Kaksi professoria arvostelee Helsingin uutta tunnelia kovin sanoin

Satamatunneli olisi virheinvestointi, sanoo kaksi tutkijaa.

Näin arvioivat yhdyskuntasuunnittelun teorian professori Panu Lehtovuori ja liikenne- ja kuljetusjärjestelmien professori Heikki Liimatainen. He kirjoittivat asiasta Linkedin-palveluun marraskuun alussa. Kumpikin työskentelee Tampereen yliopistolla.

Lehtovuori ja Liimatainen listasivat kirjoituksessaan useita syitä sille, miksi Helsingin Jätkäsaaren kärjessä sijaitsevasta Länsisatamasta Länsiväylälle kaavailtu vajaan kahden kilometrin mittainen tunneli on haitallinen.

Helsingin kaupunki teki periaatepäätöksen tunnelista vuonna 2021. Helsingin Satama on kaupungin omistama.

Tunneliin on tarkoitus ohjata Jätkäsaareen saapuva, Tallinnan-laivoilla seilaava raskas liikenne ja osa henkilöautoliikenteestä.

Helsingin Sataman mukaan tunneli on välttämätön sataman kasvulle. Tähän kasvuun Lehtovuori ja Liimatainen eivät usko.

”Sataman käyttämät kasvuskenaariot ovat mielestäni ihan ilmasta tempaistuja”, sanoo Lehtovuori HS:n haastattelussa.

Tällä hetkellä Helsinki-Tallinna-reittiä kulkee vuosittain noin 7,5 miljoonaa matkustajaa, joista 5,5 miljoonaa kulkee Länsisatamasta.

Matkustajamäärät eivät ole nousujohteisesta kasvusuunnasta huolimatta vielä palanneet koronaa edeltäviin lukemiin Tallinnan-reitillä. 2010-luvun loppupuolella matkustajamäärät olivat tasaisesti yhdeksän miljoonan reissaajan luokkaa.

Kahdeksan vuoden päästä matkustajia on Sataman ennusteen mukaan yli 10 miljoonaa, rekkojakin 400 000 nykyisen vajaan 300 000:n sijaan.

Lehtovuori taas uskoo, että sekä rahti- että matkustajaliikenne vähenee Itämerellä. Siihen vaikuttavat hänen mukaansa muun muassa polttoaineen kallistuminen, laivaliikenteen kiristyneet ympäristövaatimukset sekä mahdolliset muutokset varustamotukiin.

”Rahti vähenee myös siitä syystä, että Suomen talous on supistunut. Sen lisäksi esimerkiksi metsä- ja metalliteollisuus eivät enää kasva vaan vähenevät hitaasti. Samalla talous muuttuu palveluvaltaisemmaksi”, arvioi Lehtovuori.

Valtaosa tuonnista ja viennistä kulkee meriteitä. Trendi on kuitenkin jo useamman vuoden ollut laskeva, ja tällä hetkellä merikuljetusten kokonaismäärä on suunnilleen samalla tasolla kuin 15 vuotta sitten.

Matkustajaliikenteen vähenemisen puolesta puhuu Lehtovuoren mukaan taas se, että Suomessa väestö vanhenee, Viron hintataso nousee ja yleinen matkustuskulttuuri muuttuu.

Helsingin Satamalla ollaan eri mieltä. Tallinnan-matkailulle on kasvavaa kysyntää kansainvälisessä matkailussa, arvioi Helsingin Sataman toimitusjohtaja Ville Haapasaari.

Matkustajamäärät eivät ole nousseet vielä huippuvuosien tasolle, mutta Haapasaari huomauttaa, että vuodesta 2022 saakka ollaan kuitenkin oltu kasvukäyrällä.

”Nyt meiltä puuttuvat Venäjän hyökkäyssodan vuoksi sekä venäläiset turistit että iso osa aasialaisia turisteja. Suomessa talouden matalasuhdanne vaikuttaa sekä kuluttajien käyttäytymiseen että rakentamiseen, jolloin työvoima ei liiku niin paljon lahden yli”, listaa Haapasaari.

Helsingissä tavaraliikenne on ollut maltillisella kasvukäyrällä vuotta 2023 lukuun ottamatta. Rahdin osalta Haapasaari nostaa esiin, että Helsingin satamissa huippuvuosi on koettu vuonna 2022, pandemian jälkeen.

Pitkän aikavälin ennustukset on tehty hyvin maltillisilla ulkomaankaupan kasvuodotuksilla, Haapasaari korostaa.

”Vaikka nyt olisi kiusaus sanoa, ettei talous tästä mihinkään kasva, pitää muistaa, että satamainfraa tehdään kymmeniksi vuosiksi. Siihen mahtuu aika monta matala- ja korkeasuhdannetta.”

Satamatunneli on Haapasaaren mielestä välttämätön hanke siinäkin tapauksessa, etteivät Helsingin ja Tallinnan välisen liikenteen suosio kasvaisikaan.

Tulevaisuudessa kaikki Tallinnan ja Helsingin välillä kulkevat matkustaja-autolautat on tarkoitus sijoittaa Länsisatamaan. Tällä hetkellä Viking Linen alukset liikennöivät Katajanokalta, jonne taas tulevaisuudessa keskitetään ruotsinristeilyt.

Pelkästään keskittämisen myötä Länsisatamaan tulee arviolta noin kaksi miljoonaa matkustajaa, 300 000 henkilöautoa ja 60 000 raskasta ajoneuvoa lisää vuosittain.

Haapasaari ei sulje pois sitäkään, etteikö Tallinnan liikenteeseen tulisi vielä lisää lähtöjä tulevaisuudessa.

”Olemme myös laskeneet, että vaikka liikenne ei nousisi huippuvuosien tason yläpuolelle, on kehittämisohjelma ja tunnelihanke osana sitä silti sataman näkökulmasta kannattava”, Haapasaari sanoo.

Professori Panu Lehtovuori alleviivaa, että pitää satamaa tärkeänä Helsingille sekä taloudellisesti, turismille että kaupungin identiteetille. Mutta tunnelihankkeessa hän toivoisi, että keskustan ahtaan Länsisataman sijaan katse suunnattaisiin itään.

”Vuosaari on parempi vaihtoehto rahtiliikenteelle, onhan siellä junarata ja hyvät liikenneyhteydet kehätielle”, Lehtovuori summaa.

Hän huomauttaa, että Viron Muugan ja Vuosaaren välinen rahtiliikenne on lisääntynyt, toisin kuin Länsisataman ja Tallinnan välinen. Lehtovuori epäilee, että satamatunneli-investoinnin nostamat satamamaksut saattavat johtaa siihen, että rahtiliikenteessä ryhdytään suosimaan esimerkiksi Kotkaa tai Naantalia.

”Helsingin sataman suurin kilpailuetu on sijainti, sillä sekä matkustaja- että tavaraliikenteen puolella kysyntä painottuu tänne”, Haapasaari tyrmää Lehtovuoren teorian.

Mikäli Jätkäsaaren kasvavan kaupunginosan ja Länsisataman lisääntyvän liikenteen yhteensovittamista ei ratkaista nyt, joutuvat poliitikot painimaan ongelman kanssa vielä vuosikymmenten ajan, uskoo Haapasaari.