Kokeile kuukausi maksutta

Median esiin nostamat ongelmat saivat Helsingin rakennusvalvonnan kieltämään liian matalat huoneet.

Rakennusvalvonta päätyi määrittämään arkkitehtisuunnitteluun uusia ohjeita, jotka antavat tarkkoja rajoja ympäristöministeriön ympäripyöreään asetukseen. Ministeriön asetuksen mukaan asuin-, majoitus- ja työtilojen huonekorkeuden on oltava vähintään 2,5 metriä, mutta vähäiseltä osaltaan se voi olla pienempikin, ei kuitenkaan alle 2,2 metriä.

Noin on asetuksessa vuosikausia lukenut.

Eräs maamme suurimmista ja liikevoittonsa osalta menestyneimmistäkin asuntorakentajista, JM Suomi, alkoi kolme vuotta sitten rakentaa Helsingin Herttoniemeen kerrostaloa.

17 kerrosta ja 147 asuntoa. ”Business as usual”, normikeikka.

Talo alkoi nousta, ja lopulta asunnon ostaneetkin pääsivät katsomaan huoneistoja – ja tyrmistyivät. Huoneiden katot näyttivät paikoin omituisilta. Ilmanvaihtokotelot madalsivat huoneita ihmeen paljon.

Alkoivat huomautukset asiasta. Ne vaihtuivat valituskierteeksi. JM Suomi otti asian hyvin rauhallisesti, ostajien mielestä vähän liiankin. Rakennusliikkeen passiivisuus harmitti joitakin tulevia asukkaita suuresti.

Rakennuslehti alkoi ottaa asiasta selvää. Ensimmäinen artikkeli Herttoniemen matalista huoneista ilmestyi syyskuussa 2022 herättäen kohtuullista huomiota. JM Suomen toimintaan sillä ei juurikaan ollut vaikutusta. Huoneistojen viimeistely jatkui.

Rakennusvalvonnankin henkilöstöstä, virkamiehistä, moni vetäytyi kuuluvuusalueen ulkopuolelle. Lisätietojen ja kommenttien saaminen vaikeutui.

Juttusarjan edetessä kirkastui nopeasti epäselvyyden ydin: miten ministeriön asetuksen sanat ”vähäinen osa” tarkalleen ottaen pitäisi tulkita? Tätä miettivät rakennusliike, rakennusvalvonta ja asukkaat, lehtitoimittajakin.

Herttoniemen kohteessa pidettiin osittainen loppukatselmus eli niin sanottu käyttöönottokatselmus marraskuussa 2022. Rakennusvalvontapalvelujen rakenneyksikön tarkastusinsinööri hyväksyi asunnot käyttöön.

Osa asunnon ostaneista teki katselmuksesta valituksen, mutta sitä ei viime viikolla otettu kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostossa käsittelyyn. Syynä oli päätösasiakirjan mukaan se, että ”rakennusluvasta pidettävä osittainen tai lopullinen loppukatselmus on lähtökohtaisesti rakennuslupapäätöksen täytäntöönpanoa, eikä siinä synny muutoksenhakukelpoista hallintopäätöstä kuin poikkeuksellisesti”.

Päätös jättää Herttoniemen asia käsittelemättä ei ollut kaikkien jaoston jäsenten mieleen.

Keskusteluissa eri tahojen kanssa on käynyt selväksi, että huoneiden madaltaminen kotelointien takia on ollut melko yleinen maan tapa. Helsingin rakennusvalvonta on nyt tehnyt oikean ratkaisun: se linjasi itse, mitä ”vähäinen osa” tarkoittaa. Nyt kaikilla on ainakin pääkaupungissa tiedossa, paljonko huonekorkeutta on luvallista alentaa kotelointien vuoksi.

Ohjeen mukaan tästä lähtien vähäiseksi katsotaan poikkeama, joka alle 10 neliön huoneessa voi olla enintään 10–15 prosenttia huoneen pinta-alasta. Suuressa huoneessa osuus voi tapauskohtaisesti olla enemmänkin, esimerkiksi jos kyseessä on olohuoneen ja avokeittiön muodostama kokonaisuus. Ohje sanoo, että vähäinen osuus asuinhuoneen pinta-alasta ei voi ylittää 20:tä prosenttia.

Rakennusvalvonnan päätöksellä on suuri ja selventävä vaikutus arkkitehtisuunnitteluun. Ohje tuli tarpeeseen.

On syytä arvostaa Helsingin rakennusvalvonnan aktivoitunutta otetta.

Kun ympäristöministeriön asetuksen mukaisesta tulkinnasta oli kaikilla osapuolilla suurta epäselvyyttä, määritti rakennusvalvonta rohkeasti itse rajat. Ohjeen myötä ”mitähän tämä niinku käytännössä tarkoittaa” -pohdiskeluista siirrytään ”tässä sinulle selkeät rajat” -linjalle.

Rakennusvalvonta myöntää uusien ohjeidensa johtuneen julkisuuteenkin nousseista huonoista alakattoratkaisuista.

Rakennuslehti on kirjoittanut Herttoniemen kohteen matalista huoneista viisi artikkelia. Tämä on kuudes aihetta koskeva kirjoitus.

On harvinaista, että yhtä kohdetta käsitellään näin runsaasti. Tällä kertaa teema kuitenkin oli yksittäistä rakentamiseen liittyvää näkemyseroa merkittävämpi: arkkitehtisuunnittelun ja rakentamisen käytäntöjen kehittäminen ja niiden vaikutus suomalaisen asumisen laatuun.

Turhemmistakin asioista on kirjoitettu.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Julkisuus liian matalista huoneista johti muutoksiin”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Jukka Lyytinenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/jukka-lyytinen/