Majakka oli ensimmäinen Helsingin Kalasatamaan valmistunut tornitalo.
Vaikka 134-metrinen talo valmistui jo vuonna 2019, ei Helsingin rakennusvalvonta ole vieläkään hyväksynyt talon julkisivua. Muilta osin rakennusvalvonta on hyväksynyt talon.
Taloyhtiö As Oy Helsingin REDin Majakka on pidättänyt yli kahdeksan miljoonan euron rakentamisaikaisen vakuuden. Syynä on se, että talon julkisivu ei ole taloyhtiön mielestä sovitun kaltainen.
Rakentamisaikaisen vakuuden pidättämisestä kertoi ensimmäisenä Helsingin Uutiset tammikuussa. Lehden artikkelissa kerrottiin myös, että taloyhtiö oli toivonut ratkaisua kiistaan Kuluttajariitalautakunnalta, mutta lautakunta ei ollut ottanut tapausta käsiteltäväkseen sen poikkeuksellisen laajuuden ja monimutkaisuuden vuoksi.
SRV pitää taloyhtiön näkemystä vääränä ja haluaa vakuusmaksun tililleen.
”Asia pyritään ratkaisemaan neuvotteluissa taloyhtiön kanssa. Neuvottelut ovat käynnissä ja ne ovat luottamuksellisia”, toteaa SRV:n asuntoliiketoiminnan pääkaupunkiseudun johtaja Jorma Seppä.
Molemmat osapuolet ovat nostaneet kanteen toisiaan vastaan: taloyhtiö rakentamisaikaisen vakuuden vapautumisen vastustamiseksi ja SRV siitä syystä, että taloyhtiö ei ole vapauttanut vakuutta.
Useita ongelmia
Rakennuslehteen yhteyttä ottaneen Majakan asukkaan mukaan SRV:n suorittamat korjaukset eivät ole olleet toimivia, vaan jo korjattuja julkisivun osiakin joudutaan korjaamaan. Lisäksi asukkaan mukaan talossa on rakennusvirheitä, joita ei ole edes alettu korjaamaan.
Ongelmat ovat moninaisia. Julkisivuissa on ilmennyt muun muassa lämpölaajenemisia, jotka aiheuttivat särövaurioita julkisivulaseihin.
Asukkaat ovat myös valittaneet liian kuumista sisätiloista, huurtuvista ikkunoista, huonosta äänieristyksestä ja siitä, että hissit ovat usein poissa käytöstä.
Heidän mukaansa SRV ei vastaa läheskään aina asukkaiden eikä taloyhtiön yhteydenottoihin.
Myös tornitalon väri on herättänyt keskustelua. Suunnitelmien mukaan Majakan piti olla valkoinen, mutta lopputulos näyttää varsin harmaalta.
Majakka on kärsinyt myös vesivahingoista. Vuonna 2019 talossa rikkoutui vesijohto ja vettä valui taloon tuntien ajan. Vuoden 2022 elokuussa vesivahinko pysäytti kaikkien hissien toiminnan. 35-kerroksisen talon hissit olivat usean tunnin ajan pois käytöstä.
SRV:n mukaan puutteita on laajalti korjattu.
”Käynnissä ovat julkisivuun liittyvät korjaustyöt. Vuosikorjaukseen liittyvät työt on nyt pääosin korjattu, käytännössä jäljellä on enää yksittäisiä pieniä korjaustöitä”, SRV:n Jorma Seppä mainitsee.
”Tavoitteemme on saada korjaustoimenpiteet suoritetuksi mahdollisimman nopeasti, mutta kuitenkin huolellisuus edellä ja asukkaita mahdollisimman vähän häiriten. Korjaustoimenpiteitä suoritetaan rakennuksen ulkopuolella kiertävältä huoltokelkkaradalta, jolloin myös sääolosuhteet vaikuttavat korjaustöiden etenemiseen.”
Konsultin arvio: korjauksiin yli kahdeksan miljoonaa euroa
Taloyhtiön tilaama korjaustarpeen selvitys ja arvio korjauskustannuksista valmistui helmikuun alussa. Työn teki rakennuslaskentapalveluita tuottava konsulttiyhtiö Ralkon.
