Hallitus linjasi budjettiriihessä tiistai-iltana rahoittavansa ensi vuonna väylähankkeita 597 miljoonalla eurolla. Tästä korjausvelan purkuun käytetään 250 miljoonaa euroa.
Eniten rahaa saa päärata, jossa rahoitusvaltuus osoitetaan kahdelle hankkeelle: Helsinki–Riihimäki-välin kapasiteetin lisäämisen toisen ja kolmannen vaiheen limittämiseen 110 miljoonaa euroa ja yhteisrahoitteisen Tampereen henkilöratapihahankkeeseen 163 miljoonaa euroa.
Helsingin ja Riihimäen välistä kapasiteettia parannetaan kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen ja toinen vaihe ovat jo rakenteilla. Kolmas vaihe koskee Jokelan ja Riihimäen välistä kapasiteetin parantamista.
Tampereen henkilöratapiha -hanke puolestaan sisältää muun muassa ratapihan kapasiteetin parantamisen sekä uusia siltoja. Se mahdollistaa Tampereen kannen toisen vaiheen rakentamisen myöhemmin.
Nelostiellä käynnistyy kaksi hanketta
Suurin yksittäinen tieverkolle osoitettava valtuus on 30 miljoonaa euroa valtatie 9:lle Lievestuoreen kohtaan. Nelostielle puolestaan annetaan yhteensä 21 miljoonaa euroa kahteen eri hankkeeseen. Leivonmäen pohjoispuolelle 14 miljoonaa euroa ja Oravasaaren eritasoliittymään Vaajakosken eteläpuolelle Jyväskylään 7 miljoonaa euroa.
Pietarsaaren satamatielle Edsevön ja Pietarsaaren välille osoitetaan 7,5 miljoonaa Lisäksi Tornio–Kolari-radan sähköistyksen suunnitteluun osoitetaan 7,5 miljoonaa euroa.
Rahoitusta saaneista hankkeista hallitusohjelmaan on kirjattu pääradan ja nelostien kehittäminen, Tornio–Kolari-radan sähköistäminen sekä Savon radan kehittäminen, jonka suunnitteluun osoitetaan kolmen miljoonan euron valtuudet.
Todellisena jokerikorttina mukana on Suupohjan radan suunnitteluun osoitetut viisi miljoonaa euroa. Väylävirasto on harkinnut radan sulkemista vuosia heikon kunnon ja vähäisten liikennemäärien vuoksi. Radan kunnostuksen ja sähköistämisen kustannusarvio on noin 240 miljoonaa euroa.
Uusista hankkeista aiheutuu 16,5 miljoonan euron määrärahatarve vuodelle 2024, 228,5
miljoonaa euroa vuosille 2025–2027 ja jatkovuosille yhteensä 102 miljoonaa euroa.
Lisää hankkeita lisätalousarviossa
Hallitus sopi budjettiriihessä myös vuoden 2023 toisen lisätalousarvioesityksen, jossa ehdotetaan kolmea uutta hanketta. Oulu–Laurila-radan peruskorjaukseen ehdotetaan 50 miljoonaa euroa, Koverharin meriväylän syventämiseen Hangossa 2,5 miljoonaa euroa ja valtatie 4:n parantamisen suunnitteluun Rovaniemen eteläpuolella 4,6 miljoonaa euroa.
Lisäksi hallitus esittää huonokuntoisten siltojen uusimiseen ja korjaamiseen 13 miljoonaa euroa.
Jo aiemmin päätettyihin hankkeisiin myönnetään lisätalousarviossa lisää valtuuksia.
Lisää päätöksiä ensi vuonna
Hallitus päätti lisäksi esittää muiden hallitusohjelman investointiohjelmassa päätettyjen liikennehankkeiden suunnittelua nopeasti. Lisää investointipäätöksiä on luvassa kevään kehysriihessä, mahdollisissa lisätalousarvioissa sekä myöhemmissä hallituksen neuvotteluissa.
Alustavasti rahoituspäätöksiä voisi ensi vuonna olla luvassa Turun kehätielle, Saariston rengastielle, valtatie 5:lle Kuopion eteläpuolelle, Luumäki-Imatra-ratahankkeelle, valtatie 8:lle Pietarsaaren pohjoispuolelle, valtatie 4:lle Jyväskylän pohjoispuolelle sekä Äänekosken sillalle. Lisäksi käynnistetään Rantaradan kehittämissuunnitelma välillä Kauklahti–Karjaa.
Vuonna 2025 päätöksiä odotetaan Loviisan meriväylän syventämiselle, Liminka–Oulu kaksoisraiteelle, Ytterjepon eritasoristeykselle Uudessakaarlepyyssä ja Valtatie 4:lle Toivakassa Vestonmäen kohdalla.
Vuonna 2026 odotetaan päätöstä Vaasan meriväylän syventämisestä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Pääradan kehittämiseen isoin potti, mukana todellinen yllätyshanke – nämä väylähankkeet saamassa valtion rahaa ensi vuonna”