Kasvu Openin ja YIT:n kanssa tehtävän yhteistyön sekä hackathonin avulla on tarkoitus löytää uusia ekologisia materiaaleja, jotka sitoisivat tehokkaasti pölypartikkeleja toisiinsa sorateiden pintakäsittelyssä tai muodostaisivat kalvon soratien pintaan. Materiaalit eivät saa olla haitallisia pohjavedelle tai ympäristölle.
”Uusia vaihtoehtoisia materiaaleja voi löytyä esimerkiksi teollisuuden sivuvirroista”, sanoo YIT Suomen kehityspäällikkö Turkka Mäkilä kertoo.
”Tarve vaihtoehtoisille ratkaisuille on suuri, koska ympäristöarvot korostuvat koko ajan enemmän teiden kunnossapidon asiakkailla.”
Sorateiden pölynsidontaan käytetään tällä hetkellä suoloja, joiden käyttöä pyritään vähentämään ympäristövaikutusten takia.
Suomessa on noin 100 000 kilometriä soratiestöä, jonka pölynsidontaan käytetään vuosittain 50 000 tonnia pölynsidontamateriaaleja. Eniten käytetty materiaali on kalsiumkloridi-suola, joka sitoo kosteutta sotateillä.
Uudet, vaihtoehtoiset materiaalit voisivat myös parantaa teiden pinnan rakennetta, jolloin niiden avulla voitaisiin saavuttaa pitkäaikaisempi vaikutus ja useita vuosiakin kestävä teho. Tällöin ratkaisu voisi vähentää teiden tasauskertoja ja käsittelytarvetta, ja olla siten huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampi ja ekologisempi.
”Odotamme, että hackathonissa pääsemme yhteistyöllä, rohkeasti ja innovatiivisesti kohti uusia ratkaisumalleja sorateiden pölynsidontaan. YIT on kiinnostunut osoittamaan potentiaalisille yhteistyökumppaneille pilottikohteen, missä vaihtoehtoisia menetelmiä voidaan testata ja pilotoida yhteistyössä”, Turkka Mäkilä kertoo.
Jamk Biotalousinstituutin johtavan asiantuntijan Annimari Lehtomäen mukaan uusia vaihtoehtoisia materiaaleja pölynsidontaan voi löytyä esimerkiksi metsä-, kemian-, elintarvike-, rakennus- tai energiateollisuuden sivuvirroista.
”Osallistujat pääsevät happotestaamaan ideansa ja saavat välittömän palautteen potentiaaliselta asiakkaalta. Hackathon on mahdollisuus uudelle liiketoiminnalle ja pitkäkestoiseen yhteistyöhön toimeksiantajayrityksen kanssa. Finalistit saavat monialaisen asiantuntijatiimin sparraajiksi ratkaisujen hiomisessa, eikä pidä unohtaa verkostoja, jotka hackathonissa rakentuvat.”
Hackathon on avoin yrityksille, tutkimuslaitoksille, koulutusorganisaatioille ja opiskelijoille sekä muille toimijoille.
Biotalouden yrityskiihdyttämö Saarijärvelle (BioPaavo) -hanketta toteuttaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti, ja sitä rahoittaa Keski-Suomen liitto Euroopan aluekehitysrahaston tuella sekä Sitra ja Saarijärven kaupunki. Hankkeen aikana järjestetään esimerkiksi hackathoneja pilotoidaksemme ja kehittääksemme kiihdyttämön palveluita.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Sorateiden pölynsidontaan haetaan uusia ratkaisuja hackathlonin avulla”