Kokeile kuukausi maksutta

Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä astuu voimaan jo 1.1.2024 – kunnille velvoite tietomallien käyttöönotosta

Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä astuu voimaan jo 1.1.2024 – siirtymäaikaa on vuoden 2028 loppuun, rakennuslupatiedot kunnan järjestelmistä rakennetun ympäristön tietojärjestelmään pitää saada valmiiksi vuoden 2027 loppuun mennessä.

Kuntien rakennusvalvontojen on siirryttävä digiaikaan. Velvoite tuo myös uusia mahdollisuuksia.

Eduskunta hyväksyi 24.2.2023 lakiehdotuksen koskien rakennetun ympäristön tietojärjestelmää ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamista ympäristövaliokunnan mietinnössä kirjatuin muutoksin. Lain sisältö muuttui valiokuntakäsittelyssä oleellisesti. Tiedon keräämisen tarkoitukseksi tarkennettiin tiedon käyttö laissa säädettyihin olennaisiin viranomaistarkoituksiin.

Suomen ympäristökeskukselle säädettiin vastuu ja oikeus luovuttaa tietoja rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tietovarannoista. Uuden lain mukaan Suomen ympäristökeskus voi jakaa tietoja julkisesta tietopalvelusta vain yksittäisinä hakuina. Ympäristövaliokunnan mietinnössä edellytettiin RYTJ-kehitykseen huomattavia lisätoimia turvallisuuden osalta.

Valiokunta suhtautui vakavasti esittämiimme tarpeisiin kunnille aiheutuvista kustannuksista. Mietinnössä todetaan, että julkisen talouden suunnitelmassa on varattu kunnille ja maakuntien liitoille vuosille 2023–2026 yhteensä 15 miljoonaa euroa uusien digivelvoitteiden aiheuttamiin kustannuksiin. Mietinnön mukaan kunnat voivat rahoituksen puitteissa hakea avustusta rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä aiheutuviin menoihin.

Rahoitus mahdollistaa tarvittavien kehitystöiden aloittamisen jo 2023. Kuntaliitto tukee kuntia toimeenpanon valmistelussa.

Kaikilla kunnilla tulee olla kyky vastaanottaa rakennusten tietomalleja 1.1.2025 lähtien. Kolmen vuoden siirtymäaika huomioiden kuntien tulee pystyä välittämään uudet rakennuslupatiedot kunnan järjestelmistä rakennetun ympäristön tietojärjestelmään vuoden 2027 loppuun mennessä.

Jatkossa asema- ja yleiskaavat sekä tonttijaot tulee tuottaa kansallisen tietomallin mukaisesti. Uudet tietomallit tulee pystyä toimittamaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään 2028 loppuun mennessä.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä astuu voimaan jo 1.1.2024 – kunnille velvoite tietomallien käyttöönotosta”

  1. Voisiko toimitus tarkentaa sanan tietomalli merkityksen tässä uutisessa. Julkishallinnossa tietomalli on pääasiassa sitä mitä tietomallit.suomi.fi kuvaa eri hallinnonalojen tiedonvaihdossa. Kyse siinä on tiedon rakenteesta ja sisällöstä. Rakentajalle tietomalli sana tarkoittaa yleensä rakennettavan kohteen suunnitteluaineistoa ja sen BIM kuvausta. Sekaannus käsitteissä on varsin harmillinen ja rakennuslehti voisi sitä osaltaan selventää.
    RYTJ prosessissa olevat voisivat kommentoida tätä.

  2. Tärkeä pointti Jyrki! Tietomallit, joita rakennetun ympäristön yhteentoimivuustyössä kehitetään, kertovat tiedon yhteisen rakenteen ja sisällöt. Näin tarkoitettuna tietomalli ei tosiaan ole sama asia kuin rakennuksen tietomalli eli kolmiulotteinen BIM-malli. Rakentamislain valmistelussa korostui tarve varmistaa, että lupa voidaan jatkossakin hakea ilman rakennuksen 3D-mallia. Lainsäädäntöön lisättiin mahdollisuus toimia ”muutoin koneluettavassa muodossa”. Esimerkiksi PDF-tuloste voisi olla tätä. Lisäksi on toimitettava rakennusta koskevat tiedot koneluettavassa ja yhteentoimivassa tietorakenteessa. Ympäristöministeriö valmistelee asetukset, joilla säädetään tarkemmin vuodesta 2025 alkaen vaadittavista rakentamislupatiedoista, ja tiedoista, jotka on toimitettava rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (Ryhti).
    Lisätietoa muun muassa Ryhti-muutostuen sivulla: https://digifinland.fi/toimintamme/ryhti-muutostuki-projekti/ukk/#yhteentoimivuus ja Ryhti-hankkeesta ym.fi/ryhti.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat