Asumisen suunnittelu ei ole vain fyysistä asunnon suunnittelua. Se on kokonaisvaltaista elinympäristön suunnittelua, jossa tarvitaan poikkitieteellistä osaamista. Tätä mieltä on Tampereen yliopiston kestävän asuntosuunnittelun professori Sofie Pelsmakers.
Suunnittelussa tarvitaan hänestä yhteistyötä asukkaiden ja yhteisön kanssa. Vähintäänkin suunnittelijan tulisi ymmärtää yhteisön tarpeet.
”Muuten suunnittelu on vain työtä numeroiden kanssa. Sellaiset asunnot eivät välttämättä ole muunneltavissa elämäntilanteen mukaan, joten ne eivät vastaa asukkaiden tarpeita.”
Pelsmakers on työskennellyt Tampereen yliopistossa neljä vuotta. Tenure track -polun jälkeen hän aloitti nykyisessä tehtävässään vuoden alusta ja johtaa rakennetun ympäristön tiedekunnassa tutkimusta ja opetusta yhdistävää Asutut-tutkimusryhmää.
Ryhmä pyrkii edistämään kokonaisvaltaista, osallistavaa ja kestävää asuntorakentamista. Siihen kuuluu noin 20 tutkijaa asuntoarkkitehtuurin, talotekniikan, maantieteen, kaupunkisuunnittelun ja energiapolitiikan aloilta.
Inklusiivisuus eli monimuotoisuus asumisessa korostuu ryhmän työssä. Yhdessä tutkimuksessa tutkijat kehittävät aurinkovoimalla toimivia älykkäitä antureita, jotka auttavat ehkäisemään ja havaitsemaan kotona asuvien ikääntyneiden kaatumisia. Se toteutetaan yhdessä luonnontieteiden, hoitotieteen ja yhteiskuntatieteiden tutkijoiden kanssa.
Lisää monipuolisuutta
Belgialaislähtöiselle Pelsmakersille tärkeä työn lähtökohta on tukea yksilöiden, yhteisöjen ja laajemmin yhteiskunnankin kestävyyttä ja hyvinvointia. Hän näkee asuntosuunnittelun hyvinkin kokonaisvaltaisesti.
Asuntojen tulisi olla inklusiivisia, kestävää kehitystä edistäviä ja kaikkien saavutettavissa taloudellisesti, hän korostaa. Muillakin kuin varakkailla pitäisi olla esimerkiksi mahdollisuus hienoon näkymään ikkunastaan tai riittävään tilaan kestitä läheisiään.
Monet rakennettavista asunnoista ovat nykyään pieniä. Ne tarjoavat kyllä katon pään päälle ja tarvittavat olosuhteet, mutta professorista hyvinvointivaltiossa kenellä tahansa pitäisi olla mahdollista arjessaan myös kukoistaa – ei vain elää.
”Asuntojen pitäisi olla moninaisia kooltaan ja tiloiltaan. Meillä on liian vähän monipuolisuutta asuntosuunnittelussa”, Pelsmakers pohtii.
Kestävä asuminen tarkoittaa monipuolisia ja mukautuvia tiloja sekä sijaintia lähellä kouluja, työpaikkoja ja palveluita. Muuntojoustavuuden ei tarvitse merkitä mitään maata mullistavaa tai suurta: se voi tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta päättää, mille seinälle sängyn laittaa.
Osana kestävää asumista hän nostaa esiin joukkoliikenteen. Sen pitää toimia tehokkaasti ympäristötekijöiden lisäksi siksikin, koska kaikilla ei ole varaa omaan autoon.
Pelsmakers korostaa myös lähiluontoa, koska se tutkitusti vähentää stressiä sekä edistää hyvinvointia ja arjessa palautumista. Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus päästä lähiluontoon tai vehmaaseen puistoon. Vihreyden takia rakennuksia ei saisi olla liian tiheässä.
”Mieluummin kannattaa ajatella metsää, jossa on rakennuksia, kuin rakennuksia, joiden välissä on puita.”
Mitä wow on?
Pelsmakers on ollut innostunut jo pitkään kestävästä kehityksestä. Alun perin kiinnostus kohdistui erityisesti matalaenergiarakentamiseen. Nykyään hän katsoo kestävää asumista kokonaisvaltaisemmin.
”Energiatehokas asuminen ei ole vain päästöjä ja teknisiä ratkaisuja. Siinä on kyse ihmisistä ja heidän tavoistaan käyttää energiaa, heidän elämäntavastaan ja näiden asioiden vaikutuksesta hyvinvointiin.”
Rakennusalan vastuu on suuri päästöjen ja sitä kautta ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Pelsmakers korostaa, että tämä koskee arkkitehtejäkin. Siksi työtä pitäisi tehdä ihmisten ja planeetan hyväksi, ei rahan ja voittojen.
”Meidän ei pitäisi tehdä arkkitehtuuria oman portfolion takia. Arkkitehdin ammatti tarkoittaa pikemminkin työtä paremman huomisen puolesta.”
Wow-arkkitehtuurin käsitteen hän määrittelee kestävyyden nimissä uusiksi. Se on kestävää arkkitehtuuria, joka käyttää mahdollisimman vähän resursseja, on muunneltavissa ja jossa ihmiset ovat onnellisia.
Yhteistyö heti alusta
Kestävä kehitys on monimutkainen kokonaisuus. Siksi asumisen tutkimuksessa ja suunnittelussa tarvitaan poikkitieteellistä otetta. Arkkitehdit haluavat Pelsmakersin mukaan pitää ohjat käsissään hankkeissa, mutta tässä se ei vie parhaaseen lopputulokseen.
”Paras tapa luoda kestäviä rakennuksia on se, että kaikki osapuolet istuvat pyöreän pöydän ääressä tasaveroisina.”
Joskus kestävyys tulee hänen mielestään asuntosuunnittelussa mukaan kuin päälle liimattuna, koska yhteistyö eri suunnittelualojen välillä ei toimi riittävän hyvin. Kestävyyttä edistäviä teknisiä ratkaisuja on hankala ja kallistakin lisätä työhön jälkikäteen.
”Emme voi enää toimia näin. Yhteistyön tulisi alkaa heti projektin alusta.”
Sofie Pelsmakers on työskennellyt arkkitehtinä muun muassa Levitt Bernstein Architectseilla. Hän on opettanut arkkitehtuuria Suomen lisäksi Britanniassa ja Tanskassa.
Yliopistotasoista opetusta antaa Suomessa kolme yksikköä: Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto ja Aalto-yliopisto. Piirit ovat pienet, ja se oli yksi asia, joka kiinnosti Pelsmakersia. Ihmiset tuntevat toisensa.
”Minulla on mahdollisuus vaikuttaa isoon osaan tulevia arkkitehtejä ja heidän ajatteluunsa. Olen joka päivä tietoinen vastuustani.”
Britanniassa arkkitehtuurikouluja on kymmeniä. Keskustelu arkkitehtuurista ja sen opetuksesta on vilkasta ja moniäänisempää kuin Suomessa. ”Täällä ollaan enemmän siiloissa.”
Lohdun paikkoja
Asuminen ja sen suunnittelu kiinnostaa Pelsmakersia monestakin syystä. Jokainen tarvitsee katon päänsä päälle. Asunnot ovat henkilökohtaisia ”lohdun paikkoja”. Myös omat lapsuuden kokemukset ovat vaikuttaneet kiinnostukseen.
”Kasvoin yksinhuoltajaperheessä. Rahat olivat tiukalla. Luultavasti vaatimaton taustani on vaikuttanut siihen, että tunnen olevani kotonani asumisen suunnittelun parissa.”
Hän kertoo esimerkin siitä, miten kohde voi tuntua arkkitehdistä vieraalta oman taustan takia. Arkkitehtiopiskelijana häntä pyydettiin esimerkiksi suunnittelemaan oopperatalo.
”En ollut ikinä edes käynyt sellaisessa. Kun tulee erilaisesta kulttuurisesta taustasta, yhteyttä ei vain ole”, Pelsmakers huomauttaa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Tampereen yliopiston professori määrittelee wow-arkkitehtuurin uusiksi”