Hämeenlinnan kupeeseen Ahvenistolle rakennetaan parhaillaan uuden sukupolven keskussairaalaa sekä palvelukeskusta, Assia. Allianssimallilla toteutettava sairaala toimii valmistuttuaan hämäläisen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja yksityisten palveluntuottajien keskipisteenä.
Ahveniston sairaalan allianssin muodostavat Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, Skanska, Sweco ja arkkitehtityöyhteenliittymä Team Integrated, johon kuuluvat AW2-Arkkitehdit, Harris-Kjisik ja Sweco Architects. Hankkeen vetäjillä on lisäksi varsin kunnianhimoinen tavoite: Assista halutaan tehdä maailman inhimillisin sairaala.
Uusi sairaala korvaa nykyisen, yli 40 vuotta vanhan Kanta-Hämeen keskussairaalan, jonka saneeraaminen nykyvaatimusten tasolle ei ollut mahdollista. Vanhoilla rakennuksilla on uusi tulevaisuus, sillä niiden purkaminen voidaan välttää uuden sairaalan sijoittuessa neitseelliselle tontille vanhan sairaala-alueen rinnalle.
Assi valmistuu vuodenvaihteeseen 2025 mennessä, mutta sairaalan lopullinen käyttöönotto tapahtuu vasta syksyllä 2026 kesälomien jälkeen. Väliin jäävä aika hyödynnetään henkilöstön ja laitteiden sisäänajoon ja perehdytykseen.
Työmaa tekee ulkopuoliseen vaikutuksen: Kaikkialla on poikkeuksellisen siistiä, avaraa ja valoisaa. Luonnonvaloa tulvii tiloihin joka suunnasta ja asiakkaalle syntyvä vaikutelma tiloista on miellyttävä.
Odotustilat ovat erillään eivätkä sijaitse käytävien varrella. Asiakkaiden on myös helppo orientoitua oman sijaintinsa suhteen, kun ulkoa näkee, mihin suuntaan sairaalan sisällä on liikkumassa.
”Siisti työmaa on tuottavuuden perusedellytys. Jos rojua joutuu koko ajan siirtelemään, hukkaantuu aikaa. Siisteys on myös turvallisuuskysymys”, korostaa Skanskan Juho-Pekka Hämäläinen, hankkeen toinen työpäällikkö.
Siisteyteen vaikuttaa, että työmaa ei toimi varastona vaan tavaraa saa haalata paikalle ainoastaan tahtituotannon etenemisen mukaan. Se ei ole aina itsestäänselvyys.
Uudenlainen tapa rakentaa sairaalakiinteistö
Jo hieman vanhentunut (ehkä 1960-luvun) tapa rakentaa sairaaloita on, että rakennetaan jalustaosa ja sen jälkeen potilastornit sen päälle. Assissa on päädytty moderniin kampus-tyyliseen ratkaisuun, jossa niin Kuuma-sairaala, elektiivinen kuin osastosairaala – eli kolme eri tyyppistä rakennusta – on kytketty keskeltä yhteen nivelosalla.
Kuuma-sairaalassa hoidetaan kiireelliset tapaukset sekä muut vaativaa hoitoa tarvitsevat ihmiset. Siellä sijaitsee päivystys, kuvantamistiloja laboratorio, leikkaus- ja synnytyssaleja sekä teho-osasto, eli monenlaisia ja monimutkaisia toimintoja. Myös näiden rakentamiseen on sovellettu tahtituotantoa.
Osastosairaalassa on teknisesti hyvinkin vaativia tiloja, mutta se muistuttaa hotellirakentamista. Elektiivisessä osassa hoidetaan ei-kiireellisiä potilaita ja siellä selvitään talotekniikan osalta huomattavasti kevyemmillä ratkaisuilla, jotka muistuttavat enemmän toimistorakentamista.
”Tämä poikkeaa sikäli aiemmista sairaalahankkeistani, että tätä ei rakenneta vanhan rakennusmassan sisään, vaan olemme päässeet liikkeelle puhtaalta pöydältä,” kertoo Skanska Talonrakennuksen projektijohtaja ja allianssin projektipäällikkö Kari Sundelin, joka tuli hankkeen vetäjäksi vuonna 2020.
”Toukokuussa tulee neljä vuotta täyteen ja olen tässä vaiherikkaassa hankkeessa ollut mukana kehitysvaiheesta toteutusvaiheeseen. Mielenkiintoinen, laaja sairaalahanke, jossa rakennamme koko sairaalan kerralla valmiiksi uudelle tontille.”
Hankkeen kehitysvaihe kestikin odotettua pidempään, koska tilaajan toivomalle toiminnallisuudelle ja laatutasolle sekä kohteelle määritellylle budjetille haettiin tasapainoa. Niiden parissa jumpattiin paljon ja siinä kohden allianssi näytti ensimmäisen kerran vahvuutensa ja tiukoille vaatimuksille löytyi tasapaino.
Vuodesta 2018 hankkeessa Skanskan työpäällikkönä toiminut Panu Pohjola korostaa, että allianssissa käytetään kaikkien osallisten ydinosaamista, mutta muitakin osapuolia voidaan ottaa mukaan keskustelemaan eri ratkaisuista. Heiltä voidaan myös pyytää ideoita, miten suunnitelmia ja ratkaisuvaihtoehtoja voitaisiin kehittää paremmin arvoa tuottaviksi.
”Olen iloinen ja ylpeä siitä, että olemme onnistuneet kokonaisuuden hallinnassa varsin hyvin. Työmaalla on tahtituotanto parhaillaan täysillä käytössä sisävalmistusvaiheessa.”
Pohjola huomauttaa, että tavoitteiden saavuttamiseksi koko hankkeen ketjutus yleissuunnitteluvaiheesta toteutussuunnitteluun ja siitä toteutukseen pitää saada toimimaan. Sen osoittaa parhaiten aikataulussa pysyminen.
”Siinä olemme onnistuneet hyvin ja hanke on aikataulussa, vaikka kyseessä on todella iso, monimutkainen ja haastava hanke. Meillä onkin täällä äärimmäisen hieno, dynaaminen tiimi”, Pohjola kiittää.
Allianssin vahvuuksista tulee Hämäläisellekin ensimmäiseksi mieleen hyvä ilmapiiri.
”Joka kokouksessa, jossa kaikki osapuolet ovat läsnä, on keskustelu avointa, ja jokainen voi kertoa näkemyksiään, minkä jälkeen ongelmat ratkotaan yhdessä.”
Isossa hankkeessa hyvä ilmapiiri ei ole itsestäänselvyys. Aren yksikönjohtaja Mikko Räsänen kertoo, että hyvä henki heijastuu myös aliurakoitsijoihin.
Tahtituotanto tuo rytmiä sairaalarakentamiseenkin
Kohteeseen valittu tahtituotanto tuo mukanaan selkeän viikkorytmin: Joka viikko samat asiat tapahtuvat samana ajankohtana, mikä tuo aikatauluihin ennustettavuutta ja ohjattavuutta.
”Monesti viikkosuunnittelu ja tuotannon viikkotavoitteet koetaan hirveän hankalaksi määrittää ja valvoa. Tahtituotanto ohjaa siihen, koska viikossa täytyy saada oma tahtialue oman työn osalta valmiiksi ja seuraavalla viikolla töitä jatkaa jo seuraava taho”, Hämäläinen kertoo.
”Jos siinä alkaa liirata, niin koko tahti liiraa, joten tahdissa on pysyttävä väkisinkin. Minä näen, että tahtituotannolle asetetut tavoitteet toimisivat normaalissakin aikataulussa, kunhan viikkorutiini vain vedetään huolella läpi.”
”Tahti tuo ryhtiä ja selkärankaa tekemiseemme, ja pakottaa meidät pysymään aikataulussa. Onhan meilläkin yllätyksiä ollut ja niitä tulee tässä elämässä eteen, mutta niihin pitää sitten laatia korjaavat suunnitelmat, millä tahtialueen työt korjataan”, Sundelin toteaa.
