Vaativaa pääkonttorihanketta ohjaavat kestävän kehityksen periaatteet Helsingin Vallilassa

Uusi rakennus on osa Nordea Campus -korttelia Helsingin Vallilassa. Nordealla on korttelissa yhteensä seitsemän rakennusta, jotka yhdessä muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Kortteliin 1970-luvulla rakennettu atk-keskus ei enää palvellut nykyaikaisen toimistotyön tarpeita eikä suuria ihmismääriä, ja se päätettiin purkaa uuden toimistorakennuksen tieltä. Purkuvaihe käynnistyi maaliskuussa 2021 ja vei noin puoli vuotta. Purkamista kertyi runsaat 14 000 kerrosneliömetriä.

”Esimerkiksi terästä eroteltiin kierrätykseen purkuvaiheessa 900 tonnin verran. Kierrätysaste nousi kaikkiaan 99 prosenttiin kaikki purkumateriaali huomioon ottaen”, kertoo projektinjohtaja Jaakko Hakala NCC:stä.

Alusta asti keskeistä oli logistiikan hallinta, sillä korttelin rakennukset ovat olleet koko työmaan ajan normaalissa käytössä. Työmaalogistiikan lisäksi pju-urakoitsijan on pitänyt ottaa vastuulleen lähistön liikenteen toimivuus työmaan ajan. Tätä varten NCC kutsui koolle osapuolet Helsingin seudun liikenne HSL:ltä ja kaupungilta, jotta kehitetty liikennejärjestely voitiin käydä läpi yhdessä. Esitettyyn ratkaisuun saatiin Hakalan mukaan vielä muutama hyvä kehitysehdotus, jotka toteutettiin lopullisessa ratkaisussa.

”Bussien esteetön liikkuminen viereisellä Aleksis Kiven kadulla oli taattava ja samaan aikaan pyöräilijöille oli varattava turvallinen liikkumisväylä. Lisäksi puisto-osastolla oli vaatimuksena säilyttää kadunvarren puut. Kaiken tämän yhdistäminen onnistui huomioimalla osapuolten tarpeet ja panostamalla hyvään liikennesuunnitteluun”, vastaava työnjohtaja Jari-Pekka Valtonen NCC:stä kertoo.

Myös alueen kunnallistekniikkaan oli kiinnitettävä huomiota. Tämä oli ensiarvoisen tärkeää tilaajan toimintojen riskienhallinnan kannalta, mistä esimerkkinä oli 600-millimetrisen vesijohdon rikkoutuminen viime vuoden marraskuussa. Parin sadan metrin päässä työmaasta Fleminginkadulla tapahtunut vaurio aiheutti vakavan tulvan ja ketjureaktiona vesijohtovaurioita muuallakin.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut eli HSY asensi tähän samaan vesijohtoon NCC:n pyynnöstä sulkuventtiilin, jonka avulla vesijohto oli mahdollista sulkea työmaan purku- ja maarakennustöiden ajaksi. Nordean tuki oli Hakalan mukaan ratkaisevaa NCC:n neuvotteluissa HSY:n kanssa, jotta venttiili saatiin käyttöön hankkeen edellyttämässä aikataulussa.

”Huomattava riski saatiin näin hallintaan yhteistyössä käyttäjäasiakkaan kanssa”, Hakala sanoo.

Vaativa runko

Uudisrakennuksen suunniteltu valmistumisajankohta on näillä näkymin ensi vuoden elokuussa. Uusi rakennus sijoittuu L-kirjaimen muotoisena nykyisten rakennusten väliin. Ylimääräistä tilaa ei ole, ja siitä on suora kulkuyhteys viereisiin Nordean rakennuksiin. Tämän toteuttaminen on ollut rakennesuunnittelijalle vaativa tehtävä. Esimerkiksi uudisrakennuksen olemassa olevaa rakennusta sivuava reuna toimii paikallisesti ristikkorakenteisena ulokkeena. Tällä rakenneratkaisulla vältettiin kajoamasta koko ajan käytössä olleeseen parkkihalliin, jonne asti pilarit ja siitä alaspäin vielä porapaalut olisi pitänyt viedä ulokerakenteelle vaihtoehtoisessa ratkaisussa.

Työmaa on silti vaativa myös geotekniseltä kannalta, sillä uuden pääkonttorirakennuksen kellarikerros ulottuu noin kaksi metriä vallitsevan pohjavedenpinnan alapuolelle. Jotta kaivanto saatiin pysymään kuivana, se pontitettiin jännitetyillä kallioankkureilla varustetulla, tyvestään suihkupaalutetulla teräsponttirakenteella. Tätä ennen oli tehty maaperän mahdollisten haitta-aineiden kartoitus. Merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia ei löytynyt, ja runkotyöt päästiin aloittamaan viivytyksettä.

Uudisrakennuksen noin 2000 kuutiometrin pohjalaatta valettiin kolmessa osassa. Suurimpaan kertavaluun tarvittiin yli 80 betoniautolastia. Betoniautojen logistiikka oli järjestettävä niin, ettei Aleksis Kiven kadun liikenne häiriintynyt eikä nordealaisten töihin tulo estynyt.

Työmaalogistiikan täsmällisyys oli oleellisen tärkeää myös liittopilareista, ontelolaatoista ja deltapalkeista koostuvan rungon pystytysvaiheessa. Tähän oli kuitenkin varauduttu, toisin kuin teräksen hankintaketjujen katkeamiseen helmikuussa 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

”Ostimme betonielementteihin tarvittavat teräkset itse ja toimitimme ne toimittajan tehtaalle. Deltapalkkien valmistajalla taas oli oma kansainvälinen organisaationsa, jonka avulla toimitusajat saatiin pysymään sovittuina”, Hakala kertoo ja siteeraa sanontaa, jonka mukaan välttämättömyys on keksintöjen äiti.

”Riittävän rosoinen” julkisivu

Tilaajalla, bostonilaisyhtiö Pembrokella on omat tiukat, tässäkin hankkeessa sovellettavat laatustandardinsa ja odotukset pitkäaikaiskestävyydelle. Niissä ovat Jaakko Hakalan mukaan keskeisissä osissa laadukas julkisivuarkkitehtuuri ja järkevästi suunnitellut alakatot. Järkevä suunnittelu sisältää sen, että tekniikka on saatava kätketyksi alakattojen tyhjään tilaan ja että alakattojen ulkonäön on oltava sopusoinnussa talon muun arkkitehtuurin kanssa.

Nordean uuden rakennuksen termorankarunkoiset, paikalla muuratut julkisivut ovat vaativat sekä rakenteellisesti että arkkitehtonisesti.

”Esimerkiksi ikkunasyvennysten muuraaminen paikalla oli suurta tarkkuutta vaativa työvaihe. Valittu muurausurakoitsija suoriutui tehtävästä hyvin”, työmaan valvoja Mårten Viljanen Rambollista kertoo.

Ennen kuin muurarit pääsivät töihinsä, heidän oli kuitenkin osoitettava kykynsä sekä tekniseltä että esteettiseltä kannalta. Pembroke on ollut tiiviisti mukana projektin kaikissa vaiheissa, myös muuraustöiden laadunvarmistuksessa. Muurarien oli yhtiön edustajien vierailun aikana muurattava mallijulkisivunpätkiä, joiden perusteella tilaaja löi lukkoon mielestään parhaan vaihtoehdon. Eniten miellytti äärimmäisen rosoisen ja viimeisen päälle siistityn sauman välimuoto. Kaksi kolmesta muuraustiimistä sai armon jatkaa, ja näillä resursseilla julkisivumuuraukset valmistuivat huhtikuussa noin viiden kuukauden työrupeaman jälkeen.

Julkisivu sisältää myös vaativia lasirakenteita: suurimman neuvotteluhuoneen päätyikkunaelementin pinta-ala on 12 neliömetriä, mikä toi haastetta asentamiseen. Osa neuvotteluhuoneista käytävien varsilla on varustettu poikkeuksellisesti tuplalasiseinällä. Varsinainen sisätilojen erikoisuus on kuitenkin kaikille lattiapinnoille asennettava korokelattia eli ”asennuslattia”.

”Tällainen lattiarakenne on erittäin yleinen Keski-Euroopassa ja meilläkin jo yleistynyt. Etu tässä kohteessa on selvä: tilojen helppo muunneltavuus. Valmiissa tiloissa tarvitsee tehdä mahdollisimman vähän muutostöitä, kun sähkönsyöttö on työpistekohtainen, minkä korokelattia mahdollistaa”, Jaakko Hakala perustelee.

Koroke- eli asennuslattia valmistuu kuluvan vuoden elokuussa eli puoli vuotta ennen rakennuksen käyttöönottoa. Korokelattian asennus on hidasta, sillä asennettavaa on runsas hehtaari eikä samaan aikaan samassa tilassa voi tehdä muita töitä. Korokelattian valmistuttua kaikki aikataulullisesti kriittiset työvaiheet ovat ohi. Työmaan on silti senkin jälkeen oltava tarkkana.

”Nollavirheluovutuksen tulee olla nollavirheluovutus. Kun tilat ovat käytössä, takuukorjausten tekemiseen ei ole mahdollisuutta”, Hakala sanoo.

Katso lisää kuvia hankkeesta: