Yli 500 ihmistä rakentaa nyt itärajalle aitaa täydellä tohinalla
Suomessa on tehty turvallisuusselvitys jo 1 200:lle itärajan esteaidan rakentajalle. Kaikki heistä eivät ole töissä yhtä aikaa.
Viime vuoden lopulla Toni Kallio, 28, palasi Seinäjoelta kotiseudulleen Kymenlaaksoon. Syy paluuseen löytyy itärajan esteaidan työmaalta.
Kun Kallio kuuli, että voisi päästä joksikin aikaa rakentamaan aitaa Suomen ja Venäjän rajalle, hän irtisanoutui vakituisesta työstään.
”Paluumuutto takaisin kaakonkulmalle on ollut koko ajan mielessä, mutta näillä nurkilla ei yksinkertaisesti ole ollut töitä.”
Näin Kalliosta tuli taas synnyinkuntansa, noin 3 000 asukkaan Virolahden asukas.
Itärajan esteaitaa rakennetaan nyt pitkin Suomen pituutta 26 alueella. Pohjoisin paikka on Inarin Virtaniemi ja eteläisin Suomenlahden rannikko.
Se työllistää ihmisiä eri aloilta. Hankepäällikkö Erkki Matilainen Rajavartiolaitokselta kertoo, että pääsopimuskumppaneita on kymmenen, ja mukaan mahtuu monenlaisia osaajia rakennusurakoitsijoista aitavalmistajiin ja puunkorjuuyhtiöihin. Heillä taas on lukuisia aliurakoitsijoita.
”Työmaille ei pääse kukaan ilman turvallisuusselvityksiä. Niitä on käsitelty tällä hetkellä 1 200 kappaletta.”
Käynnissä kiihdytysvaihe
Työntekijöiden määrä vaihtelee rakennusvaiheen mukaan, eivätkä kaikki ole töissä yhtä aikaa. Juuri nyt töissä noin 550 ihmistä, joista 450 on työmailla rajanpinnassa. Eniten työntekijöitä on Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella, noin 300.
Matilaisen mukaan hanke on tällä hetkellä kiihdytysvaiheessa, josta työntekijöiden määrä vielä kasvaa. Aidan on määrä valmistua vuonna 2026.
Paluumuuton tehnyt Toni Kallio työskentelee RD infra -nimisessä yhtiössä. Sitä vetävät toimitusjohtaja Aatu Vaittinen, 24, ja hänen isänsä, työnjohtaja Heikki Vaittinen, 51.
Ennen kuin he saivat aliurakan yhdeltä raja-aidan pääurakoitsijoista, he paiskivat hommia pääosin kahdestaan. Nyt työntekijöitä on seitsemän. Se on yksinomaan raja-aitaurakan ansiota.
Työntekijät he ovat löytäneet puskaradion avulla.
”Paikallinen rautakauppias oli työnvälittäjänä”, Heikki Vaittinen kuvailee.
Viralliset työnhakukanavat olisivat hänestä olleet turhan hankalia, vaikka niistä työttömien palkkaamiseen olisi voinut saada rahallista tukea.
”Soittelevat ympäri Suomea ja kyselevät tyhmiä. On hyvä, kun on löytynyt paikallisia.”
Työntekijät ovat Virolahden ja Rautjärven seuduilta. Jälkimmäinen on RD infran kotipaikka.
Hirviä, susia ja villisikoja
Toni Kallio kuuli työpaikasta omalta isältään. Hän on RD infralla niin sanottuna jalkamiehenä, joka tekee kaivinkoneen perässä lapiohommia. Ammatiltaan Kallio on agrologi.
”Meillä on kotona maatila ja olen tottunut siellä tekemään kaikenlaista. En vieroksu, vaikka työ ei ole omaa koulutusta vastaavaa.”
RD infran urakka itärajan esteaidalla alkoi viime syksynä ja jatkuu tällä tietoa joulukuuhun. Yritys tekee maanrakennustöitä, eikä kerro urakasta sen enempää. Sitä koskee vaitiolositoumus.
”Ei se ole sen ihmeempää kuin muukaan maanrakennus”, Heikki Vaittinen päätyy luonnehtimaan.
Aatu lisää, että urakka sijaitsee keskellä ei-mitään, luonnon keskellä.
”Siellä hirvet hyppää ja on villisikalaumoja.”
Kerran kaivinkoneen vieressä oli karhu.
Kaupungistra maalle palannut Toni Kallio on ollut ratkaisuunsa tyytyväinen. Hän pohtii, ettei samanlaista työtä tule vastaan toista kertaa.
Hänen haaveensa on ottaa hoitaakseen vanhempien kotitila. Muutto oli askel tätä kohti.
”Mie oon sitä mieltä, että välillä pitää elämässä uskaltaa ottaa riskejä ja hypätä tuntemattomaan.”
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Yli 500 ihmistä rakentaa nyt itärajalle aitaa täydellä tohinalla”