Kokeile kuukausi maksutta

Miksi levää kukkivat julkisivut yleistyvät?

Hyvästi harmaat julkisivut. Luonto värjää ne ilmastonmuutoksen myötä vihreiksi, punaisiksi ja mustiksi vapain pensselinvedoin.

Punalevä eli punajäkälä värjäsi Aurinkolahden koulun julkisivut Helsingin Vuosaaressa punaisen ja mustan kirjaviksi. Joissakin kohteissa luontoäiti maalaa myös vihrein värein muistutuksena ilmastonmuutoksesta. Kuva Seppo Mölsä.
Kuuntele juttu

Helsingin Sanomat kertoi vuonna 2018, että porilainen asunnonetsijä oli facebookissa ihmetellyt märältä näyttäviä länttejä uudehkon asuinkerrostalon julkisivuissa. Ne paljastuivat leviksi.

Tällaiset levää kukkivat julkisivut ovat sen jälkeen yleistyneet. Aluksi uutisoitiin, että niitä on eristerappauspinnoilla. Sitten huomattiin, että ne voivat jollakin tavalla liittyä ilmastonmuutokseen. Suunnittelijat pohtivat, että lämmöneristekerrosten paksuuntuessa ja ohutrappauksen jäädessä kylmemmäksi, saattavat leväkasvustot lisääntyä rappauksen pinnassa. Tämä ilmiö oli jo nähty Keski-Euroopassa, jossa eristerappauksia on tehty paljon pidempään kuin Suomessa.

Ilmiö alkoi kiinnostamaan myös Tampereen yliopiston lehtori Toni Pakkala, sillä kun hän teki väitöskirjaansa ilmastonmuutoksen vaikutuksista julkisivurakenteisiin, hänen norjalainen kollegansa tiedusteli, onko Suomessa havaittu julkisivuissa leväkasvustoja, jotka silloin olivat jo yleisiä Norjan eteläosissa.

Tätä asiaa Pakkala pyrki selvittämään eristerappausjärjestelmien vauriomekanismeja selvittävässä tutkimuksessa, joka valmistui vuonna 2019. Merkittäviä levämääriä ei vielä silloin löytynyt ja sekin havaittiin, että ne eivät ole suoranaisesti eristerappaukseen liittyvä ongelma vaan niitä esiintyy kaikilla julkisivuilla. Kasvustot on kuitenkin helpompi havaita eristerappausjärjestelmien kirkkaista ja vaaleista pinnoitteista kuin esimerkiksi harmaasta betonipinnasta.

Leväongelma on sen jälkeen ilmeisesti pahentunut, sillä Pakkala sanoo, että jopa Hervannan kampuksella levää on havaittu kaikilla julkisivupinnoilla, myös metalli- ja betonipinnoilla. ”Kun pakkaskaudet ovat ilmastonmuutoksen myötä lyhentyneet ja kosteusolosuhteet ovat kasvulle otolliset, niin käytännössä niitä syntyy aina, kun lähistöllä on sopivaa puustoa.”

Suomen ilmasto on muuttumassa samanlaiseksi kuin Keski-Euroopassa ja Norjan eteläosissa, joten kansalaiset saavat tottua kukkiviin julkisivuihin. Vihreän lisäksi julkisivut saavat punaista väriä siitä, että kun vihreään levään sekoittuu ajan mittaan rautaoksideja, muuttuu se punertavaksi. Julkisivuissa kasvaa myös punalevänä tunnettu punajäkälä, jonka väri vaihtelee punaisesta mustaan. Tiedä vaikka joku arkkitehti vielä ihastuisi tällaiseen väriloistoon ja alkaisi luoda sitä harkitusti.

Onko levistä haittaa terveydelle?

Pakkalan aiemmin johtama Julkisivuyhdistys kommentoi ensimmäisiä julkisuuteen nousseita julkisivujen leväuutisia sillä, että levät ja mikrobit ovat julkisivun pinnalla vain esteettinen haitta eikä terveysriski.

Tampereen yliopisto rakennusfysiikan professori Juha Vinha sanoo, että jos julkisivu on jossakin kohdassa jatkuvasti niin kostea, että levää kasvaa paksurappauksen ulkopuolella, niin kosteat ja mikrobien kasvulle suotuisat olosuhteet voivat olla silloin myös rappauksen sisäpuolella, koska paksurappaus päästää kosteutta hyvin lävitseen. Lisäksi rappauksessa voi olla vuotopaikkoja ja pintojen rapautumista, joka mahdollistaa veden pääsyn rakenteen sisään.

Pakkala sanoo nyt, että paksurappauksien julkisivujen leväongelmien yhteyttä sisäilmaongelmiin ei ole missään todettu eikä selvitetty. ”Ehkä siinä olisi hyvä tutkimuksen paikka.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Miksi levää kukkivat julkisivut yleistyvät?”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat