Aurinkosähköjärjestelmien kauppa käy nyt kuumana – lainmuutos teki houkuttelevaksi myös taloyhtiöihin

Taloyhtiöissä on viime vuosina käyty kiivaitakin keskusteluja energiakustannusten hillitsemisestä. Kohonneet hinnat ylipäätään sekä alueittain myös tariffipolitiikka ovat ajaneet pohdintaan energiajärjestelmien uusimisesta tai uusiutuvan energian hyödyntämisestä.

Aurinkosähkö- tai -lämpöjärjestelmät eivät Suomen oloissa ole ratkaisevassa asemassa kerrostalon energiataloudessa, mutta niistä voi olla iso apu nousevien energiakustannusten hillinnässä. Lisäksi viime aikojen sähkön hinnan raju poukkoilu sekä aurinkosähköjärjestelmien hintakehitys ajavat taloyhtiöitä investoimaan myös omaan sähköntuotantoon.

Ratkaiseva porkkana aurinkosähköinvestoinnille on lakimuutos, jonka ansiosta taloyhtiön oman sähkön tuottaminen ja käyttäminen on helpompaa ja siten kannattavampaa kuin aiemmin. Mutta ennen tilauspäätöstä kannattaa taloyhtiöissä perehtyä paikallisiin vaatimuksiin, sillä tulkinnat vaihtelevat kaupungeittain.

Tuoteryhmäpäällikkö Lasse Välkkilä energiayhtiö Helenistä kertoo, että ensin pitää varmistaa, tarvitaanko hankkeelle toimenpidelupa. Toiset kaupungit sellaista vaativat, mutta kaikki eivät. Myös sen sisällössä saattaa olla eroja.

”Lisäksi suojelukohteissa on omat rajoitteensa, mutta pääosin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on vaadittava byrokratia varsin kevyt. Ainoastaan lentokentän lähistöllä saatetaan vaatia lupaa työssä käytettäville nostimille, joille on asetettu rajoituksia yllättävänkin kauas. Joskus täytyy varautua myös paneelien aiheuttamiin heijastuksiin.”

Itse talon rakenteessa katemateriaali on tietenkin keskeinen, koska se määrittelee aurinkopaneelien kiinnityksen. Lisäksi isoja eroja asennukseen syntyy siinä, onko kyseessä tasa- vai vinokatto.

”Tasakatolla kattorakenteiden pitää kestää paneelien lisäksi lumikuorma. Tämä on syytä selvittää etukäteen tasakattokohteissa, mutta myös vanhemmissa taloissa ylipäätään”, Välkkilä toteaa

Harjakatoilla lumi ei kerry eikä kinostu samalla tavalla, minkä vuoksi tilanne on helpompi. Kuormitukseen vaikuttaa myös kiinnitysjärjestelmät, sillä tasakatoilla paneelit sidotaan painokivillä paikoilleen.

Korkeammissa kohteissa myös tuulikuorma on syytä ottaa huomioon. Bitumikatteisissa taloissa kuormitusta voidaan keventää bitumihitsauksella, mikä vähentää tarvetta painokiville.

Aurinkosähkö taloyhtiöillekin houkuttelevaksi lainmuutoksen myötä

Aurinkosähköjärjestelmän mitoituksessa oli aiemmin ikävä pullonkaula: taloyhtiön asukkaiden omaan käyttöön tuottama sähkö kulki yleisen sähköverkon ylitse, jolloin se poimi matkan varrelta mukaansa siirtokulut ja sähköveron.

Asiantilaan herättiin ajoissa, sillä muutosta vaadittiin jo vuonna 2018 julkistetussa työ- ja elinkeinoministeriön Älyverkkotyöryhmän loppuraportissa. Jo silloin nähtiin, että energiamurroksessa on pullonkauloja, jotka haittaavat tai ovat jopa este järkeville energiainvestoinneille.

Vuoden 2021 alusta voimaan astuneen lainsäädäntömuutoksen ansiosta sähköverkkoyhtiöt voivat nykyisin tarjota asiakkailleen aurinkosähkön hyvityslaskentapalvelua.

Hyvityslaskennassa kiinteistösähköliittymän sähkönkulutuksen yli menevä aurinkosähkö jaetaan ensin huoneistojen sähkönkulutukseen ja vasta tämän yli menevä aurinkosähkö myydään sähköverkkoon.

Hyvityslaskenta mahdollistaa myös aurinkovoimalan mitoittamisen selvästi suuremmaksi ilman, että sähköverkkoon myytävän aurinkosähkön osuus kasvaa. Näin aurinkosähköjärjestelmän taloudellinen merkittävyys kasvaa ja investoinnin kannattavuus paranee.

Välkkilä toppuuttelee innokkaimpia, sillä käytännössä katon koko ja sen vapaa pinta-ala määrittelee järjestelmän koon. Jos tilaa on paljon, riittää tuotantoa kiinteistösähkön lisäksi osakkaille – ehkä jopa myyntiin.

”Suoraa peukalosääntöä ei mitoitukseen ole, mutta siitä on hyvä lähteä liikkeelle, mitä katolle mahtuu. Ja jos aiemmin taloyhtiöihin asennettiin 10 –20 kWp:n järjestelmiä, niin nyt liikutaan jo luokassa 30 kWp ja siitä ylöspäin.”

Sähkön varastoinnista puhutaan paljon, mutta edelleenkään se ei ole taloudellisesti järkevää kuin kriittisissä kohteissa. Erilaisia toteutusratkaisuja on, mutta niistä pääosa liittyy data- ja kauppakeskuksiin, joissa on ensisijaisesti turvattava oma toiminta ja muu on plussaa.

”Sähkön varastointi tulee edullisemmaksi tekniikan kehittyessä, mutta vielä sen vaatimat investoinnit ovat melko suuria. Kun aiemmin sähkön matala hinta heikensi investoinnin kannattavuutta, niin kohonneiden sähkönhintojen myötä niiden taloudellinen järkevyys on kasvussa”, Välkkilä toteaa.

Sähkön hintaheilahtelu avittaa uusiutuvia

Aurinkosähkömarkkinat saivat viimevuotisesta sähkön hintaheilahtelusta vauhtia, joka ei hetkeen hiivu. Vaikka markkinat ovat monin tavoin rauhoittuneet, on takaraivoon jäänyt pelko taivaisiin kohoavista energianhinnoista ja toisaalta mahdollisuus omin toimin säästää rahaa ja tuottaa itse tarvitsemansa sähkö.

”Viime vuosi oli ihan huikea aurinkojärjestelmien kysynnän suhteen, kun sähkön hinta pompsahti pilviin. Tämä vuosi on ollut hiukan rauhallisempi, mutta edelleen niillä on hyvä menekki, joskaan ei viime vuoteen verrattava”, Oomin Aurinko ja lataus -liiketoimintapäällikkö Tarja Hellstén kertoo.

”Silti uskomme pääsevämme myynnissä viime vuoden lukuihin, koska ihmiset ovat oppineet, että hinnat voivat jatkossakin heilua hyvin voimakkaasti. Yhtenä jarruna ovat yksityistalouksissa kuitenkin taloudelliset haasteet, eli ihmiset haluaisivat tilata aurinkosähköjärjestelmän, mutta siihen ei ole ehkä varaa – osin juuri suurten energiakustannusten vuoksi.”

Ihan keneltä tahansa ei järjestelmää asennuksineen kannata kuitenkaan tilata. Asiakkaiden pitää aina miettiä, keneltä pyytää edes tarjousta, sillä takuuajat aurinkosähköjärjestelmissä ovat poikkeuksellisen pitkiä, osin jopa 30 vuotta.

”Ihan tuoreelta tai juuri aloittaneelta yritykseltä en tilaisi, sillä takuuajat ovat joiltain osin jopa 30 vuotta. Silloin reklamaatiotkin on helpompi hoitaa yrityksen kanssa, jonka voi olettaa olevan toiminnassa pitkälle tulevaisuuteen”, Hellstén huomauttaa.

”Jos asennusliike menee nurin ja aurinkojärjestelmän asentamiseen liittyy huolimattomuutta tai siinä on muita puutteita, eivät muut asennusliikkeet lähde korjaamaan laitteita, koska myös vastuu niistä siirtyy silloin heidän kontolleen. Tämä on syytä pitää mielessä.”

Tilaaminen on helppoa, älä kuitenkaan tilaa keneltä tahansa

Aikanaan muun muassa Lähienergialiiton puheenjohtajanakin toiminut Hellstén painottaa, että aurinkojärjestelmän tilaaminen on helppoa, eikä mitoituksessa saati asennuksessakaan ole yleensä isompia haasteita. Mikäli järjestelmän tilaa vakiintuneelta ja ammattimaiselta toimijalta, ei investointiin liity juuri muita riskejä kuin sateinen kesä.

Järjestelmää tilatessa ensimmäinen tehtävä on varmistaa, että järjestelmän toimittajalla on asianmukaiset oikeudet sähkötöihin. Tämän pystyy tarkistamaan Tukesin ylläpitämästä julkisesta sähköurakoitsijarekisteristä.

Tälle kesälle saattaa olla haasteellista saada omaa voimalaitosta, mutta aina kannattaa kysyä. Asennusjonot ovat paikkakuntakohtaisia ja eri mittaisia eri puolella Suomea. Keskimäärin mennään tällä hetkellä heinä–elokuun toimitusajoissa.

Talvella asennus onnistuu peltikatoilla, mutta piki- ja tiilikatoille paneeleja asennetaan vain lumettomaan aikaan, pääasiassa kesällä. Viime vuonna toimitusajoissa häiritsi vielä koronatilanne, mutta nyt tilanne on rauhoittunut myös siltä osin.

Viime vuosi oli asennuksissa kaikkiaan huippuvuosi, ja Oomiltakin tilattiin asennuksia 3–4 -kertaisesti vuoteen 2021 verrattuna. Tämän vuoden tilanteesta Hellstén ei halua kertoa tarkempaa liikesalaisuuksiin vedoten.

Selvitä aina paikallinen lupakäytäntö

Aurinkosähköstä haaveileville hän vinkkaa, että lupatilanne on syytä selvittää kunnan rakennusvalvonnan kanssa etukäteen, sillä lupakäytännöt vaihtelevat. Joissain kunnissa saatetaan vaatia jopa rakennuslupa. Suojelukohteisiin ei saa paneeleja ehkä asentaa lainkaan.

Yksi pullonkaula on sähköverkko. Kun verkostoa on aikanaan rakennettu, ei siinä ole huomioitu kiinteistöjen omaa pientuotantoa.

Sähköverkko ei tällöin välttämättä kestä lisääntyvää tuotantoa, tai sen hyödyntäminen vaatii uutta muuntajaa tai verkon vahvistusta. Tällöin investointi alkaa muodostua jo hintavaksi, tai sen kytkemiseen sähköverkkoon ei saa lainkaan lupaa.

Hellstén myös korostaa, että ihan valtaviin mittasuhteisiin ei omaa järjestelmää kannata muutoinkaan mitoittaa, vaikka investointi tuntuisi houkuttelevalta viime kesän pörssihintojen valossa. Sähkön oma tuotanto on verovapaata ainoastaan, jos siitä suurimman osan käyttää itse.

”Mikäli myyntiin päätyy suurin osa, saattaa tuottaja päätyä verovelvolliseksi. Silloin hankkeessa jäädään helposti miinuksen puolelle.”

Sopiva näppituntuma oman laitoksen mitoitukseen on 25 prosenttia vuotuisesta kulutuksesta. Jos perheessä on sähköauto tai sellaisen hankkiminen on suunnitteilla, voi teho olla suurempikin.