Kokeile kuukausi maksutta

Asiantuntija: Suorituskykyä tahtituotannolla ja hajautetulla päätöksenteolla

”Varsinkin kokemattomat tiimit yllättyivät vaatimuksista, joita onnistunut tahtituotanto vaatii”, kirjoittaa  Aalto-yliopistossa uusien rakentamisen johtamisen menetelmien toimivuudesta väitellyt Joonas Lehtovaara Asiantuntija-kirjoituksessaan.

Uudet rakentamisen johtamisen menetelmät ovat saaneet paljon huomiota viime vuosina. Huomio onkin ollut perusteltua, sillä onhan esimerkiksi tahtituotanto ja päätösvallan jakaminen hankkeiden eri osapuolille tuonut paljon näkyviä hyötyjä, kuten selkeästi lyhyempiä hankkeiden kestoja. Tämä on saanut monet alan toimijat ainakin testaamaan uusia menetelmiä hankkeiden ja työmaiden johtamisessa.

Suurella ja nopealla huomiolla on kuitenkin myös varjopuolia. Vaikka innostus uusiin toimintatapoihin on aina hyvästä, tarvitaan mukaan myös rakentavaa ja kriittistäkin tarkastelua, jotta mahdollisuuksia ja toisaalta eteen tulevia haasteita pystytään hallitsemaan järjestelmällisesti. Tässä tarkastelussa yliopistojen ja tutkimuksen roolit korostuvat.

Yhteistoiminnallisuus on ollut rajoittunutta

Ajatus rakentavasta tarkastelusta toimikin lähtölaukauksena vuonna 2018 aloitetulle väitöstyölleni, jonka keskeisenä teemana oli tutkia uusien tuotannonjohtamismenetelmien – tahtituotannon ja hajautetun päätösvallan – mahdollisuuksia hankkeiden suorituskyvyn parantajina.

Tuolloin tahtituotannosta ei vielä tiedetty juuri mitään muuta kuin sen potentiaali hankkeiden kestojen lyhentäjänä. Myös ymmärrystä siitä, miten rakennustyöntekijöitä voisi paremmin osallistaa päätöksentekoon, ei ollut juurikaan rakennusalalla mietitty.

Usein yhteistoiminnallisuus on rajoittunut vain johtajiin, päälliköihin ja parhaimmillaankin nokkiin. Mitä jos mukaan otettaisiin myös itse tekijät ja kysyttäisiin heiltä, mitä mieltä he tästä kaikesta ovat? Tämä oli yksi tutkimuksen tausta-ajatuksista.

Nämä kaksi menetelmää nousivat esille erityisesti niiden ajankohtaisuuden ja potentiaalin vuoksi.

Tahtituotantoa ja hajautettua päätöksentekoa tarkasteltiin väitöstyössä yhdeksän eri rakennushankkeen kautta, joissa tahtituotannon ja hajautetun päätöksenteon vaikutusta – sekä yhdessä että erikseen – tarkasteltiin haastatteluiden, havainnoinnin, verkostoanalyysien sekä tahtisuunnittelutilaisuuksien fasilitoinnin kautta.

Suomalaisten hankkeiden lisäksi ilmiöitä tutkittiin yhdysvaltalaisissa, saksalaisissa sekä brasilialaisissa hankkeissa. Ensimmäisissä hankkeissa opittuja asioita vietiin myös käytäntöön yhteistyössä kehitetyn hajautetun tahtituotannon prosessimallin kautta.

Nopeutta ja hyvinvointia

Tutkimuksessa havaittiin, että sekä tahtituotannolla että työntekijöille asti hajautetulla päätöksenteolla on potentiaali parantaa hankkeiden suorituskykyä.

Tahtituotanto vaikutti parantavan hankkeiden tuloksia erityisesti lyhentäen niiden kestoja. Päätöksenteon osittaisella hajauttamisella näytti lisäksi olevan positiivisia vaikutuksia myös projektihenkilöstön hyvinvointiin parantaen samalla heidän suorituskykyään ja työn imun tunnetta.

Erityisen hyvin tahtituotanto ja hajautettu päätöksenteko toimivat yhdessä. Siinä missä tahtituotanto tuo hankkeelle rytmin ja systemaattisen tavan toimia, antaa päätäntävallan hajauttaminen työntekijöille mahdollisuuden suunnitella ja ratkaista eteen tulevia haasteita ketterästi.

Nopeatempoinen tahtituotanto on paljon helpompi saada pysymään raiteillaan, kun tekijöillä on mandaatti ratkaista pieniä ongelmia ilman kankeaa hyväksyttämisprosessia.

Eri näkökulmat korostuvat

Ei uusien menetelmien hyödyntäminen kuitenkaan pelkkää ruusuilla tanssimista ollut. Varsinkin kokemattomat tiimit yllättyivät vaatimuksista, joita onnistunut tahtituotanto vaatii. Näihin kuuluvat esimerkiksi työmaan ohjaamiseen vaadittavien resurssien ja koulutuksen tarve, urakoitsijoiden tiivis yhteispeli suunnittelijoiden ja materiaalitoimittajien kanssa, sekä tahtiajan luoma paine saada tehtävät kerralla valmiiksi.

Hajautetun päätöksenteon tutkimuksissa yllätti se, kuinka eri näkökulmasta päälliköt ja työntekijät katsovat päätöksentekoa. Vaikka työntekijät olivat pääosin kiinnostuneita osallistumaan oman työnsä päätöksentekoon, ei siihen aina löytynyt aikaa tai oikeuksia. Työntekijänäkökulman huomioiminen hankkeiden valmistelussa onkin keskeistä, jotta eri näkökulmia pystyttäisiin tuomaan lähemmäs toisiaan.

Vaikka menetelmät toivat hyötyjä heti ensimmäisillä kokeilukerroilla, vaatii täysien hyötyjen saavuttaminen ja niiden tasapuolinen jakaminen panostusta järjestelmälliseen, pitkäjänteiseen kehitykseen.

Nämä hyödyt havaittiin erityisesti kansainvälisissä hankkeissa, joissa tekijät olivat harjoitelleet menetelmien käyttöä jo vuosia.

Tutkimuksen perusteella kaikkea ei tarvitse kuitenkaan osata kerralla ja ilman kokemustakin voi saavuttaa hyviä tuloksia. Ymmärtämällä keskeiset onnistumisen edellytykset voidaan kuitenkin säästyä useilta sudenkuopilta ja päästä kehityksessä nopeammin eteenpäin.

Ajan ja resurssien varaaminen toimintatapojen kehitykseen ja koulutukseen ja jopa johtamistapojen kulttuurin muutos nousevat havainnoissa esille. Tulokset rohkaisevat alan yrityksiä satsaamaan pitkäjänteiseen kehitykseen, sillä se näyttäisi kantavan hedelmää.

Lisää vastauksia tarvitaan

Tässä väitöstyössäni menetelmiä tarkasteltiin vielä aika helikopteriperspektiivistä ja samalla tunnistettiin paljon uusia kysymyksiä, joihin olisi tärkeää löytää vastaus lähitulevaisuudessa.

Näistä kysymyksistä tärkeimpiä ovat menetelmien vielä tarkempi tarkastelu päivittäisen työmaatoiminnan näkökulmasta sekä digitalisaation ja logistiikan rooli tahtituotannossa. Esimerkiksi automatisoitu tiedonkeruu työvaiheiden etenemisestä voisi tarjota mahdollisuuden ennustaa tahtituotannon etenemistä vielä läpinäkyvämmin, ja materiaalien täsmätoimitukset voisivat auttaa luomaan työmaalle edellytykset pysymään toivotussa rytmissä.

Tärkeimpänä viestinä alalle näen kaikkien hankkeen osapuolien mukaan ottamisen kehitykseen. Yksittäisen toimijan, oli sitten kuinka hyvä tahansa, on vaikea muuttaa alaa yksin.

Tavallaan rakennushanke toimii parhaimmillaan kuin sinfoniaorkesteri: paras kokonaisuus syntyy siitä, kun yksittäiset soittajat hallitsevat oman tonttinsa suvereenisti mutta samalla toimien yhteisten pelisääntöjen ja sovitun rytmin mukaisesti.

Joonas Lehtovaara: ”Takt production and decentralized decision-making: improving construction production flow with novel planning & control approaches”.

Kirjoittajan väitöskirja tarkastettiin Aalto-yliopistossa 11.4. Väitöstutkimus käsittelee uusien rakentamisen johtamisen menetelmien toimivuutta. Hän työskentelee A-Insinöörit Rakennuttaminen oy:ssä kehityspäällikkönä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Asiantuntija: Suorituskykyä tahtituotannolla ja hajautetulla päätöksenteolla”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat