Onnettomuustutkintakeskus käynnistää turvallisuustutkintalain (525/2011) 2 §:n 2 momentin nojalla tutkinnan Helsingin Kontulassa 30.7.2024 tapahtuneesta kerrostalon seinän paksueristerappauksen romahtamisesta. Tutkintaryhmän johtajaksi nimetään erikoistutkija Hannu Hänninen ja jäseniksi asiantuntijat Toni Kekki, Kim Louhula ja Tarja Wiikinkoski. Tutkinnanjohtajana toimii Otkesin johtava tutkija Timo Naskali.
Tutkinnan aloittaminen viivästyi, koska seinät, jotka jäivät vielä roikkumaan onnettomuuden jälkeen onnettomuuskohdan yläpuolelle, piti aluksi saada yläpuolelta varmistettua ennen kuin tutkijat pääsivät romahtaneita rakenteita perkaamaan.
”Emme vielä pysty sanomaan, mikä vaikutus milläkin löydöksellä on isossa kuvassa. Katsoimme kuitenkin, että tutkimus on syytä suorittaa, koska vastaavia rakenteita on jonkin verran asennettu”, Naskali kertoo.
”Ihan tarkkaa määrää emme vielä tiedä, koska rappauksia on erilaisia ja niitä on toteutettukin eri menetelmillä. Mutta harvinainen tai yksittäistapaus se rakenne ei joka tapauksessa ole.”
Naskali huomauttaa, että Otkes katsoo asioita aina isossa kuvassa. Yhden seinän sortuminen ei sinänsä Otkesia kiinnosta, vaan laajempi ilmiö. Tai kun seinät tulevat jossain vaiheessa kunnostus- ja korjausikään, niin onko siinä vaiheessa huomioon otettavia asioita.
hän korostaa, että yksi yksittäinen seikka ei välttämättä ole kriittinen vaan vastaava onnettomuus on aina monen asian summa. Niistä tutkitaan, mikä vaikutus milläkin on sitten ollut onnettomuuden syntyyn.
Romahduksen syy on edelleen hämärän peitossa
Kontulan romahduksen syitä ei vielä ole kuitenkaan selvillä. Eri asioista on montaa havaintoa ja nyt joudutaan tarkentamaan, mikä vaikutus milläkin osatekijällä on ollut ja laskemaan sekä selvittämään sitä, onko jokin asia sitten vaikuttanut vai ei.
”Eli esimerkiksi mikä on ollut romahduksen alkupiste. Pettänyt seinä on ollut liikuntasaumaan asti yhtenäisesti verkotettu, mutta kun on useita satoja kiinnikkeitä, niin jostain se lähtee liikkeelle. Neljätoista vuotta se rakenne seinässä kuitenkin pysyi”, Naskali korostaa.
Seinärakennetta oli myös korjattu saneerauksen jälkeen vaihtamalla pintarappauskerros, ja siihen on Otkesinkin tutkimuksessa tartuttu. Siinä yhteydessä rappausmateriaalia myös poistettiin, ettei kuormitus kasvaisi, mutta onko tällä tai jollain muulla työvaiheella ollut vaikutusta, on yhtä lailla tutkimuksen kohteena.
”Se on uiva rakenne, johon on kunnostustilanteessa kohdistunut tärinää ja hiontaa. Nämä ovat kaikki osa sitä monisyistä tutkintaa, mitä joudumme pähkäilemään, eli mikä vaikuttaa mihinkin. Vielä emme osaa sanoa yhtä yksittäistä onnettomuuden aiheuttajaa.”
”Yritämme päästä ilmiöön kiinni ja sitten näemme, onko se sellainen, että se toistuisi myös muualla vai onko tämä yksittäistapaus. Kun tätä emme pystyneet toteamaan, niin on parempi tutkia asiaa, kun on kuitenkin laajasta ilmiöstä eli tässä kohdin seinätyypistä kyse”, Naskali toteaa.
Naskali kertoo, että joitain vastaavan kaltaisia tapauksia on ollut jo aiemminkin, eli romahdus ei ole harvinainen tapaus, mutta vielä ei voida sanoa, onko se laajempi ongelma. Hän muistuttaa, että tutkimuksissa ollaan kuitenkin vasta alkuvaiheessa.
”Tutkintaryhmän ensimmäiset kokoukset pidetty ja faktatiedot on nyt kerätty. Näillä lähdetään nyt liikkeelle.”
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Otkes löysi perusteet käynnistää tutkimukset Kontulan julkisivuromahduksesta”