Tutustu nyt Rakennuslehteen 3 kk veloituksetta!

Materiaaleista tuli rakennusten suurin päästölähde – Talotekniikan osuus yllättää

Energiateollisuuden vihreän siirtymän myötä uudiskohteiden käytönaikaiset päästöt jäävät joissain rakennuksissa hyvin pieniksi. Talotekniikan osuus hiilijalanjäljestä yllättää.

Rungon osuus asuinkerrostalon päästöistä on reilu 50 prosenttia. Kuva kerrostalotyömaalta Espoon Finnoosta.
Rungon osuus asuinkerrostalon päästöistä on reilu 50 prosenttia. Kuva kerrostalotyömaalta Espoon Finnoosta. Kuva: Liisa Takala Kuva: Jussi Helttunen

Jo vuosia on tiedetty, että rakennusmateriaalit tulevat nousemaan suhteellisesti suurimmaksi rakennuksen elinkaaren aikaisten päästöjen lähteeksi energiateollisuuden vihreän siirtymän myötä.

Tämä artikkeli on tilaajille

Kirjaudu sisään

Tilaa printtinä, diginä, yksin tai ryhmässä

Valitse teille sopivin tapa pysyä tiedon tasalla.

Tutustu nyt 3 kk: printti+digi 0 €

Kaikki Rakennuslehden tieto käyttöösi kesän yli ilman sitoumuksia, ole hyvä!

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Materiaaleista tuli rakennusten suurin päästölähde – Talotekniikan osuus yllättää”

  1. Totta on, että energiankäytön osuus on romahtanut uusien energian päästöskenaartioiden tullessa.
    Mutta talotekniikan uusimisten osuus (B4 elinkaaressa) on toki väärin laskettu. Esimerkiksi koulun ilmanvaihtokoeet ja kanavat on CO2datan oletusarvoissa merkitty uusittavaksi 20 vuoden välein, mutta samaan aikaan CO2datan käyttöikätaulukko antaa ilmanvaihtokanaville ja IV-koneen rungolle 50 vuoden käyttöiän. Granlundin tekemä laskenta on tässä kohdassa väärin eikä uusiminen perustu tekniseen uusimistarpeeseen (B4 vaihe), vaan tilamuutoksiin (B5 vaihe). Ongelma on, että YM:n vähähiilisen rakentamisen ohjeen mukaan niitä ei saa huomioida laskennassa.
    Oletettavaa ja toivottavaa on, että talotekniikan B4 arvot korjaantuvat vähähiilisyyden laskentaohjeen mukaiseksi ja virhe TATE B4 arvossa saadaan korjattua ennen ilmastoselvityksen lainvoimaisuutta.

Viimeisimmät näkökulmat