Pohjalaiskunnat laittoivat talousvaikeuksiin ajautuneen Lakean myyntiin – kaupat on tarkoitus tehdä vielä ennen kesälomia

Rakentamisen kriisi on iskenyt kovaa Lakeaan. Vapaarahoitteisten tuotantoon laajentuneen yhtiön riskit laukesivat, ja yhtiön omistavat pohjalaiskunnat laittoivat sen myyntiin. Yrityskauppa on viimeistelyä vaille valmis.

Myynti jäi ainoaksi vaihtoehdoksi, kun omistajista vain Seinäjoki pääomitti yhtiötä. Ostaja on Korpi Capital perustettavan yhtiön lukuun. Nimeksi tulee Lakea-ryhmä.

Kauppahinta on vain 9200 euroa, mutta lainasalkun kanssa hinnaksi tulee noin 300 miljoonaa euroa.

Lakean toimitusjohtaja Timo Mantilan mukaan kaikki nykyiset omistajat, 14 kuntaa, ovat hyväksyneet kauppakirjan. Ennen kauppaa tehdään parasta aikaa yritysjärjestelyjä. Vapaarahoitteinen ja yleishyödyllinen puoli erotetaan omiksi yhtiöikseen. Lopullisesti ei ole vielä päätetty, mitkä yhtiöt ovat konserniyhtiöitä.

”Kaupat tehdään vielä ennen kesälomia, jos yllätyksiä ja takapakkia ei tule”, Mantila sanoo.

Ara hyväksyi kahden kohteen vapautuksen

Kauppaan liittyviä keskusteluja käydään Asuntojen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran ja rahoittajien kanssa. Ostaja on edellyttänyt asuntokohteiden vapauttamista Ara-rajoituksista. Vapautuksia haettiin neljälle kohteella, mutta Ara hyväksyi vain kahden kohteen rajoitusten poistamisen. Vaasassa ja Kokkolassa sijaitsevissa kohteissa vapautetaan rajoituksista yhteensä 36 asuntoa.

Lakea omistaa noin 2000 asuntoa. Puolet niistä on Ara-rahoitteisia Omaksi- asuntoja, joissa asukas asuu vuokralla ja voi halutessaan ostaa asunnon omakseen. Yhtiöllä on myös noin sata vapaarahoitteista vuokra-asuntoa omistuksessaan.

Rakenteilla on tällä hetkellä vain yksi kohde, 42 asunnon hitaskerrostalo Helsingin Verkkosaaressa. Kesällä valmistuvassa kohteessa on yhdeksän myymätöntä asuntoa. Vapaarahoitteisia asuntoja on valmiina myymättä vajaat 30.

Bisneksen riskit realisoituivat

Mantila kuvailee syitä, miksi yhtiö ajautui talousvaikeuksiin. Ensin rakentamisen hintatason nousu aiheutti sen, että uusia kohteita ei käynnistynyt. Kun kustannukset laskivat, korot puolestaan nousivat. Hintojen osalta ei saatu aikaan sellaista toimivaa kuviota, että kohteita olisi lähtenyt liikkeelle.

Omaksi-mallissa korkojen nousu nosti vuokria, vaikka lyhennysvapailla haettiin tilanteeseen helpotusta. Asuntoja palautettiin paljon normaalia enemmän takaisin yhtiölle, mikä aiheutti kassavirtahaasteita. Asuntomyyntikin oli huonoa.

Kassavirtahaasteita aiheutti myös vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen suuret kulut, kun rahoitus- ja hoitokulut kallistuivat.

Yrityksen ahdinko on osunut kovaa henkilöstöön. Määrä on pudonnut 55 henkilöstä alle 30:een.

Ongelmien taustalla on myös toiminnan laajentaminen yleishyödylliseltä puolelta vapaarahoitteiseen toimintaan. Mantila sanoo, että yhtiö on pyrkinyt tuottamaan voittoa. ”Bisneksessä on riskinsä, tässä markkinatilanteessa se on realisoitunut.”

Yhtiön strategia on hallituksen tekemä ja siitä on keskusteltu omistajien kanssa.

Rahoitusongelmaan haettiin ratkaisua pyytämällä omistajilta lisää pääomia vuoden 2023 alkupuolella. Vain Seinäjoki suostui pyyntöön.

Mantilan mukaan tavoitteena on, että uudessa omistuksessa pääomitusta ei tarvita ja markkinoilta tulee yhtiöön rahaa, kun uusia hankkeita käynnistetään. Hankeaihioita on paljon ja markkinaa tutkitaan tarkasti. Orastavaa markkinan piristymistä on hänen mukaansa ilmassa asuntokysynnän virkistymisen kautta.

”Nyt ajauduttiin liian ahtaalle”

Lakean hallituksen puheenjohtaja Jaakko Kiiskilän mukaan kaupan toteutumiselle ei ole näköpiirissä ylipääsemättömiä esteitä. Järjestelyn ehdoista vielä neuvotellaan.

Seinäjoen kaupunginjohtajana toimiva Kiiskilä kommentoi Lakean asioita hallituksen puheenjohtajana yhtiön näkökulmasta.

Kiiskilän mukaan yhtiön tietyt toimintamallit on luotu jo ennen nykyisiä toimijoita. Suhdanne on kohdellut myös Lakeaa kaltoin.

”On ensiarvoisen tärkeää, että hankesalkku pystyttäisiin pitämään käynnissä. Nyt ajauduttiin liian ahtaalle. Siksi ollaan tässä tilanteessa.”

Kiiskilän mukaan hallitus toimi ajoissa yrittäessään hankkia yhtiöön omistajilta pääomitusta. Kun vain Seinäjoki suostui pääomittamaan yhtiötä, pääomia päädyttiin hakemaan ulkoa, kaupan kautta.

Rahoituksen turvaamisessa on Kiiskilän mukaan kyse myös yhtiön asunnoissa asuvista asukkaista. Jos yhtiö ei pystyisi jatkamaan toimintaa, se olisi asukkaiden kannalta murheellista. Kiiskilä näkee ratkaisun parhaimpana sekä yhtiölle että asukkaille.

Viime metreillä oleva kauppa on jo toinen yritys myydä Lakea. Viime kesänä Lakea solmi aiesopimuksen kolmen kiinteistösijoittajan muodostaman konsortion kautta, mutta se kariutui syksyllä.