi, niin sen jälkeen varmaan on näin, mutta se pitää kerran testata”, Meriläinen huomauttaa.

”Make-talo helpottaa sekä meidän että muidenkin resurssointia. Haetaan lupa itse rakennukselle, jotta rakennuslupaprosessi olisi kevyempi. Vähän samaan tyyliin kuin Helsinki-pientalossa, joka onkin yleistynyt”, Meriläinen toteaa. ”Tämä on vaan mietitty isompaan mittakaavaan.”

”Meillä on yhteisymmärrys kaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa, että monenlaisille täydennysrakentamistonteille Make-talot voisivat olla hyvä ratkaisu. Tämä on tavoitetila.”

Kaupunki suunnittelee lähivuosina ensimmäisten mallinmukaisten kerrostalojen rakentamista Mellunkylään. Päätös ensimmäisestä tontista tehdään syksyn aikana.

Hankkeen valmistuttua saadaan tarkempaa tietoa muun muassa kohtuuhintaisuuden ja päästöjen toteutumisesta sekä jatkokehityssuosituksia lupaprosessiin. Kaupunki tulee myös kysymään kokemuksia mukana olleilta tahoilta sekä asukkailta.

Kehitystyössä ovat olleet mukana Helsingin kaupungin asuntotuotanto, Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy, Granlund Oy, Jensen Hughes Oy ja insinööritoimisto Asko Keränen. Hanketta ovat avustaneet Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA sekä Ympäristöministeriö.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “”Edullisuus ja puurakentaminen yhdistyvät” – Helsinki kehitti puisen mallikerrostalon”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat