Salla Eckhardt on paluumuuttaja Seattlesta – suomalaisyhtiön uudenlainen ote rakennuttamiseen houkutteli takaisin Tampereelle

Suomen Aluerakennuttajien (Sara) uusi toimitusjohtaja Salla Eckhardt aloitti uuden työnsä elokuun alussa Tampereella. Takaisin Pirkanmaalle Yhdysvaltain länsirannikolta palannut suomalainen tunnetaan digitaalisen transformaation ja muutoksen globaalina huippuasiantuntijana.

Muutamassa kuukaudessa Eckhardtin verkostoilla ja kontakteilla on jo ehtinyt tapahtua paljon, sillä pian luvassa on jo liiketoimintaa voimakkaasti kansainvälisiksi laajentavia tapaamisia niin Euroopan ja Yhdysvaltain kuin Aasiankin suuntiin.

Sara on erikoistunut digitaaliseen projektinhallintaan ja uusiin teknologioihin, jotka ovat yhtiön perustajien mukaan rakennusalan tulevaisuuden menestyksen avaintekijöitä. Se pitää sisällään kiinteistö- ja aluekehityksen, hankesuunnittelun, rakennuttamisen ja työmaavalvonnan.

Eckhardt työskenteli Microsoftilla yhtiön sisäisen kiinteistöjohtamisen innovaatiokeskuksen johtajana. Hänen tiiminsä vastasi yrityksen yli 800 kiinteistön digitaalisen elinkaaren kehittämisestä ympäri maailmaa.

Hän on johtanut myös kansallisella tasolla Yhdysvaltain pirstaleisen rakennusteollisuuden tietomallintamishanketta.

”Olen saanut seurata Saran toimintaa jo viisi–kuusi vuotta ja kun sain viime syksynä Tampereen yliopiston vuoden alumnipalkinnon, aloin miettiä, olisiko aika palata Suomeen, koska täällä tehdään globaalisti digitaalista rakentamista aivan maailman kärjessä.”

Ulkomailla kehityksen vauhtia hidastaa jähmeys

Saran visio houkutteli Eckhardtin tekemään lopullisen päätöksen tänä kesänä. Yhtiö on panostanut digitalisaatioon viitisen vuotta, ja yhtiön perustajiin kuuluvan Tino Nurmen kanssa keskustelut rakentamisen tulevaisuudesta alkoivat jo monta vuotta sitten Autodeskin tietomallintamiskonferenssissa Las Vegasissa.

Virtuaalinen rakennustehdas on yksi visioista, jonka tekee mahdolliseksi koko prosessin digitalisaatio ja automaatio. Kun hanke on kokonaan digitalisoitu, mahdollisuudet ovat rajattomat.

Saran pääkonttorilla Tampereella digitaalisuus on jo läpäissyt koko yhtiön organisaatiokulttuurin. Aikaa ei tuhlata manageeraukseen, vaan ihmiset toimivat digitaalisessa ympäristössä itseohjautuvasti.

”Meillä on digitaalinen ekosysteemi, jossa data pyörii tietoturvallisesti. Meillä on alusta-ajattelu siihen, miten asiakkaita palvellaan. Tästä unelmoidaan vielä ulkomailla, mutta organisaatiot ovat siellä vielä liian jähmeitä ja ihmisten ajattelutapa on vasta alkanut muuttua.”

  Eckhardt huomauttaa kuitenkin, että teknologia ei ratkaise kaikkia ongelmia vaan tekee kaiken mahdolliseksi uudella tavalla.

”Organisaatiokulttuuri on kaiken avain ja ihmisten motivaatiosta huolehtiminen. Heille on annettu vapaus toteuttaa se työ parhaiten. Silloin tapahtuu hienoja asioita. Jos sen sijaan keskitytään raportointiin ja luodaan byrokratiaa ja annetaan teknologian vielä vahvistaa byrokraattisuutta, tapetaan digitaalinen transformaatio hyvin tehokkaasti.”

Suomessa yrityskulttuuri on jouhevoitettu teknogian avulla Eckhardtin mukaan paremmin kuin Yhdysvalloissa, jossa liika byrokratia näivettää muutosmahdollisuuden.

”Kun prosessi on hyvin vakioitu ja kuvattu, lopputuotteen ei tarvitse olla vakioitu. Uunin toisesta päästä voi projektin tavoitteiden mukaisesti tulla auto, rakennus tai tehdas. Projektinjohdon näkökulmasta prosessi on samanlainen. Digitalisaatio tuo työkaluilla sen polun skaalautuvuuden ja helppouden. Se ei ole niin henkilösidonnainen.”

Sarassa tavoitteena on luoda lisää kasvua. Sitä ei toteuteta perinteisesti, kuten rakennuttajatoimistoissa on ollut tapana eli henkilöstöä lisäämällä.

”Hankkeen menestyminen on kiinni henkilöstä, joka hanketta johtaa, ja jos hän vaihtaa työpaikkaa, menetetään paljon. Kun digitalisaatio saadaan prosesseihin ja työkaluihin ja henkilökunta koulutettua niiden käyttöön, samoilla resursseilla voidaan tehdä paljon enemmän, ja prosessi virtaviivaistuu kuin itsestään. Työkalut ohjasivat ketteriin ja jatkuvan parantamisen menetelmiin.”

Pitääkö keski-ikäisen insinöörin ostaa sadetakki?

Saran hallituksen puheenjohtaja Tino Nurmen mukaan suurin potentiaali on nuorissa osaajissa, jotka ovat diginatiiveja lähes syntymästään. Nurmen mielestä keski-ikäisen toimistoinsinöörin suurin vaara on hyytyä käyttämään vain perus-wordia tai exceliä ja pärjätä sillä taidolla seuraavat 20 vuotta. Se ei tulevaisuudessa enää riitä.

”Heidän kannattaa harkita sadetakin ostamista, sillä holvilla tarvitaan aina porukkaa. Toimistolla pitää tykätä digitalisaatiosta”, haastattelussa piipahtanut Nurmi sanoo.

Yhteistyötä tekevien eri sukupolvien tiedon siirtymä on myös hyvin tärkeää. Virtuaalinen tiimi ei tarkoita vain sitä, että ihmiset istuvat Teams-kokouksissa, vaan että on tiedonsiirtymää alalla pitkään olleiden ja nuorempien välillä.

”Kaikki tekevät yhdessä ja antavat tilaa ja rakentavat toinen toisensa päälle. Se tekee poikkeuksellisen vahvan organisaation. Meidän ei tarvitse olla fyysisesti paikan päällä johtaaksemme jotain hanketta, vaan voimme olla virtuaalisesti paikalla, ja silloin kun asiakas nukkuu, me teemme töitä ja asioita valmistuu joka päivä”, Eckhardt kuvailee.

Sarassa työn tekeminen perustuu työpajoihin ja esimerkiksi ensimmäisessä aluehankepalaverissa on jo tarjolla 7–8 vaihtoehtoa.

Työpajassa hanketta käydään asiakkaan kanssa läpi ja viedään sitä asiakkaan toivomaan suuntaan. Seuraava palaveri sovitaan jo muutaman viikon päähän valituilla spekseillä. Aikajänne lyhenee kuukausista päiviin ja tunteihin.

”Toinen tärkeä asia on avoimuus, eli emme tee mitään salamyhkäistä emmekä pelkää, että näytämme tyhmiltä erilaisten keskeneräistenkään ideoiden kanssa. Työskentelemme työpajoissa samalla alustalla ja esittelemme keskeneräisyyttä ja käymme problemaattisia kohtia yhdessä läpi. Mukana voi olla tilaaja ja urakoitsija, ja näin hanke kehittyy kuin itsestään. Kukaan ei piilossa esitä asioita, ja urakoitsija jättää niitä tekemättä.”

Tekoäly, tukiäly ja parviäly apuna

Tekoäly on käytössä tukiälynä, ja lisäksi käytetään ihmisten parviälyä. Sen vuoksi esimerkiksi digitaalinen tai esg-maturiteetti voidaan ajaa tilaajan hankkeen läpi halutulla tavalla. Maturiteetti tarkoittaa tässä jatkuvan oppimisen mallia, jossa opit kasautuvat hankkeesta toiseen ja edut kumuloituvat.

”Tekoäly tukiälynä tarkoittaa sitä, että teemme rohkeasti asiakkaan kanssa reaaliaikaista suunnittelua. Työkalumme ovat digitaalisena ytimenä ja tukevat tekoälyn käyttöä tukiälynä. Se taas tukee meidän rikasta datapohjaamme, joka yhdessä jalostetaan informaatioksi, joka tukee asiakkaan päätöksentekoa ja sitä mitä he haluavat.”

Käytännössä hankkeeseen saadaan aiemmin mukaan esimerkiksi ilmastoon, infraan, valaistukseen tai vaikkapa meluun liittyviä asioita. Softaa voi koko ajan säätää ottamaan huomioon tuhansia variaatioita, eikä niitä jätetä tutkimatta ihmisen aivojen vajaan kapasiteetin vuoksi. Paljon aiemmin päästään kiinni konkreettisesti rahaan, eli miten paljon tutkitaan tietyllä rahalla erilaisia kohteita, eli voidaanko tutkia neljää vai kolmeakymmentä kohdetta.

”Ihminen saa olla rauhassa luova. Tukiäly tuo mukaan pragmaattisuutta, että pysytään säännöissä ja laeissa, jotka ohjaavat rakentamista.”

Lue lisää: Suomalainen nimitettiin vauhdittamaan Yhdysvaltain tietomallintamista