Hankkeen suunnittelupäällikkö Timo Siiskonen Skanskasta kertoo, että rakentamisen aikataulutuksen määrittelee Kuuma-sairaalaosuus. Sieltä on tahtituotanto aloitettu ja muissa vähemmän vaativissa rakennusosissa sisätuotanto on aloitettu myöhemmin, mutta ne ajavat jo kohta Kuuman ohitse.
Ensimmäiset tahtialueet valmistuvat sisätöiden osalta jo syyskuussa ja viimeiset vuoden 2025 alussa. Keskeiselle paikalle pääaulaan asetetut taulut kertovat kaikille työntekijöille tahtituotannon aikataulusta ja sen etenemisestä erittäin havainnollisesti. Siiskonen on tullut hankkeeseen mukaan sen kehitysvaiheessa vuonna 2019.
”Minun leipätyöni on liittynyt nimenomaan tahtituotannon edellytysten luontiin. Se pitää sisällään suunnitteluprosessit ja suunnittelukumppaneiden välinen yhteistyö.”
”Yllätysten tullen tahtiaikataulu helpottaa reagointiamme. Ongelmien sattuessa pystymme tahdin kautta säätämään tahdin sisältöä, ja talotekniikka onkin määräävässä asemassa sisätyövaiheessa”, Räsänen kertoo.
Sundelin painottaa, että tahtituotannossa pienet häiriöt voidaan korjata viikon aikana. Tarvittaessa urakoitsija lisää resursseja tai työpäivää pidennetään. Tai viikonloppukin voidaan hyödyntää, eli pienistä viiveistä ei välttämättä aiheudu mitään haittaa.
”Tiistaisin ja torstaisin pidämme tuotannon aikataulupalaverit, joissa katsomme, kuinka tahti on edennyt. Ja mesta otetaan aina vastaan perjantaisin. Siinä pysytään hereillä koko ajan”, Hämäläinen kertoo.
”Käytännössä jo viikon kuluessa varmistetaan, pitääkö aikataulu. Keskiviikkona meillä pitää olla tiedossa, onko tahti perjantaina valmis. Jos emme ole tyytyväisiä, reagoimme siihen heti.”
Räsänen korostaa, että tahtituotanto parantaa myös laatua. Kun mestat otetaan vastaan ja luovutetaan, niin siinä on välitsekkauksia, jotka tuovat laadukkuutta rakentamiseen.
Pohjola painottaa, että on osa-alueita, joissa tahtituotannosta saadaan mahdollisimman paljon hyötyä. Tällaisessa hankkeessa on otettava huomioon muun muassa hyvin erilaiset, toisistaan poikkeavat tilat.
Näitä asioita onkin mietitty tarkkaan jo etukäteen. Esimerkiksi tahtialueita ei ole tehty pelkästään rakennusalueen pohjalta, vaan tahtialueiden suunnittelussa on otettu talotekniikka hyvin tiiviisti mukaan.
”Tahtialueet on laadittu tate-palvelualueiden mukaisesti, jotka ovat erittäin merkittävässä roolissa tahtituotannossa, jotta työ saadaan sujuvaksi koko ketjun läpi. Emme siis tuijota pelkkää rakennusteknistä aikaa”, Pohjola sanoo.
Talotekniikan toteuttajat allianssin ulkosyrjälle
Talotekniikka ei ole urakoinnin osalta mukana allianssissa, mutta se on ollut mukana päätoteuttajan Skanskan puolelta. Skanska Talotekniikka on Skanska-konsernin sisäinen yksikkö, joka on kilpailuttanut talotekniikkaurakat eri toimijoille. Talotekniikan suunnittelusta vastaa Sweco.
Jos on tarvetta pyytää vielä lisäosaamista, niin näin on myös toimittu. Pohjola kertoo, että esimerkiksi heikkovirtajärjestelmiä varten on palkattu sellaista osaamista, mitä allianssilla itsellään ei ole.
”Täällä on paljon kokemusta, mitä pystymme hyödyntämään vielä tässäkin vaiheessa rakentamista. Kumppanimme ovat kovia sairaalarakentajia, jotka tuovat mukanaan hyviä ideoita hankkeeseen – erityisesti tuotannon tehokkuuteen ja uusiin laitteisiin liittyen”, Sundelinkin huomauttaa.
”Joskus olemme toki eri mieltä, mutta sivistyneesti. Sitten asioista keskustellaan, ja ikävistäkin asioista pitää pystyä keskustella.”
Tässä auttaa myös osallistaminen. Allianssin organisaatio on laadittu mahdollisimman matalaksi, että omia ideoita pystytään tuomaan esille.
”Kun teemme tahtiaikatauluja, myös tuotanto on aikataulusuunnittelussa mukana. Sillä varmistamme, että aikataulua on arvioitu kaikilta kanteilta, ja siinä nimenomaan talotekniikka on tiiviisti mukana. Näin saadaan myös väki sitoutettua aikatauluihin paremmin”, Pohjola painottaa.
Erityisesti haastavassa hankkeessa tulee aina kompastuskiviä. Olennaista on, miten organisaatio ja toimintatavat on luotu, että niistä päästään mahdollisimman helposti yli. Esimerkiksi Arella on hankkeessa oma projektinjohtaja eteen tulevia haasteita varten.
Tuotanto ja suunnittelu etenevät käsi kädessä
Assissa on ollut viikkorytmissä Big Room -toimintaa, mikä on osoittautunut hyväksi tavaksi. Siellä on aina paikalla sekä tuotanto että suunnittelijat. Kiivaimpina hetkiä koolla ollaan useamminkin.
”Tällä hetkellä olemme siinä vaiheessa, että siellä käsitellään tuotannon ja työvaiheiden akuutteja probleemia. Siitä saamme suunnittelijoille hyvää pähkäiltävää, mutta mahdollisesti voimme jo ratkaista ongelmia samassa tilassa ja kuunnella toistemme ajatuksia”, Siiskonen kertoo.
”Kun olimme vielä hankkeen kehitysvaiheessa ja teimme toteutussuunnittelua, niin silloin pääsääntöisesti vain suunnittelijat olivat paikalla. Aluksi laitoimme lappuja seinille ja hallitsimme tehtäviä Postit-lapuilla.”
Korona pakotti porukat etätöihin, mikä oli aluksi hankalaa, kun oltiin totuttu olemaan läsnä ja kommunikoimaan kasvotusten. Sitten yhtäkkiä yhteydenpito jäi etäyhteyksien varaan.
”Se pakotti meidät kehittämään erilaisia digitaalisia ratkaisuja. Vaikka olemme palanneet taas läsnäoloon, niin selkeästi meille on tarttunut etätöistä toimintatapoja, jotka antavat etua projektille ja uusia eväitä muuallekin hyödynnettäväksi”, Siiskonen painottaa.
Elinkaari- ja energia-asioissa muistettava kohteen luonne
Sairaala-kiinteistölle ei haeta mitään erityistä sertifiointia. Energiatehokkuutta mittaavaksi työkaluksi on valittu RTS-luokitus, joka on Pohjolan mukaan erinomainen työkalu suomalaisille hankkeille ja on hyvin Suomeen sopeutuva.
”Siinä tulee mukana paljon laadullisia asioita, mutta etenkin energia on siinä voimakkaasti esillä. Meillä on se seurantatyökaluna”, Pohjola kertoo.
”Elinkaariasioita on otettu huomioon suunnitteluratkaisuja arvioitaessa, eli elinkaarivaikutukset ovat mukana koko ajan. Tässä vaiheessa niihin ei pysty merkittävästi enää vaikuttamaan, mutta toki ne ovat olleet aikanaan esille paljonkin.”
”Kaikki suuret ratkaisuthan on päätetty jo kehitysvaiheessa ja suunnittelua ohjasi RTS-laskenta. Siinä pitää tasapainoilla myös budjetin kanssa. Hankkeeseen on haettu innovatiivisia asioita, mitkä ovat toteutettavissa”, Sundelin toteaa.
”Käytämme tietysti aina energiatehokkaita ratkaisuja. Se on ollut lähtökohtana ja tärkeää tilaajallekin. Tilaajan tavoitehan on puolittaa energiankulutus vanhaan sairaalaan verrattuna, eikä se ole mikään mahdottomuus.”
”Tekniikka on vuosikymmenien aikana kehittynyt, mutta on todella tärkeää, että käyttöönottoon ja -opastukseen panostetaan, että osaaminen jalkautetaan ja saadaan kaikki mahdollinen hyöty irti. Käytöllä voidaan tulokset pilatakin”, Räsänen huomauttaa.
”Allianssimallin parhaita puolia on nimenomaan, että käyttäjä on mukana jo suunnitteluvaiheesta lähtien ja että sairaala toimii suunnitellusti. Silläkin säästetään aika lailla kustannuksia, kun ravaaminen itse rakennuksessa vaikka puolittuu”, Hämäläinen sanoo.
”Käyttömenoissahan sairaalan lopulliset kustannukset mitataan”, Pohjola muistuttaa.
Sairaalan lisäksi alueelle sijoittuvat sairaala-apteekki, varavoimala ja pelastuslaitos sekä asiakas- ja henkilöstöravintola. Kaikki varsinaiset rakennukset ovat jo sisätyövaiheessa, ainoastaan parkkihallin rakentaminen on vasta aloitettu ja siellä on meneillään paalutukset.
Tarkoituksena on, että portaittaisesta käynnistymisestä huolimatta kaikki kohteet ovat valmiita samanaikaisesti vuoden 2025 loppuun mennessä. Assi on tällä hetkellä käynnissä olevista hankkeista Skanskan suurin työmaa Suomessa, ja kaikki työmaan sekä talotekniikan johto ovat Skanskalta.
Sairaalan julkisivu päätettiinkin umbrata
Osana allianssin käynnistämiä toimia rakennuskustannuksien nopean nousun taklaamiseksi myös julkisivuratkaisua päätettiin arvioida vielä kerran. Assin julkisivuratkaisuksi oli alun perin suunniteltu paksurappaustekniikka, mutta siinä nähtiin kosteus- ja rakennusteknisiin ominaisuuksiin sekä elinkaareen liittyviä riskejä.
Työn tuloksena löytyi hämeenlinnalaisille tutun kuvanveistäjä Pertti Kukkosen kehittämä Umbra-pinnoitus. Umbra-käsittely patinoi betonipinnan kauniisti punaruskean tai ruosteisen sävyiseksi, muodostaen rakenteelle suojakalvon, joka estää lian, ilmansaasteiden ja graffitien tarttumista pintaan.
Umbra-patinavärjäys on kovettuneen betonin kemiallinen värjäysmenetelmä, missä betonipintaan imeytetään värin muodostavia reagensseja. Kemiallisen reaktion myötä betonin pintaan muodostuu ruostunutta rautaa muistuttava väritys.
Umbraus antaa julkisivulle maanläheisemmän, harjurinteen väritykseen sopivamman sekä Assin visioon paremmin sopivan inhimillisen ja lämpimämmän sävyn kuin kliinisempi valkoisen ja harmaan yhdistelmä, kertoo entisen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin silloinen johtaja Seppo Ranta hankkeen nettisivuilla.
Kustannuksia kehitetty ratkaisu alentaa arviolta jopa puoli miljoonaa euroa. Julkisivuratkaisu onkin yksi yhteistyössä kehitetty ratkaisu, joka auttaa pääsemään hankkeen tavoitekustannukseen.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Ahvenistolle Hämeenlinnan kupeeseen rakennetaan sairaalaa, jolla on kunnianhimoinen tavoite”
Paljonko on Assin kokonaiskustannusarvio ?