Kokeile kuukausi maksutta

Allianssimallin kieltäminen olisi paluu menneisyyteen!

Tietoa kirjoittajasta Jani Saarinen
Toimitusjohtaja, Vison oy
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara linjaa, että allianssimalli ei sovellu sen rahoittamiin perusparannushankkeisiin ja että se ei enää hyväksy uusia allianssihankkeita.

Aran mukaan allianssien kustannukset ja laajuus eivät ole etukäteen tiedossa ja niiden vastuunjako- ja bonusjärjestelmät toimivat huonosti. Lisäksi viraston mukaan alliansseissa ei toimi korkotukilain edellyttämä kilpailutus ja niiden kasaantuminen pienelle joukolle rajoittaa kilpailua. Vaikka kilpailuttamisessa on noudatettu hankintalakia?

Suomessa on käynnistetty vuodesta 2011 liki 90 allianssihanketta, joiden yhteenlaskettu arvo on jo 8,5–9 miljardia euroa. Olemme johtava maa allianssimarkkinoiden kehittämisessä, ja meitä käydään ihmettelemässä pitkin Eurooppaa. Vuodesta 2012 puolet Vuoden työmaa -kilpailun voittajista on ollut alliansseja.

Allianssimalli on osoittanut toimivuutensa kompleksisissa hankkeissa, joihin liittyy paljon riskejä tai muutostarpeita tai joissa halutaan kehittää kokonaan uutta. Siksi se sopii etenkin peruskorjauskohteisiin. Toisaalta mallia käytetään sen yleistyttyä yhä pienemmissä projekteissa. Ja vaikka allianssimallilla käynnistettyjä asuinrakennushankkeita on vasta 13, on niissä suunniteltu toteutettavaksi tai peruskorjattavaksi yhteensä jo noin 2000–2200 asuntoa.

Allianssimalli on projektin osapuolia ja näiden prosesseja integroiva toteutusmuoto (IPT-malli), jonka keskeiset periaatteet ovat eri osapuolten aikainen valinta, yhteiset sopimusperusta ja tavoitteet sekä riskien ja hyötyjen jakaminen. Lisäksi allianssissa toimitaan open book -periaatteella, jonka mukaan palveluntuottajille maksetaan vain todelliset kustannukset ja tarjottu palkkioprosentti.

Allianssimallin mukana Suomeen ovat levinneet muun muassa big room -toiminta, yhteiset kehitysvaiheet, kannustinmallit, LPS, TVD ja muut mystiset prosessit sekä näiden perässä tahtituotanto ja lean-rakentaminen. IPT-malleissa integroidaan nyt tuotantoa ja logistiikkaa sekä alihankintoja, joiden ohjaus perinteisillä kiinteillä sopimuksilla on melko tuskaista.

Vaikka allianssimalli on vain yksi toteutusmuoto muiden joukossa, muilta teollisuuden aloilta tutummat kumppanuuksien rakentaminen ja tuotannon ohjaus ovat tulleet rakentamiseen jäädäkseen. Vai paranisivatko asiakaslähtöisyys, laatu ja tuottavuus edelleen tilaajan omin suunnitelmin ja kilpailuttamalla halvimmalla hinnalla?

Jos tavoitellaan vain yhtä kohdetta ja tilaajan suunnitelmiin perustuvaa halpuuttamista, kiinteät sopimukset ja hintakilpailu tarjoavat aina helpon ratkaisun. Mutta jos tavoitteena on kehittää koko projektisalkkua ja sen toteutustapoja yhdessä rakentamisen eri osapuolten kanssa, kannattaa katsoa pidemmälle horisonttiin. Alalla on jo vuosisatoja nähty, että mikään ei muutu, jos kaikki tehdään kuten ennenkin.

Hoas, Toas, Asuntosäätiö ja Kouvolan Asunnot näyttävät kaikki esimerkkiä, miten kehittää rakentamisen prosesseja ja muuttaa alan kulttuuria. Miten toimia vastuullisena rakennuttajana, tuottaa enemmän arvoa ja parempaa kohtuuhintaista asumista.

Aran linjasta herää kysymys, onko vika toimialan yhdessä kehittämässä mallissa, viraston prosesseissa vai näiden yhteensovittamisessa.

Alliansseissa hankkeen sisältö, laajuus ja tavoitekustannus määritetään kehitysvaiheen aikana sen päättyessä, mutta Ara tarvitsee samat tiedot jo kuukausia aiemmin.

Tähänkin ongelmaan löytyy ratkaisu hyödyntämällä eri osapuolten osaamista.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Allianssimallin kieltäminen olisi paluu menneisyyteen!”

  1. Allians malli on kustannuksiltaan arvokas. PJ-urakka on yksinkertaisempi ja sillä saa samat edut, vaikka suosii toki isompia rakennusliikkeitä.

    PJ-urakassa on myös hallittavampi.

    Kummassakin mallissa haasteita tuottaa suunnittelijoiden osaaminen sekä julkinen hankintalaki ja aikataulujen hallinta (tarkoitan muutakin kuin tuotantoa, jossa yli 25 milj. hankkeissa alkaa olla vetäjillä osaamisvaje, ei sisällä infraa)

    Mikään malli ei poista päätöksien teon hitautta, joka on kunnallisen puolelle luonteen omaista.

    Yksityinen puoli ei myöskään hyödynnä allianssia vaan hyödyntävät pJ-urakkaa, ehkä siinä on indikaatio.

    Useat allians kilpailut ovat enemmän teatteria kuin tekemistä, koska todellisten osaamismittarien luonti edellyttäisi viikkojen testaukset myös tilaajaorganisaatioilta, eikä vain ehdokkailta.

    Kuinka moni hyväksytty virkanhaltija siirtyisikään testien jälkeen yksityiselle puolelle????

    Ei ole kokemusta isoista Infa hankkeista, mutta kaikesta muusta kyllä.

    Ison rakennusliikkeen asiantuntijana ja useassa hankkeessa mukana ollut, mutta myös suomalainen veronmaksaja.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Jani Saarinenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/jani-saarinen/