Rakennuslehden haltuunsa saaman raportin mukaan julkisivujen korjaukseen uppoaisi 7 105 000 euroa, pintabetonilaattojen reunaliittymien korjauksiin 327 000 euroa, kattoterassin teräsrakenteiden pinnoitekorjauksiin 105 000 euroa, hissikäytävien sammutusvesien viemäröinteihin 375 000 euroa sekä lvi-, automaatio- ja sähkötöihin 345 000 euroa. Lisäksi muihin korjaustöihin kuluisi 113 000 euroa.
Konsultin mukaan Majakan korjauksiin olisi varattava yhteensä 8 370 000 euroa.
Korjauskustannukset arvioitiin tammikuun 2023 aikana. Kustannusarvion lähtötiedot saatiin asunto-osakeyhtiöltä, vuosikorjauskonsultti Eerika Consultingilta sekä julkisivun kuntotutkija Renovatekilta ja niitä täydennettiin laskennan aikana. Kustannusarviointiin sekä korjaustöiden laajuuden ja sisällön määritykseen oli käytettävissä taloyhtiölle luovutetut ark-, lvia-, rak-, sähkö- ja lattialämmityssuunnitelmat, ajantasaiset tiedot meneillään olevan julkisivun kuntotutkimuksesta, sekä yksittäisiä selvityksiä rakentamisen ja rakennuksen käyttöönoton jälkeiseltä ajalta.
Kustannusarvioinnin yhteydessä pidettyihin kolmeen hankepalaveriin osallistuivat asunto-osakeyhtiön edustajien ja kustannusarvioijan lisäksi kohteen isännöitsijä, vuosikorjauskonsultti ja julkisivun kuntotutkija.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Helsingin Kalasataman tornitalon rakennusongelmat ovat menossa oikeuteen – korjauksiin voi upota SRV:ltä lähes kymmenen miljoonaa”
Asuntoyhtiöiden asukkaat heräävät selvittämään ostamansa yhtiön asioita asumisen aikaisin kokemuksin. Kovin inhimillinen, normaali toimintatapa. Olisi mielenkiintoista tietää olivatko osakkeiden ostajat toimimassa rakennusaikana? Kuinka moni palkkasi
urakoitsijoiden töiden tarkkailijan, vai oliko osakkaat yhdessä ostamassa ammattitaitoista valvontaa? Grynderillähän on valvoja vai
pitäisiko todeta( en tunne urakoitsijan kohteiden toteutusta ) ” valvoja ”. Kohdehan vaatii monipuolisen teknillisen valvonnan, joka yhdessä urakoitsijoiden kanssa selvittää toteutuksen rakennusosasuoritusta ennakkoon. Tällöin rakennuksen korkeus meren läheisyydessä asettaa kovat vaatimukset.
Kerron kokemuksen grynderin valvojasta; Olin asiantuntijana ystäväperheen ostaessa asuntoa pääkaupungin alueelta. Vaadin, että grynderin valvoja tulee paikalle, hän tuli( nyt edesmennyt DI). Olimme ostokohteen huoneiston sisällä, kysyin valvojalta, ” Kenenkä ikkunavalmistajan ikkunoita tullaan käyttämään?” Hän ei ollut tietoinen toimittajasta, ikkunaasennus oli aloitettu! Kysyin, ” Missä portaassa on menossa kosteitten tilojen eristystyöt?” Valvoja ei muistanut asiaa, selvitin kohteen ja totesin, että käytössä tekijöillä oli markkinoiden yleisin, halpa vesieristysaine, betonipinnat olivat hiomatta. Lähdimme ulos, pihakannella oli menossa laajan käännetyn katon vesieristystyö, satoi vettä. Menin eristäjiä puhuttamaan, kuinka suoritatte eristystyötä vesisateessa? Työnjohto edellytti nyt työn soritusta, oli vastaus. Valvoja ei tullut paikalle, hän oli joka suhteessa välinpitämätön työn laadusta.